Maanantaina oli kimppatokot Sirkuskentällä.
SARAN kanssa tehtiin kisanomainen treeni Inkan toimiessa liikkurina. Ensimmäisenä metallinouto. Hyvä. Seuraavana tunnari. Sas haisteli ihan nätisti kapulat ja valkkasi niiden joukosta oman. Kapula tipahti kuitenkin suusta pari metriä ennen. Koira nosti sen uudestaan suuhunsa omatoimisesti ja tuli loppumatkan luovutusasentoon ravilla. Sitten kaukot vaihtosarjana i-m-i-m-s ja seisovan koiran viereen paluu ja siitä perusasentoon. Koira vinkaisi maahanmenossa ja jätössä, muuten kaukotyöskentely oli hyvää työtä. Seuraavana helkutin pitkä seuraamiskaavio. Siinä oli kaikki tempot ja käännökset mukana, mutta ei käännöksiä paikoillaan eikä askelsiirtymisiä. Tosi hyvin koiruus jaksoi koko seuruun eikä ottanut yhtään häiriötä skeittareistakaan. Yhdessäkään liikkeellelähdössä se ei äännähtänyt. Yhdessä käännöksessä oikeaan se kuitenkin vinkaisi, ilmeisesti tein käännöksen liian arvaamatta. Täyskäännökset vasempaan tuntui huonoilta, oikeaan ne oli ihan ok. Sitten zeta, jäävien järjestys m-s-i. Pysähtyessään seisomaan koira oli vähän tassutellut paikoillaan, muuten jäävät onnistui hyvin. Seuraamaanlähdöissä annoin käskyn liian aikaisin ja koira joutui korjaamaan seuraamispaikan liian edestä normaaliksi. Vikana liikkeenä ruutu. Merkillemeno oli ihan ok, joskin koira oli hieman merkin sivussa (kohti ruutua). Ruutuunmeno oli ripeä ja pysähtymispaikka ruudussa juurikin oikea. Palkkasinkin koiran ruutuun.
Otettin vielä Saran kanssa lisää ruutua. Jätin koiran nähden narupallon ruutuun ja se olisikin juossut suoraan ruutuun ilman merkillä käyntiä. Sitä kielto ja uusi yriitys. Nyt meni merkki nappiin ja koira sai palkakseen toisen narupallon. Sitten vielä uudestaan merkille ja siitä ruutuun. Merkki oli taaskin hyvä ja ruutuun meno varsin ripeä lelun siellä odottaessa. Uusi "Top"-pysäytyskäsky toimii siis hyvin merkillä :) Otettiin myös pitkästä aikaa luoksetuloja eikä treenitauko taaskaan ole pysähtymisiä korjannut... Seisomisissa koira tarvii kaksoiskäskyn peruuttamiseen, pelkkä käsimerkki ei vielä riitä. Maahanmenot oli yhtä pitkiä kuin aiemminkin. Saran taaksepäin ryömimisen opettelu on vielä vaiheessa, joten sitä ei vielä saa liitettyä maahanmenoihin. Nää pitää ottaa kunnolla työn alle.
RINNAN kanssa työstettiin seuraamista. Kuppipalkka on toiminut kotona tosi hyvin, mutta kentällä seuraaminen oli nyt sen kanssa vähän plaah. Vaihdoin namit leluun ja seuraaminenkin parani. Parasta Rinnan seuraaminen on kuitenkin silloin, kun se saa itse sitä tarjota. Eli kun pentu tarjoaa perusasentoa, niin lähden vain liikkeelle sanomatta mitään ja penne tekee hyvää työtä. Käännökset (myös oikea) oli nyt ihan kivoja. Samoin askelsiirtymät, vasempaankin alkaa ehkä vähän luonnistua. Kosketusalustaa muisteltiin ensin pelkästään ennen kuin siirsin sen ruutuun. Ensin penne tarjosi kosketusalustaa napa-alustana, mutta alkoi sitten tarjoamaan tassukosketustakin ja siirsin sen ruutuun. Siellä alusta ei enää toiminutkaan toivotunlailla, joten vaihdettiin alustaruudut leluruutuihin. Näissä penne ampui hyvällä vauhdilla kohti ruutua. Kertaalleen jätin lelun pois ja pennetin pysähtyi hyvään kohtaan ruudussa.
Tunnarissa kokeiltiin nyt liikkuroitua tunnaria, jossa Inka vei kapulat pusikkoon piiloon. Ekalla yrityksellä Rin törmäsi heti ekana omaaan kapulaan ja toi sen. Otettiin uudestaan, sillä halusin nähdä mitä se tekee muille kapuloille. Ja pentuhan toi jok'ikisen kapulan, joista viimeinen oli se oma... Kotona tehtiin vielä uusi tunnari ja tuttuun tapaan kotiterassilla se onnistui hyvin. Pentu haisteli kapulat nätisti ja nappasi oman suuhunsa epäröimättä heti kun se kohdalle sattui. Selvästikin viretilaa pitää työstää. Kentällä otettiin vielä lopuksi metallinoutoa isolla kapulalla. Ekassa palkkasin pennen heti nostosta lelulla. Tokassa yrityksessä se pudottikin kapulan ennen lupaa ja uudella käskyllä nosti sen uudestaan ja lähti tuomaan. Vikassa vein kapulan kauas ja annoin pennun tuoda se lähelle ennen kuin vapautin leluun.
---
Ennen tokoilua käytiin tekemässä vuoden ekat sulan maan esineruututreenit. Rinna on tehnyt enemmänkin esineruutuja talviaikaankin, Saralla on pidempi väli. Tallattu alue oli n. 10 x 20 m alamäkeä ja esineiksi jätin kaksi lapasta. SARA ensin vuoroon. Ekassa lähetyksessä se lähti vähän hissukseen liikkeelle, ei ilmeisesti ollut ihan perillä mitä oltiin tekemässä. Toisella lähetyksellä se lähti paremmin. Molemmat lähetykset oli mukavan suoria pistoja ja esineet löytyi nopsaan. RINNALLA oli vauhtia. Se risteili koko alueella ja löysi lapaset nopsaan. Palkkasin pennun heti kun se lähti tuomaan esinettä heittämällä palkan taakseni ettei pentu ehdi pelleilemään esineiden kanssa. Nyt ekaa kertaa olin jättänyt molemmat esineet samalla kertaa alueelle ilman että pentu näkee vientiä. Se pelitti siltikin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti