Cockerspanielit ry järjesti Juvanmalmin Agimestassa tokoklinikan, jonne osallistuin RINNAN kanssa. Pekka Korri luennoi ensin aiheesta kisavarma koira sekä koiran ja ihmisen välisestä suhteesta ja suhteella kouluttamisestakin oli puhetta. Tunsin piston sydämessäni puhuttaessa kisanaomaisista treeneistä. Saran kanssa kokonaisuuksia treenataan aivan liian harvoin ja vielä harvemmin otan muutamaa liikettä useamman yhtäjaksoisesti palkatta. Ei ole ihmekään, että Saran kierrokset nousee kokeissa loppua kohden! Lisäksi siinä tulisi treenattua sitä miten olla reagoimatta virheisiin kokeessa. Luennon jälkeen ohjelma jatkui koirien kanssa. Rinnalle olin valinnut liikkeiksi seuraamisen ja noudon. Seuraamisessa en oikein tiedä, miten sitä Rinnalle opettaisin ja opiskelu onkin jäänyt vähiin. Pentu on niin ahne etten usko pelkällä imuttamalla rakentavani sille seuraamista. Nyt saatiinkin vinkiksi rakentaa seuraaminen kontaktin kautta. Lisäksi lelun kanssa seuraaminen aloitetaan. Perusasennot ja takapään käyttö oli hyvää. Ne kaikki käskyt ja puhumattakaan virittelyistä puuttuu vaan edelleen!
Vauhtinoudot sujuu ihan hyvin. Rinnalle kapula on vähän liian kiva. Se pidetään edelleen mielessä ja mun pitää muistaa jättää noudon jälkeen se kapula vain huomioimatta maahan ja leikkimisen jälkeen vaivihkaa voin sen nostaa. Meidän pitotreenit näytti hyvältä. Pentu on rento ja innokas. Eikä se pureskele kapulaa (en ole antanut sille mahdollisuutta siihen). Pitojen kanssa ei pidetä mitään kiirettä, edetään hitaasti. Lisäksi otetaan ohjelmaan purujen lujuustreenit ensin patukalla, sitten kapulalla. Luovutusasento käytiin myös läpi. Se kun ei ole mulle ihan selvillä (Saran eteentulo on aivan liian tiivis). Eli oma hartialinja ja koiran rintaranka samalle linjalle. Siinä kommentteja kuunnellessa Rin nosti maasta metallikapulan ja kantoi sen minulle. Hyvä pentu! Se olikin suunnilleen pennun ensikosketus metallikapulaan.
---
Sitten kotiin koiran vaihtoon ja SARAN kanssa tokoilemaan ATD:n hallille vapaavuorolle ennen koulutusvuoroa. Sara oli aika kierroksissaan ja sehän näkyi. Ensin hyppynoutoa puukapulalla (liian kylmä metallille). Mervi käskytti. Ekana kokeenomainen, sitten vauhdista vapauttaen ja lopuksi vielä pitkältä matkalta hyppynouto (kapula vietiin, en osaa heittää niin pitkälle). Seuraavana kaukoja rima takatassujen edessä. Taas Sa tarjosi aika vahvasti s-i-vaihtoihin kokonaan riman taakse siirtymistä, joten tätä hinkattiin. Muutenkin kierroksia oli liikaa ja epätarkkuuksia oli siellä täällä. Tehtiin siis vaihtoja lähinnä läheltä ja pari varmaa vaihtoa kauempaankin. Seuruuta ja katsekontaktia perusasennossa tehtiin häiriössä. Seuruussa Mervi häiriköi, käveli ihan lähellä ristiin rastiin ja antoi häiriökäskyjä. Saraa ei haitannut. Kontakti herpaantui vasta, kun käveltiin kohti paikoillaan seisovaa Mervia, joka meidän päästyjä lähelle teki äkkiliikkeen. Koira korjasi kyllä heti kontaktin ja toiselle yrittämällä kontakti ei enää tippunut. Perusasennossa kontakti pysyi hyvin kettarin tehdessä luoksetuloa. Mervin häiriköidessä ekalla vilkaisi ympäri kulkevaaa Merviä, mutta sitten ei enää välittänyt. Lopuksi vielä jääviä sekaisin seuruun kanssa. Mervi naksutti oikeat. Alkuun pari meni väärin, mutta sitten koira petrasi. Korkean innon takia seuruukin oli kamalaa. Edistää, painaa, pomppii. Tarttis vissiin treenata useammin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti