lauantai 6. marraskuuta 2010

Lauantai


Mentiin Inkan ja Sätkän kanssa Luukkiin ihanaan sammalmetsään tekemään jälkiä ja esineruutua. Muutkin oli metsässä eli marjastajia/sienestäjiä oli liikkeellä. Jälkien vanhetessa tehtiin esineruutua. Sillä oli kokoa n. 5-10 x 30 metriä. Sätkän mageen suorituksen jälkeen SARA pääsi ruutuilemaan. Inka vei Saralle neljä esinettä, joista kaksi oli omia (pallo ja kännykotelo) ja kaksi Inkan (lenkkari ja sormikas). Vähän mietitytti jotta mitä tästäkin tulee, sillä esineitä Sara ei ole etsinyt aikoihin. Mutta mitä vielä, neljä lähetystä ja neljä esinettä vieläpä melko ripeään tahtiin. Eka Sara sai vainun parin metrin päässä etulaidasta olevasta sormikkaasta ja toi sen. Muut esineet oli ruudun perällä. Toisella lähetyksellä Sa seurasi ensin ruudun halkonutta polkua ruudusta ulos, mutta palasi sitten alueelle etsimään. Vikaa esinettä koira etsi kauemmin kuin muita. Ensin se kävi ruudun perällä, sitten tuli etsimään etulaidasta, jonka jälkeen palasi taas perälle ja löysi esineen. Hieno Sarppa!


Inka teki molemmille koirille jäljet. RINNAN n. 100-metrinen jälki oli noin tunnin ikäinen. Siinä oli kaksi kulmaa ja lopussa purkki (ei muita nameja). Yritettiin alkuun janaa, mutta yritykseksihän se jäi. Ilmeisesti jäljen alussa oli harhajälkiä. Kun penne sitten sai jäljen päästä kiinni, niin sitä ei pysäyttänyt mikään... Kokeilin Rinnan kanssa ekaa kertaa 10-metristä liinaa ja penne vilistikin sitten kaukana edellä. Aikalailla oli siis taas liikaa virtaa ja meno oli sen näköistä. Pentu kuitenkin selvitti jäljen. Lopussa pentu paikallisti purkkia haistelemalla. Malttia ei vaan riittänyt sen etsimiseen kunnolla. Otin pentua takaisin päin ja avustin ilmaisussa. Jollain pitäisi saada ne pennen kierrokset alas. Kokeiltaneen pidempää ja vanhempaa jälkeä.


SARAN jälki ehti vanheta noin kaksi tuntia. Se oli n. 400 metriä pituudeltaan. Siinä oli muutama kulma, pari polun ylitystä ja kuusi keppiä sekä lopussa pallo. Pari kertaa jälki meni kamalan ryteikön läpi. Alkuun otettiin lyhyt jana. Sara nappasi jäljen hajun ja oikaisi sille. Eka kulma ei mennyt ihan siististi, loput oli parempia. Polun ylityksissä oli taas haastetta, mutta niistäkin selvittiin. Sara nosti hienosti viisi keppiä. Ilmeisesti aika alussa ei kuljettu jäljen päällä ja yksi keppi jäi sinne. Lopussa piti olla pallo, mutta joku oli vienyt sen. Voi Sara-parkaa :(


Metsäilyn jälkeen käytiin kotona vain kääntymässä ja lähdettiin tokon vapaavuorolle ATD:n hallille, mikä oli Rinnalle uusi paikka. SARAN kanssa aloitettiin merkillä. Laitoin merkin taakse häiriöksi kapulat. Ekalla yrittämällä Sa juoksikin suoraa kapuloille. Seuraavilla se meni hyvinkin merkille, nimittäin kosketti etutassuilla merkkiä. Tämä korjaantui vaihtamalla merkki matalasta kartioon. Sitten tulikin uutta ongelmaa. Sara tarjosi paikaksi merkin vasenta laitaa. Ihan ok ois sekin, mutta haluan, että se on keskellä merkin takana. Otin vielä yhden merkin, jossa lelu oli merkin takana. Merkkiä pitänee nyt vähän miettiä. Kaukoja tehtiin rima takatassujen edessä. Tarkoituksena oli kokeilla rimaa, josko siitä saataisiin apua korkeassa vireessä tapahtuvaan etenemiseen. Ekat istumiset Sara teki peruuttamalla kokonaan riman taakse. En tiedä onko se nyt niin huono asia, kun ongelmana on koiran eteneminen. Se korjaantui kuitenkin kertaamalla liikeratoja ihan läheltä. Sitten otettiin kaukosarjaa noin 10 metristä ensin riman kanssa, sitten ilman. Molemmissa kaikki vaihdot oli hyviä! Tehtiin vielä ryhmänä paikallaolot. Ensin pariminuuttinen istuminen, jossa näin näkyville. Alkuun Sa vilkuili muita ohjaajia, mutta loppuajan piti kontaktin. Sitten makuu. Se oli muutaman minuutin kestoinen ja menin verhon taakse piiloon. Koira tippui lonkalleen ja jäi siihen asentoon loppuajaksi. Saran otin sivulle vasta viimeisenä, se ei siis reagoinut muiden käskytyksiin. Aivan lopuksi otettiin Saran kanssa vielä perusasennossa kontaktia häiriössä (kettari teki luoksetuloja nenän edessä). Alkuun jouduin huomauttamaan vilkuilusta, mutta loppua kohden parani.


RINNAN kanssa otettiin parin laudan korkuista hyppyä. Ensin vain käveltiin hypyn yli, sitten aloitin naksuttelemaan hyppyä. Hyppäähän se, mutta jää aivan kiinni esteeseen toiselle puolen. Otettiinkin vikana lelu vetämään pentua kauemmaksi. Maahanmenoja ja peruasentojakin tehtiin. Rin on alkanut tarjoilemaan maahanmenoja. Niitä se tekikin vähän joka välissä... Otin myös kontaktia perusasennossa pienessä häiriössä (Heidi kahisutti pussia, ryki ja asteli paikoillaan) ja kylläpä pentu tietää mitä pitää tehdä. Loistavaa kontaktin pitoa! Loppuun vielä luoksetuloa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti