SARAN kanssa käytiin tokoilemassa Tuomelan koululla. Kenttää ei ollut aurattu kunnolla, siinä oli vain auton levyinen risteys, joten lumi toi lisähaastetta treeniin. Ensin ohjattua noutoa. Keskimmäinen kapula näkyi hyvin auratussa kohdassa, muut oli lumen seassa. Oikeanpuolimmainen oli sen verran syvässä lumessa, että näytin sen koiralle erikseen ennen noutoja. Ekalla merkki jäi väljäksi ja koitin käskyttämällä saada koiraa tiivistämään, mutta koira lähtikin kapuloille. Käskin koiran takaisin ja uusintayrityksellä merkkikin onnistui. Sama homma oli toisellakin kertaa eli ekalla yrityksellä merkki jäi vajaaksi, toisella yrittämällä onnistui. Sen jälkeen merkit oli kerrasta kunnossa. Otin noutoja vauhdista vapauttaen ja lopuksi vielä haku luovutusasentoon asti. Sarpsalla oli aivan liikaa vauhtia ja sivulle kurvatessa kapulakin tippui suusta. Koira korjasi itse erheensä. Otettiin sitten vielä tasamaanoudolla uusi luovutus. Se sujui. Merkki kaipaa siis vielä hiontaa, etenkin merkille haku eri suunnista, noutosuunnat sujuu. Sitten keräsin kapulat pois ja rakensin kaksi (oranssia) ruutua samaisen (keltaisen) merkin molemmille puolille. Koira ei nähnyt ruutujen tekoa. Lähetykset merkille tehtiin vastakkaisesta suunnasta kuin ohjatussa. Oikeaa ruutua Sas ei löytänyt lumen seasta ennen kuin näytin sen. Vasemmalle se suunnisti ongelmitta. Pysäytykset meni välillä pitkiksi käskytysten ollessa myöhässä (lumivalli vaikeutti näkemistä...). Muuten ruutuun menot oli ihan kivoja. Kertaalleen otettiin oikeassa ruudussa maahanmenokin ja seuraamaan tulo. Hyvin sujui hangesta huolimatta. Kentällä vikana vielä eteenmeno, matkaa n. 60 m. Otin ekaa kertaa seuruun kanssa. Ihan ok. Puoliväliin olin epähuomiossa jättänyt hihnan ja siinä koira hidasti vähän. Samalla toiselta puolen tuli pari lasta pulkan kanssa. Sa vilkaisi niitä ja kiihdytti taas täyteen vauhtiin ja lelulle. Luoksetulon maahanpysäytystä tehtiin kotimatkalla pyörätiellä. Käskin koiran tulemaan, kun kävelin poispäin ja maahan kun se oli kohdilla. Näissä lähinnä keskityttiin terävämpään käskytykseen. Mun suusta "Maahan" tulee liian pehmeästi, "Maa" onnistuu paremmin. Ekalla koira törmäsi mun jalkoihin, sitten alkoi jarrut löytymään. Vika oli jo tosi magee! Kotiterassilla vielä tunnari lyhyeltä matkalta, jottei koira ehdi puremaan kapulaa ennen luovutusta. Hyvin onnistui.
RINNA teki omalla lenkkivuorollansa tunnarin etsintää muutamaan otteeseen. Piilotin kapulan aina suunnilleen 10 metriin, itse saatoin jäädä kapulan luokse tai sitten lähetyspaikalle. Jos jäin lähemmäs kapulaa, pentu tuli hurjaa kyytiä etsimään kapulaa. Nenä sillä oli auki vauhdista huolimatta. Piilottelin kapulaa hankeen, josta pentu joutui kaivamaan kapulan esille. Pitkästä aikaa tehtiin myös tokoluoksetuloa, jossa pentu sai juosta jalkojen välistä pallolle. Otin mukaan nyt luoksetulon jättökäskyn. Kaipaa vielä treeniä, että pentu pysyy varmasti sillä käskyllä odottamassa. Lenkin jälkeen kotiterassilla vielä tunnari. Nyt oli ekaa kertaa myös käytettyjä kapuloita mukana. Ne ei haitannut.
Kotitokoina SARA on viime aikoina tehnyt paikallaanoloja sekä istumisina että maatumisina. Molemmat onnistuu patsaana. Tunnarin pureskelematonta pitoa ollaan treenattu ja se alkaakin sisällä sujumaan jo paremmin. Tää tarvii kyllä vielä paljon treeniä ennen kuin tulee onnistumaan olohuoneen ulkopuolella. Lisäksi toki kaukoja on ainaiseen tapaan hinkattu. RINNAN kotitokoiluun on kuulunut tunnarien etsinnän ja pitojen lisäksi kaukojen liikeratoja. Lisäksi olen alkanut opettamaan pennulle myös istumista ja seisomista vihdoin ja viimein... Pentu on myös puuhastellut lelujen etsintää kotona. Näytän pennelle lelua ja piilotan sen toiseen huoneeseen. Pentu on etsinnöissään aika pätevä :) En tiedä onko tästä esineruudussa apua, mutta ainakin tätä kautta voitais saada luovutus kuntoon, sillä näin pentu tuo ylpeänä löytämänsä lelun käteen asti eikä omi sitä. Ompahan taas hauskaa viihdettä :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti