Yliopiston parkiksella oli tällä kertaa meidän lisäksi vain yksi treenaaja kahden koiransa kanssa.
Saran treeni alkoi ruudulla. Lähetysmatkat vaihteli metristä kolmeenkymmeneen metriin. Ekalla juoksi taas ensin ruudun taakse, josta vasta sitten paikallisti kosketusalustan. Muissa juoksi suoraan alustalle. Muuten hyvin, mutta Saran mielestä kosketusalusta mennään juosten eli riittää, että siihen vain hipaisee tassulla. En nyt tiedä puuttuako tuohon vaiko ei, sillä kosketuksen jälkeen koiruus jää kuitenkin seisomaan alustan luokse (itse asiassa jättää alustan usein alleen).
Otettiin pitkästä aikaa palkkaamattomuuttakin eli ketjutin muutamat liikkeet. Alkuun nouto puukapulalla, sitten seuraamispätkä (L-kirjain), josta maahanmeno ja luoksetulo (suoraan sivulle) ja loppuun kaukot (i-m-i-m-s). Nouto oli täyden kympin suoritus! Seuraamisen alussa koira edisti, josta johtuen oikeaan kääntyminen oli väljä. Ennen täyskäännöstä seuruutin koiran ihan lähelle puskaa. Tästä häiriöstä huolimatta Sa piti kontaktin (ja tässä vaiheessa oikean paikkansakin) koko ajan! Liikeestä maahanmenokin sujui ongelmitta ja luoksetulossakaan ei ollut moittimista. Kaukot käskytin parinkymmenen metrin päästä ja käskyjen välit oli n. 10 sekuntia. Ne sujui seisomaannousuun asti hyvin, mutta seisomisessa Sa otti askeleita. Ei olisi pitänyt ottaa vielä näin pitkää etäisyyttä seisomaannousuun. En halunnut palkata askeleita, joten otettiin i-m-s-vaihdot uusiksi. Ihan kerta ei riittänyt, sillä nyt Sa ennakoi istumasta ja maasta seisomisia. Lopulta koira kuitenkin ansaitsi superpalkkansa (lihapateeta).
Naksuteltiin sitten vielä lisää kaukoja. Nyt ne meni ilman ennakointeja. Istumasta seisomisia ei kärsi tehdä vielä paria metriä kauempaa, sillä kauempaa niihin saadaan herkästi askeleet mukaan. Maasta seisomiset sujuu kyllä pidempääkin, mutta se ensimmäinen kerta pitäisi ottaa aina lähempää.
Tehtiin myös paikallaan pyörimisiä ja käännöksiä parin askeleen seuraamisen jälkeen. Näissä pitää olla tarkkana, sillä Saran perusasento jää helposti vinoksi käännöksen jälkeen. Pientä ääntelyäkin esiintyi, mutta ääntely loppui kun vaihdoin käskyn askelsiirtymien käskyyn…
Tunnari uskaltauduttiin tekemään nyt kentällä (hieman sivummassa kuitenkin). Samalla teemalla kuin eilenkin. Hajustettu oli tällä kertaa heti toinen rivissä. Sa aloitti haistelut kolmannesta kapulasta, eteni vasemmalta oikeaan, vikan jälkeen lähti takaisin aloitussuuntaan ja löysi oman, jonka toi pureskelematta. Sitten pitotreeniä. Pienesti koiruus välillä pureskeli kapulaa, muttei kuitenkaan pahasti. Tehtiin tunnari vielä toiseen kertaan kotimatkalla nurmikolla. Nyt eka kapula oli hajustettu. Sa aloitti toisesta ja eteni samalla tavalla kuin ensimmäisessäkin tunnarissa. Haistelu suunta on siis oikea, mutta pitää saada koiruus vielä aloittamaan haistelut siitä ensimmäisestä kapulasta.
Kentällä otettiin loppuun vielä hyppyä n. 70-senttisen aidan yli. Alkuun Sa tarjoili aidan ali menemistä, mutta kun koira tajusi idean, niin hyppäsi hyvin. Ei koskenut aitaan, ja aidan ja koiran väliin jäi hyvin ilmaa (ilman vauhtiakin). Takaisinhyppy tuotti enemmän ongelmia, mutta sekin saatiin sujumaan (en ole aikaisemmin hyppyyttänyt Saraa takaisin päin ”Hyppää”- käskyllä).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti