Vuoden vaihde meni kolmikolta hyvin. Paukehan alkoi jo pari päivää aiemmin, SARAKIN ehti tottua siihen varsinaiseen paukutteluaikaan mennessä. Sille paukeet oli aika ok. Mutta kerran lenkillä se äänen lisäksi näki raketin valot, silloin se siirtyi taakseni kävelemään. Jonkin ajan kuluttua tilanne normalisoitui ja koira kulki hajujen perässä normaalisti. Vuoden vaihtuessa keskiyöllä Sarppa söi kylässä sipsejä ja pizzaa :p Hyvin se kerjäsi. RINNA ei ole aiemmin reagoinut vuoden vaihtumiseen mitenkään. Nyt ekaan kuulemaansa paukkuun se reagoi lähemällä ärsyyntyneenä juoksemaan ääntä kohden. Kuka uskaltaa Rinnan kotikulmilla mekastaa?! Sittemmin koira ei enää reagoinut mitenkään. DOTILLE tilanne oli aivan uusi. Se oli joinakin päivinä huolestunut, toisina ei reagoinut mitenkään. Lisäksi mörköilyä on ilmassa. Viralliseen paukkuaikaan käytiin sen paristi pissalla lyhyesti. Silloin se ei välittänyt äänistä mitään. Toivottavasti sama suunta jatkuu jatkossakin.
Tässäpä sitten se perinteinen katsaus vuoden kulusta ja toiveista seuraavan vuoden suhteen. SARAN päälajina oli ja on edelleen toko. Ajattelin jo eläköittää koiran tokosta, mutta ei sittenkään. Koira nimittäin vaan paranee vanhetessaan! Viime vuonna käytiin yhdeksässä kokeessa, mikä on vähemmän kuin edellisvuonna. Vuosi oli kuitenkin numeroissa laadukkaampi. Kokeista seitsemästä oli tuloksena ykköstulos ja lopuista kahdesta kakkostulos. Alkuvuoden kolmesta karsintakokeesta kahdesta tuli ykköstulos. Kokeiltiin myös kahta koetta samana päivänä. Kokeilu onnistui hyvin ja molemmista tuli hyvät ykköstulokset. SM-kokeissa tehtiin oman tasoinen suoritus sijouttuen ykköstuloksella puolivälin paremmalle puolelle. Loppuvuodesta tehtiin historiaa voittamalla KV-koe ja saamalla ehkä Suomen eka CACIOB aussielle. Lisäksi sain täytettyä paperit edellisvuoden Viron kokeesta ja siten Sarasta tuli vihdoinkin Viron tottelevaisuusvalio.
Tässäpä sitten se perinteinen katsaus vuoden kulusta ja toiveista seuraavan vuoden suhteen. SARAN päälajina oli ja on edelleen toko. Ajattelin jo eläköittää koiran tokosta, mutta ei sittenkään. Koira nimittäin vaan paranee vanhetessaan! Viime vuonna käytiin yhdeksässä kokeessa, mikä on vähemmän kuin edellisvuonna. Vuosi oli kuitenkin numeroissa laadukkaampi. Kokeista seitsemästä oli tuloksena ykköstulos ja lopuista kahdesta kakkostulos. Alkuvuoden kolmesta karsintakokeesta kahdesta tuli ykköstulos. Kokeiltiin myös kahta koetta samana päivänä. Kokeilu onnistui hyvin ja molemmista tuli hyvät ykköstulokset. SM-kokeissa tehtiin oman tasoinen suoritus sijouttuen ykköstuloksella puolivälin paremmalle puolelle. Loppuvuodesta tehtiin historiaa voittamalla KV-koe ja saamalla ehkä Suomen eka CACIOB aussielle. Lisäksi sain täytettyä paperit edellisvuoden Viron kokeesta ja siten Sarasta tuli vihdoinkin Viron tottelevaisuusvalio.
Alkavan vuoden tavoitteena on edelleen liikkeiden hiominen ja ylläpito kokonaisuuksia unohtamatta. Yritetään entistä ehyempiin suorituksiin ja kasvatetaan suoritusvarmuutta. Kokeista ehdottamasti SM-koe kalenteriin, lisäksi karsintakokeita ja PiirM-koe, ehkäpä RM-koe ja ulkomaanmatkakin.
Agilityn suhteen tavoitteena oli panostaa lajiin enempi. Alkuvuodesta tämä vielä toteutui, mutta vuoden kuluessa jotenkin vaan hiipui. Lisäksi koiran sterkkaus toi isomman tauon lajiin. Tavoitteena oli kisata edellisvuotta enempi ja se onnistui. Juoksin Saran kanssa 19 starttia (mikä on kymmenen enemmän kuin edellisvuonna!) ja Laura ohjasi Saraa kolmella radalla. Lauran kanssa Sara teki ekan nollansa. Onneksi minäkin onnistui sittemmin nollan teossa, eikä vain yhden kerran vaan kahdesti! Agilityurani huippuhetket :D Nollaprosentti koiralla oli surkeat 13,36 %, mutta nyt se on jopa laskettavissa :p Suurin osa starteista päättyi edelleenkin hylättyyn rataan väärän radan vuoksi. Kolmesta startista selvittiin vitosella (syynä kielto ja kahdesti riman tiputus) ja yhdestä kympillä (riman tiputukset). Kaikki oli mun syytä.
Agilityyn en osaa Saralle enää tavoitteita asettaa. Treenaillaan ja kisaillaan siten kun tuntuu.
Lisäksi Saran tavoitteena oli aloitella eläkeläislajinsa rally-toko. Noh, treenattiin me muutaman kerran. Toko tulee olemaan vielä vahvasti Saralla mukana, joten en tiedä miten paljon panostamme vielä rally-versioon. Josko kuitenkin liikkeitä ajettaisiin vähitellen sisään.
RINNAN tavoitteet oli pk-puolella. Tulostavoitteena oli saada koulari jäljen kolmosluokasta. Se onnistui. Koira osallistui kolmeen kokeeseen. Ekasta karsiuduttiin tottiksen perusteella, mutta muista tuli hyvällä kakkostuloksella koulari. Viimeisimmässä kokeessa ratkottiin samalla rotumestaruus ja Rinna voitti sen. Viestissäkin päästiin korkkaamaan koeura, enemmänkin kokemuksen takia. Koe päättyi keskeytykseen, mutta kokemus oli hyvä. Haun treenaamista jatketiin.
Uudelle vuodelle asetetaan tavoitteeksi ykköstulos jäljeltä voittajasta eli kello käyntiin. Viestin tittelitavoitteet on VK1 ja VK2, mikäli vain kokeisiin päästään. Haussa yritetään päästä treeneihin.
Maastolajeissa tottis on ollut Rinnan kompastuskivi. Sen takia Rinnasta tulee jälleen tokokoira. Haluan sille paljon enemmän koekokemusta kuin mitä pk-kokeista on saatavilla. Ensi vuoden tavoitteena on koulari voittajasta eli TK3. Sen saamiseksi uskon joutuvamme käymään aikas monta koetta, mutta jokainen koekokemus on varmaan vain hyvästä.
Agilityssä treenattiin pitkään lähtötilanteita eikä kisoissa käyty. Lähdöissä on edelleen hommaa, mutta kisoihinkin päästiin. Startteja kertyi yhteensä kahdeksan (kymmenen starttia vähemmän kuin edellisvuonna). Niistä seitsemän päätyi tuttuun tapaan hyllyyn, mutta yhdellä radalla tehtiin Rinnalle eka tulos, kymppi. Edelleenkin treenataan hyvissä opeissa, mutta kun yhteistyö ei vain toimi, niin se ei sitten toimi. Edelleenkin jälleen etsittäneen sitä kuuluisaa yhteistyötä :p
DOT tuli loppu vuodesta suunnittelematta eikä sille vielä suunnitellakaan seuraavallekaan vuodelle mitään tavoitteita!
 |
| Kuva Terhi Ullakonoja |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti