keskiviikko 28. marraskuuta 2018

Jälkioppia ja tokoa

SPL-Itu järjesti Vesa Kuosmasen FH-viikonlopun. Lauantai alkoi luennolla. Olen kuullut hänen luennoitiaan aiemminkin ja joka kerta tulee uusia asioita puheen rönsyillessä niin paljon! Kaikissa puheissa ja teoissa korostui ohjaajan rauhallisuus sekä asioiden mustavalkoisuus. Koiralta ei hyväksytä muuta kuin se haluttu toimitatapa. Ja tämän koira saa itse ratkoa kannattavimman kautta. Koiraa ei myöskään namiteta parempaan mielentiaan vaan koiran tulee itse hakea oikea mielentila. Esimerkiksi paalulle tultiin ohjaajan määräämää tahtia. Koiran riekkuessa ohjaaja vain pysähtyi ja odotti koiran rauhottumista. Sama homma jäljellä; ohjaaja määrää tahdin. Nämä on toki helpompi opettaa koiralle jo alusta lähtien kuin korjata jo opittuja tapoja.  

Mulla on edelleen se punainen lanka hukassa DOTIN kanssa tai ehkä ennemminkin koko lajin kanssa. Olen kaavoittunut jälkien teossa sen punaisen langan puuttuessa. En osaa edetä. Jotain hyötyä kuitenkin paikoillaan polkemisestakin on, Doon perusteet on ihan hyvät :p Se tulee hyvässä mielentilassa paalulle ja tietää mitä tulee tekemään. Lauantaisen jäljen pisin tyhjä osa oli alussa. Tämä kiihdytti koiraa liikaa ja jouduin pidättelemään sitä, jolloin koira turhautui. Ne tyhjät voisi alussa olla lyhempiä, ihan askel siellä täällä ja pidempiä tyhjiä katkomaan yksittäiset namit. Samoin liian lyhyt liina kuormittaa Dotia. Se ajaa jälkeä rauhallisemmin pidemmällä liinalla.

Sunnuntaina tein sitten pidemmän suoran, jossa oli tyhjiä katkomassa yksittäisiä nameja. Pituutta suoralla oli nyt n. 400 askelta ja ruokaa oli noin puolessa. Pelkään edelleen Dotin motivaation puolesta ja pituutta jälkiin on lisätty pelkkien askelten lisäämisen sijaan kaikenlaisesta häpeningillä jäljellä. FH-jäljellä se pääasia jälkeä kuitenkin on sitä puuduttavaa suoraa, joten sitäkin olisi treenattava. Nyt meni hyvin.

Sunnuntaina oli myös Tiltun tokokoulutus, jossa keskityttiin jälleen RINNAN mielentiloihin. Liikkeisiin otettiin ne mielentilan kannalta pahimmat oli ohjattu nouto, zeta ja ohjattu kiertonouto. Kaikkiin liikkeisiin tuli ohjeeksi jatkaa vaan edelleen kuuntelutreenejä. Mun mielikuvitus alkaa vaan loppumaan, mutta onneksi tuli taas muutama idea erilaiseen treeniin. Kuuntelutreenien ohella toki liikkeiden tekniikkaakin saa vielä työstää. 

Ohjattu nouto pilkottiin osiin myös koiran mielentilan mukaan. Yleensä namittelen koiraa rauhallisemmaksi liikkurin viedessä kapuloita, mutta tässä voisi toimia paremmin leikki. Treenissä saatiin hyvin myös esille koiran arvottaminen kapulat merkin edelle sen juostua merkin läpi kapuloille. En osaa lukea koirasta, milloin sitä kiihdyttää kapulat liikaa, jolloin se ei ehdi pysähtyä merkille ja milloin se pystyy tekemään matkalla merkinkin. Merkkiä pitää kuitenkin joka tapauksessa vahvistaa ja tähänkin lelu on parempi. Tähän toimi rauhallisempi palkkaus, eli pallo vietiin merkille koiran luokse ja leikittiin merkin luona. Vaihtoehtoisesti pallo jätettiin koiran eteen merkille ja koiralle annettiin lupa palkkaan ohjaajan oltua merkin lähetyspisteessä. Tai pallo vietiin merkille ja koira käskettinkin noutoon ja kapulan luovutuksen jälkeen se vapautettiin merkillä olevalle pallolle.

Toisen koirakin treenissä ylös ruudun opettaminen takaperin. Eli viedään koira seisomaan ruutuun oikeaan kohtaan, kävellään lähetyspaikalle takaisin ja taas palkkaamaan oikeassa paikassa seisovaa koiraa. Tähän sitten liitetään lähetys ruutuun.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti