Eiliseksi oli sovittu Terhin & koirien kanssa treenit Leppävaaraan Ruusutorpan koulun hiekkakentälle. Sattumalta paikalla olivat myös Satu & Rico sekä Laura & Miki. Saatiin siis oikein aussietreenit pystyyn ;) Olin jopa tehnyt suunnitelmaa treenejä varten, vaikka tässä kirjoittaessa ja treeniä muistellessa ei siltä vaikutakaan... Lähinnä tarkoitus oli kuitenkin keskittyä ongelmakohtiin.
Sara treenasi alkuun takapäänsä käyttöä. Tehtiin kahdeksikkoa ja ympyrää. Tämä vaatii kyllä vielä paljon treeniä. Sitten otettiin paikallaan seisomista niin, että pyörin koiran ympärillä ja kävelin edestakaisin. Pysyi! Nopeutta maahanmenoihin treenattiin leikin varjolla. Pitänee aina välillä tehdä muistutuksena näitä treenejä, jotta koira tekisi aina nopean maahanmenon. Seuraavaksi otimme pidemmän pätkän seuraamista. Seuraamiseen otin käännöksiä oikealle ja vasemmalle, kaksi täyskäännöstä, pysähdyksiä ja kaksi pätkää juoksua. Pari kertaa jouduin antamaan lisäkäskyn, kun samalla kentällä jalkapalloilevat pojat oli häiriöksi, muuten Sa jaksoi seurata hyvällä innolla :) Lähinnä tarkoitus oli ottaa treeni kestävyytenä, eikä niinkään puuttua pikkuvirheisiin tekniikassa. Seuraamisen jälkeen koira sai superpalkaksi siankorvan.
Otettiin kaksi kertaa paikallaan pysymistä istuen. Pengoin taas reppua samalla, eikä Sarps tietenkään voinut pysyä paikallaan... Toisella kertaa sentäs pysyi jo, mutta jospa nyt itsekin keskittyisin liikkeeseen enkä reppuun... Noutoa otettiin ensiksi metallilla, jotta koiruus ei olisi liian innokas. Metalli ei ole niin kiva noudettava kuin puu. Metallinouto teki tehtävänsä vähän liiankin hyvin, sillä puunoutokin oli jotenkin laimeaa... Intoa piti välillä nostaa repimällä kapulaa. Joten jospa nyt kuitenkin yrittäsin sittenkin treenata noudon kuntoon pelkällä puukapulalla?
Ensimmäistä kertaa kokeiltiin ruutuakin muutaman kerran. Jätin Saran odottamaan ja kävin itse ruudussa pyörähtämässä. Sen jälkeen koiralle käsky "Ruutu" ja kädellä ohjaus oikeaan suuntaan. Meni ja pallo lensi! Paikallaanmakuu otettiin ryhmänä. Olin piilossa kaiken kaikkiaan useamman minuutin, välillä toki kävin palkkaamassa. Lopuksi otettiin alokasluokan luoksepäästettävyys Lauran avulla. Ekalla kertaa pidin namin kuonossa kiinni ja toisella kertaa ilman namia. Pysyi perusasennossa!
---
Tänään Sara aloittin sitten elämänsä toisen juoksun. Jään mielenkiinnolla odottamaan miten juoksu ja sen jälkeinen aika vaikuttaa Saran treeni-innokkuuteen.
Juoksun kunniaksi Sara sai haistella metsäjäljen. Talloin parinkymmenen metrin mittaisen jäljen, muodoltaa se oli J. Nameja laitoin jo harvempaan, sillä jälki näyttää alkavan löytyä jo ilmankin niitä. Aluksi koiralla oli aivan liian paljon intoa. Oikeaan suuntaan se meni, joskin poukkoillen. Alkuinnon jälkeen Sa alkoi keskittymään ja nenä tuhisi ahkeraan. Pitäsi askarrella niitä jälkimerkkejä, jotta voisi tehdä pidempääkin jälkeä. Koirasta ehkäpä olisi jo siihen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti