Vireenhallintaa

Osallistuin Jirka Vierimaan koulutuspäivään, jossa käsiteltiin vireenhallintaa agilityssä. Ensin oli luento, joka perusteiden lisäksi käsitteli vireenhallintaa enemmän ylivireen kannalta, sillä se on yleisempi ongelma agilityssä. 

Vireenhallinta on palkkioiden hallintaa. Voidaan hallita mitä palkaksi annetaan, milloin annetaan, minkä jälkeen ja kuinka paljon. Agilityssä loppupalkka on aina sama: koira haluaa radalle. Vireystilaa voi olla vaikea muuttaa, koirat kun ehdollistuvat nopeasti paikkoihin ja tilanteisiin. Korkea vire voi ilmetä eri tavoin (koira vetää hihnassa vs. koira temppuilee = sama vire). 

• Tehokkainta on pelkkään onnistumiseen pohjautuva (virheetön) oppiminen. Agilityssä usein virheen jälkeen otetaan tilanne uusiksi ja palkataan vain onnistumisesta. Oppiminen on tehottomampaa, sillä ketju ei ole virheetön.
• Käytöksen sammuttaminen aiheuttaa helposti paljon variaatioita ja tuottaa aggressiota sammumisen sijaan.
• Palkkion poistaminen on hankalaa agilityssä (palkkio on suorittaminen, esteiden poistaminen koiran saavuttamattomiin hankalaa :p ). Lisäksi se aiheuttaa helposti turhaumaa.

Palkitsemistavan nimeäminen on ensisijaista. Nimetään nimenomaan palkitsemistapaa,  ei välinettä (ruoka, leikki,  etä,  sosiaalinen jne.). Palkkasanojen opettelu opettaa koiralle erottelua ja kuuntelua. Ne on nopeita oppia ja niiden avulla voidaan hydyntää koiran opoimiskapasiteettia laajalti. Ongelmana on ennakoiminen. Palkkiomerkin ja palkkion saamisen välissä toistuva käytös vahvistuu. 

Tärkeää on siirtymät treeniin ja tauolle. Se on vireenhallintaa. Siirtymissäkin voi olla väärä viretila. Häiriöt on kilpailevia palkkioita. Häiriöherkkyys lisääntyy hallitsemattomassa siirtymässä. Hyvien siirtymien hyötyinä on ennakointien/tilanteiden hallinta ja ohjaajan ja koiran välinen yhteys. Siirtymät kannattaa tehdä useana tehtävänä (esim. kulkeminen kontaktissa, pysähdys, käsikosketus,  pyörähdys) meluummin kuin pitkänä yhtäjaksoisena tekemisenä. Kannattaa treenata eri paikoissa, koira yleistää kyllä.

Vahvan palkitsemisvihjeen opettamisessa voidaan opettaa joko suoran palkkion vihje tai monipuolisen palkkauksen vihje. Niiden avuilla voidaan pelata eri tilanteissa. Reaktio suorasta vihjeestä seuraa välittömästi. Monipuolisella palkkauksella koira ei voi arvottaa tehtävää. Esimerkiksi hallitussa tilanteessa häiriökoira juoksee putkeen ja koira voidaan opettaa tästä signaalista juoksemaan ohjaajan luokse leikkimään vs. koira lähtee jäniksen perään ja monipuolista palkkiovihjettä käyttämällä koira ei voi arvottaa jänistä ja palkkiota ja varmemmin tulee kutsuttaessa pois.

Koiran kannustamisen taustalla virheetön oppiminen. Koiran mielentila voidaan resetoida koulutustilanteessa välillä leikkimällä tai teettämällä varma, helppo tehtävä. Koiralla on hyvä olla myös vaihtoehtoina mahdollisuus osallistua treeniin tai halutessaan sillä on aina mahdollisuus poistua.

Off-topicina reaktiivisten koirien kanssa on hyvä treenata yllättymistä. Esim. koira reagoi metsässä marjastajiin. Voidaan luoda muiden ihmisten kanssa marjastustilanteita, mutta voidaan tilanteita treenata myös ilman apuvoimia ihan vain heittämällä vaikkapa käpyä puskaan koiran huomaamatta, jolloin voidaan hallita ärsykettä (kahahdus puskassa) ja luoksetuloa merkistä.  

Luennon lisäksi oli treenejä,  joissa nähtiin ylivireisten lisäksi myös alivireisiä koiria. Alivireisten kanssa tehtiin lähinnä aktiivisuuden tarjoamista sekä aktiivisuutta lisäävien temppujen tekoa. Lisäksi toki käytiin läpi sujuvaa palkkaamista.