Aamujälki

Tein vajaa 100-metrisen lähes ympyrän muotoisen jäljen lähipellolla olevan metsäsaarekkeen ympärille. Maa oli vielä aamukasteen kostuttamaa. Ekat kolmisenkymmentä metriä ilman keppejä ja lopulle jäljelle 8 keppiä n. 3-15 metrin välein. En merkannut keppien paikkoja mitenkään, joten en itsekään tiennyt missä kohtaa ne oli. Palkaksi varasin nyt vain pelkkää nappulaa, sillä jo tässä vaiheessa tuntuu, että koira saa kepeistä vähän turhan suuret kierrokset (sama homma kuin purkeillakin).

Saralla oli jälleen hurja into jäljelle, alku menikin rynnimiseksi. Säheltäessä jälkikin hukkui puolivälissä alun kepitöntä pätkää. Jäljen hukattuaan koiruus etsiytyi takaisin jäljelle palaamalla omia jälkiään taaksepäin. Ja taas mentiin. Ekasta kepistä lähtien Sa teki aivan loistavaa jälkityöskentelyä. Seitsemän keppiä kehdeksasta nousi. Tokavika jäi siis nostamatta. Koira oli kuitenkin jäljellä, käveli vaan kepin yli. Itsekin huomasin kepin vasta kun koiruus oli jo reilusti sen ohittanut.

Jatkossa voisi muistaa ne namiruudutkin. Saisi koiruus purkaa pahimman intonsa niihin.