Kuva: Anna-Leena Väätänen |
Nyt ollaan vepeilty oikein urakalla! Kesäkuun vikaa viikonloppua vietettiin kauniissa Strömforsissa HiHan vepeleirillä. Kouluttajana leirillä oli pitkän linjan vepeilijä Jaana Vikman. Hänellä ajatuksena oli opettaa liikkeet korkealla hetsaten ja sitten vaatia osaavalta koiralta tehtäviä oikein. Kun koira osaa niin sille ei anneta muita vaihtoehtoja kuin suoriutua tehtävästä. Sen ei anneta esimerkiksi rantautua ennen aikojaan vaan vaaditaan tekemään tehtämä loppuun asti. Itse olen vähän arka käyttämään tätä, sillä mistä tietää, että koira on tarpeeksi osaava? On kyse joko osaamattomuudesta tai motivaatiota, kumpaakaan ei pakottaminen ei paranna.
RINNA teki treenejä pääasiassa, mutta DOTKIN pääsi näyttämään ongelmaansa. Leirin tärkein oppi oli koiran motivaation nostattaminen. Koiraa saa ihan oikesti vepessä hetsata. Korkea vire ja siitä johtuva ääntely kun ei edes kokeessa haittaa. Rinna on iän myötä rauhottunut. Se ei tee enää kaikkea sata lasissa. Se kestää apuja nyt haussakin ja vaatii näköjään vepessäkin hetsausta päästäkseen epävarmuudesta yli. Se on vepessä jotenkin hyvin epävarma tekemisistään. Kun vesitekijän laittaa mukaan, niin tehtävä muuttuu.
- Koiria hetsattiin veneestä ja tehtiin treenejä lyhyellä matkalla.
- Palkkalelua ei tyrkätty veneestä suoraan koiralle vaan sen piti nousta tavoittelemaan sitä.
- Irroituksissa on parempi käskysana. Se on selkeämpi koiralle kuin pelkkä käsikosketus.
- Paalut kannattaa opettaa targetilla. Targettina toimii hihna kokeessakin.
Dot on päässyt myös jokusen kerran tekemään vepejuttuja. Se hyppää veneestä hyvin ja on hyvin motivoitunut uimaan veneelle, mutta... Dotilla on ihan oma juttunsa menossa. Se tuo esineet kyllä rantaan päin, mutta sylkäisee esineen siinä vaiheessa, kun jalat yltää pohjaan ja se lähtee veneelle uudestaan. Se lopeta ihan vähällä. Jos veneellä ei anneta koiralle mitään, niin se jahtaa airoja tms. En saa sitä pois ennen kuin ärsykkeet häviää. Dot osaa kyllä uida hyvälläkin tekniikalla, mutta vain rauhallisessa mielentilassa ja tuossa hommassa sen tekniikka hajoaa. Nyt laitettiin koiralle liivit ja liiveihin kiinni liina, jolla koiran sai hinattua maihin veneestä noudon jälkeen ennen uutta lähetystä. Asioihin tilttaaminen ei ole Dotilla uutta. Nythän se ei pysty vapaa ehtoisesti kääntämään rannalle selkäänsä. Tuonteja minulle se pystyi tekemään kauempana, mutta rannassa vain sitten, että blokkasin olemuksellaan koiralta rannan. Dotilla on ollut muissakin asioissa tuota, että se jää silmistää asioihin kiinni. Eikä voi reagoida muuhun ennen kuin blokkaa fyysisesti näköyhteyden.
Ongelma on tullut vähän varkain. Olihan se toki myös alkuun hyvittavaa, kun koira karkaili veteen. Ei ole enää. Ongelmaa on työstetty nyt palkkauksen kautta. Kun palkkauksen pitää tiheänä, ei koira hingu veteen. Tätä pitää tehdä paljon lisää. Lisäksi voisin kokeilla jättää superhyvän palkan yhdessä koiran kanssa rannalle, jospa koira muistaisi sen lyhyen uintipyrähdyksen jälkeenkin.
Heti seuraavissa treeneissä tiistaina veperyhmää oli kouluttamassa Jessi Landen. Vaikka leirikin oli juuri takana ja ajatuksia jo paljon sieltä, niin vielä mahtui päähän lisää asiaa. Jessinkin teemana oli hetsaus ja koiran tekeminen korkeassa vireessä motivoituneena. Koirat sai kuitenkin itse pohtia asioita. Rinna jatkoi treenejä samanlailla kuin oli viikonloppunakin tehnyt. Eli tehtiin kovasti hetsaamalla hakua ja vientiä. Kokeiltiin myös pelastusrenkaan hakua veneestä, mikä ei tuottanut ongelmaa, ja kokeiltiin lisäksi pelastusrenkaalla vientiä. Ihan kuin Rinna olisi ymmärtänyt viennin paremmin isommalla vietävällä tavaralla. Se irroitti välillä köydestä otteen palkkapatukan toivossa, mutta korjasi hyvin uudestaan köyteen kiinni eikä luovuttanut ennen kuin sai palkkansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti