Tällä kertaa jäljesteltiin taempana Siikajärvellä. Terhi teki kummallekin jäljet. SARALLE toiveena oli pitkä jälki ja Sara jäljestelikin parin kilometrin edestä. Jälki ehti vanheta puolitoista tuntia. Jana oli taas yhtä sähläystä, koira kävi takajäljellä ja muutenkin sähelsi. Se ei vaan vielä osaa. Välillä tuuli voimakkaammin ja välillä jälki meni paljaalla kalliolla. Nämä oli selkeästi vaikeita koiralle. Yhdessä kallioisessa kohdassa koira hukkasi jäljen kokonaan ja sai sen taas nostettua. Jäljen loppuun päästiin, mutta keppejä jäi matkalle. Hukattuaan jäljen Sara ilmeisesti harhaili sen verran, että oikaisi sitten jäljen loppuun. Lähdettiin takaisin päin hakemaan loppujakin keppejä. Päästin koiran irti ja jossain vaiheessa se toi kepin. Laitoin koiran taas liinaan ja se nostikin jäljen ja keppejä nousi tasaiseen tahtiin, liikaakin. Sara oli siis lähtenyt Rinnalle tarkoitetulle jäljelle ja jäljestipä se sitä vielä sujuvasti väärään suuntaan. Että ehheh.
Terhi teki RINNALLE sitten uuden jäljen. Se oli muutaman sata metriä pitkä kuudella kepillä ja vanheni tunnin ennen ajoa. Alkuosassa oli ihan siistiä metsää, mutta loppua kohden maasto muuttui kosteaksi ryteiköksi. Rinna teki janansa sujuvasti. Kepeistä se ilmaisi itsenäisesti neljä, kaksi jäi ilmaisematta. Rinna jäljesti välillä pari metriä jäljen sivussa, ilmeisesti tuuli kuljetti hajuja. Siinä jäi kepitkin huomaamatta. Jälki ylitti metrisen puronkin. Siitä Rin suoriutui hyvin. Myöskään pohjan muutokset ei tuntuneet vaikuttavan jäljestämiseen.
Bongasin myös SARASTA sen elämänsä ensimmäisen punkin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti