Osallisttuttiin WBC:n järjestämään tottelevaisuusseminaariin (pk & toko) SARAN kanssa. Paikkana oli VPK:n Petikon kenttä. Saralle valitsin läpikäytäviksi liikkeiksi pk-A-esteen ja eteenmenon. A-esteellä Sara hyppää herkäsi huipulta alas ja kaipailin opetusvinkkejä nätimpään alastuloon. Ohjeeksi tuli lelun vetäminen alasmenolla estettä pitkin. Poispäin hypyssä appari vetää, takaisin hypyssä ohjaaja. Näitä paljon, että koira oppii oikean suoritustekniikan. Lopulta lelu voidaan jättää maahan esteen jälkeen. Noutaminen otetaan tähän mukaan vasta, kun esteen suoritustekniikka on oikea. Kapulan kanssa aloitetaan loivennetulla esteellä, ettei tekniikka kärsi (saalistus kapulan heitosta). Otettiin ensin matalalla esteellä Jessican vetäessä lelua. Se sujui ja siirryttiin jyrkkään esteeseen. Ensin lähetys pannasta kiinnipitäen ja sitten loput perusasennosta. Hyvin sujui, koira vastasi tosi hyvin ohjaukseen.
Sitten eteenmenoa. Erikseen kannattaa treenata eteenmenoa (näkyvällä lelulla) ja maahanmenoja. Välillä toki maahanmenojakin eteenmenojen yhteydessä (silloin ei lelua). Maahanmenoissa palkkaus tapahtuu aina koiralle maahan. Vietiin koiran kanssa lelu kentän päähän (n. 50 m) ja sitten lähetys lelulle. Viritykseksi näihin niskaan koskeminen ja "Mikä jäi?" (tuttu pudotetuista esineistä). Hyvin läksi :) Toisella kertaa Jessica vei lelun Saran sitä näkemättä. Lähti vähän hitaammin kuin edellisellä kerralla, mutta edelleenkin reipasta laukkaa ja juoksi perille asti. Maahanmenoja otettiin erikseen. Ensin Jessica vei koiran kauemmas hihnassa ja koiran paikallaollessa käsky maahan (huutaen). Sitten niin, että koiraa vietiin poispäin ja siinä vaiheessa käsky. Hyvin Sas reagoi käskyihin. Mutta voi Sara-parkaa, kun sille oli vaikeaa kun sitä vietiin minusta poispäin! Jo muutaman metrin jälkeen se alkoi vetämään takaisin päin.
Vinkkejä tuli paljon muihinkin liikkeisiin. Ampumisestakin puhuttiin. Saran suhteen parasta voisi olla totuttaa koira ampumiseen siten, että koira saa minusta riippumattoman tehtävän (esim. puun kiertäminen). Oli puhetta myös jäljen keppi-ilmaisuista maahanmenemisellä. Päädyin edelleen jatkamaan RINNAN kanssa samalla opetusmenetelmällä kuin tähän asti on tehty. Vahvistetaan vaan edelleen maahanmenemistä ilman jäljestämistä ensin.
Seminaarin loputtua otin Saran kanssa vielä seuraamista. Otin teemaksi häiriöt ja seuruutin koiraa päin ihmisiä, reppuja, tuoleja sekä esteitä. Kontakti pysyi hyvin. Se tippui, kun seuruutin koiraa sitä estettä päin, mitä oltiin aiemmin tehty. Pari kertaa koira vinkaisi lähdössä, mutta se oli ihan minusta johtuvaa (lähdin liian kiireellä).
---
Illemmalla RINNALLE puun kierto -juoksutusta ja siinä samalla persjättöjä ja valsseja. Sitten perusasentoihin tuloa eri kulmista ja eri matkoilla sekä askeleen parin seuruita. Ensin meinasi olla asennot vähän vinoja, mutta sitten pentunen paransi suorituksiaan. Vaikeinta taisi olla sivulletulo, kun olin vasen kylki kohden koiraa. Silloin penne tuli pienen hypyn kautta, muuten ei hyppinyt, ei edes pidemmiltä matkoilta! Tunnarikapulaa piiloteltiin korkeammassa ruohossa. Oman piilotuksen jälkeen laitoin vääriä myös joukkoon ja jäin itse seisomaan kapuloiden keskelle (painetta luomaan). Ekalla yrityksellä Rin maisteli väärää (ei nostanut), mutta toi kuitenkin oman. Palkkaa siitä. Toisella kerralla toi ensin väärän, mutta kun en sitä huolinut, niin toi oman. Pelkät kehut. Vikalla toistolla Rin haisteli nätisti myös vääriä ja toi oman. Palkkaa taas siitä. Vielä oman piilotus ja kotona terassilla tunnari. Nyt taas se haisteli nätisti vieraatkin kapulat (kuten aina terassilla tehdessä), vaikka joutuikin omaa niiden joukosta etsimään pitkään. Noususuhdanteista, mutta ei paineen luonti taida toimia yhtä hyvin kuin Saralle aikoinaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti