Viimeisiä

DOT on treenaillut rallyä. Näköjään alan kerätä jo paniikkia kisauran korkkaamisesta rallyssä :p Sain eräissä treeneissä hyvän käsityksen koiran osaamisesta ja myös oman mielen vaikutuksesta koiraan. Oma kiireinen olemus ja huono koiran valmisteleminen näkyy Dotilla keskityskyvyttömyytenä ja ääntelynä. Silläkään ei taida olla hyvä olla kehässä, kun ei minullakaan ole. Itselleni siis jälleen kerran opiksi olla ajoissa ja keskittyä hetkeen eikä vaan koittaa päästä loppuun matkan kustannuksella. Tässä matka oli rata ja loppu maalikyltti. Aikaa oli rajallisesti ja kiire oli kuitenkin päästä loppuun, vaikka kyse oli vain treeneistä. Oleellisinta olisi ollut keskittyä hetkeen ja siinä hetkessä koiran mieleen ja sen rauhoittamiseen. Kaikki koirani muuttuu hätäisiksi ja ääntekeviksi, kun itse alan hosumaan. Oma rauhallinen olemus rauhoittaa koirankin ja molemmat keskittyvät siihen mikä sillon on oleellista. Onneksi treenit ei olleet viimeiset ennen koetta ja minulla on opitun läksyn myötä mahdollisuus panostaa tähänkin asiaan. Dot voisi olla osaamiseltaan parempi, varmempi. Toisaalta kaipaan Dotin kanssa kisaamista juuri nyt. Se temppuja opettaminen ei ole luin se pieni osa treeniä. Se mielen hallinta on isompi.

Noin muuten muistiin laasrariratkaisuiksi koetta varten:

• Vauhdin hidastaminen ennen jäävää käskyä. Dot pysähtyy suorempaan asentoon, kun pysähtymistä valmistellaan.  
• Seisomaan pysäytyksiin käsimerkkiä mukaan. Vähän hankalaa se on hihnakädellä (Dotin tekisi mieli ottaa kiinni hihbasta), mutta koiralle ei jää arvailujen varaan asento. Suullinen käsky ei ole vielä tarpeeksi vahva.
• Käännökset ajoissa ennen kylttiä. Dot ottaa häiriöitä kylteistä ja liian lähellä kylttiä ollessaan koira helposti herpaantuu. 
• Eteentuloissa se apuaskel on itselle vieras, mutta Dotille hyvä apu. Yksi apuaskelta on ok, mutta useammasta tulee miinuksia :p
• Koiran tarkkailu radalla. Muiden koirien kanssa olen tottunut siihen, että mukana pysyminen on koiran tehtävä. Dotilla vaan on niin paljon monesti mielessä (tai näköpiirissä), että minun kannattaa kokeessa huolehtia, että koira on mukana eikä häviä omille teilleen.

RINNA on tokoillut. Kaiken teknisen ja henkisen treenailun jälkeen tehtiin pitkästä aikaa nyt koko evl läpi liikkurin kanssa viimeisimmissä treeneissä. Kokonaisuuksia on treenattu vähän. Treenit on tosiaan painottunut tekniikkaan sekä tunnetiloihin. Nyt autoin koiraa kaikin keinoin pitämän mielen kurissa. Ja se pysyi aika hyvin! 

Seuraaminen on edelleen yksi heikoimista lenkeistä. Koiralla on helposti väärä mielentila. En tiedä mistä se tarkalleen kumpuaa, mutta harvoin koira on rentona seuraamisessa. Se on kireä, ääntelee ja edistää. Tätä on saatu paremmaksi, mutta edelleenkin rakoja on. Zetassa kääntyilin eri suuntiin eikä jääviä tehty kuin yksi. Rinna heräsi ja oli kuulolla hyvin. Zeta on yksi sen kaavoittamista liikkeistä. Luoksetulossa palkkasin koiraa odottamista. Odottamisen palkkailu on saanut koiran rennoksi odottajaksi. Pysäytykset oli keskinkertaiset. Rinna osaa paremmatkin. Niitä pitäisi ylläpitää säännöllisemmin. Eteentuloon koira tuli kiemurrellen ja se ennakoi sivullesiirtymää. Selkeästi se ei halunnut olla selin mahdollisen takapalkalle juoksun takia. Tätä pitää edelleen treenata. 

Ruudun ympyrään menoon oli teipattu useampi teippi ja ne selvästi häiritsi koiraa. Näitä useammin treeniin. Ennen ruutua odotin koiran tasaantumista ja se rauhottui aika nopeaan ehkä juurikin teipeista häiriintymisen vuoksI. Rennosta Rinnasta kertoo haukkumaton ruutuun meno. Ruudun paikka pitää vahvistaa, sillä nytkin koira pysähtyi ensin ruudun etuosaan. Jätin koiran seisomaan ruutuun ja kävelin kuvion. Jossain vaiheessa Rinnalle oli todella vaikeaa odottaa seisten paikoillaan ruudussa (ja jo maatenkin se sillon nyki). Nyt koira seisoi hyvin jaloillaan. 

Ohjatussa noudossa koira sai juosta merkin jälkeen hakemaan multa pallon eikä liikettä jatkettu enempää. Se on alkanut arvottamaan merkkiä enempi ja kuuntelemaan liikkeessä. Kiertonoudossa stopin jälkeen koira vilkuili kyllä vuoron perään kumpaakin kapulaa, muttei lukkiutunut kumpaankaan. Se kuunteli hyvin suunnan. Hyppyyn annoin vielä lisävartaloavut, mutta muuten saatiin liike jo kokonaisena sujumaan. Tunnarissa syöttelin koiraa jälleen kapuloita laiitaessa. Tämä on Rinnalle tosi hyvä rauhotin. Se jopa kulki nyt ravilla välillä, mikä on todella hyvä kaiken sen rynnimisen jälkeen. KaukoIhon laitoin matkalle etupalkkaa. Siitä luopuen saa Rinna tekee hyvät vaihdot. 

Oli jännää tehdä Rinnan kanssa niin tasainen suoritus. Treenatessa keskenämme ollaan usein Rinnan kanssa jo samassa kuplassa eikä liikkurointi nytkään sitä hajottavat. Tosi hyvä!

Ne olikin viimeiset treenit tuossa hallissa. Seuraavana iltana ollessani kouluttamassa rakennuksen toisessa päässä olevassa autokorjaamossa syttyi tulipalo, joka roihahti nopeasti tiloissa olleiden helposti palavien materiaalien voimasta. Autoja pihalla taisi palaa myös jokunen. Palomuurin ansiosta tuli saatiin hallintaan eikä se levinnyt isommin koirahallin puolelle, mutta puolet rakennuksesta romahti ja paloi maan tasalle. Savu-, vesi- ja kemikaalihaittoja on varmasti, mutta toivotaan, että edes osa materiaalista saadaan pelastettua. Treenipaikka tuosta enää tuskin tulee.

Vähän erilaisia treenikuvia.

Palokunnan tullessa paikalle oli jo ilmiliekit.

Sammutustöitä.

Tässä vaiheessa puoli rakennusta on jo romahtanut.

Liekit ja savupatsaat nousi korkealle.

RIP AgiTokola :(