sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Sara luonnetestissä


SARAN luonnetta testattiin Keravan koiraharrastajien radalla. Tuomareina oli Bengt Söderholm ja Tarja Matsuoi.


     I Toimintakyky -1, pieni


     "On toimitakykyinen. Se pystyy voittamaan pelkonsa ja toimimaan."


     II Terävyys +1, pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua


     "Ei se halua seinässä itseään puolustaa, muttei sillä ollut mikään hätäkään."


     III Puolustushalu +1, pieni


     "Vahvasti otti kantaa, tosin selän takana eli pieni. Puolustushalua kuitenkin on ja tosipaikassa sitä voisi löytyä."


     IV Taisteluhalu +2, kohtuullinen


     "Taistelee jotakin todellista tai luuloteltua uhkaa vastaan."


     V Hermorakenne +1, hieman rauhaton


     "Ei tarkoita, että se olisi hermostunut, vaan se tulee muista se rauhattomuus. Hermoissa ei ole vikaa, koira pystyy palautumaan kaikesta hyvin."


     VI Tempperamentti +3, vilkas


     "Huomaa muuttuvia tilanteita. On vilkas, muttei kuitenkaan sen enempää, sillä pystyy keskittymään siihen tilanteeseen."


     VII Kovuus +1, hieman pehmeä


     "Muistaa asioita, muttei se koiraa häiritse."


     VIII Luoksepäästettävyys +3, hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin


     "On sitä joka tilanteessa, vaikka tällä kertaa vähän vierastikin."


     Laukasupelottomuus ++ laukauskokematon


     +140 p. ++, HYVÄKSYTTY


---


Tuomareita Sara tervehti iloisesti. Miestuomarin leikittäessä koiraa kepillä Sara kyllä leikki murinan säestämänä, mutta otehan sillä ei ole hyvä, kuten ei normaalistikaan ole vaan koira korjaa otettaan useasti.


Videoon.


Kelkkaan koira reagoi haukkumalla ja väistämällä. Siihen se tuli tutustumaan, kun juttelin kelkkamiehelle. Sen jälkeen se oli ok.


Videoon.


Hyökkäyksessä Sara haukkui, mutta teki sitä minun selän takana pakoon pyrkien. Hyökkäyksestä koira ei vaihtanut heti "ai sä oletkin kiva" -moodiin vaan jäi vähän epäileväksi naistuomaria kohtaan.


Videoon.


Haalariin koira reagoi väistämällä äänen kera. Sen jälkeen koira huomasi tynnyrin irroituksen ja reagoi jo siihen. Tynnyriä se väisti. Uudella kävelykierroksella se edelleen väisti molempia ja tarkasti matkalla olleen kelkkailijankin. Tynnyriä se tuli katsomaan vähin houkutteluin.


Videoon.


Ennen pimeää huonetta miestuomari piti koiraa ja se oli Sarasta kauhistus. Pimeä tila koostui kahdesta huoneesta, joista perimmäisen nurkassa istuin tuolilla. Matkalle oli laitettu lattialle pressua ja tikapuita. Sara selvitti tiensä nopeasti perimmäisessä huoneessa olleen naistuomarin luokse. Siihen se jäi istumaan ja tuijottamaan miestuomaria.  Naistuomarin lähdettyä liikkumaan minua kohti koira jäi edelleen tuijottamaan miestä, sitten se lähti tulemaan minua kohden, edelleen miestä varuillaan tuijottaen. Minun viereen päästyään koira ei edes heti huomannut minua, vaan edelleen tuijotti miestä. Sara ei kokenut itsessään pimeää tilaa kammottavana vaan kiinnipidellyt tuomari oli sitä.


Videoon.


Seinässä Sara tekeytyi pieneksi ja huomaamattomaksi sekä koitti pakoon. Hyökkäyksen jälkeen Sas oli kovin pieni ja mielistelevä miestuomaria kohtaan.


Videoon.


Saralle ammuttiin laukauksia kolmesti, tuomarit kun ei osanneet päättää mikä se on. Lopputulos oli laukauskokematon, mistä olen samaa mieltä. Sara reagoi ääniin arjessakin.


Videoon.


Sara odotetustikin paineistui testin aikana, mutta se mistä se paineita otti oli yllätys. Sara otti paineita nimittäin enemmänkin ihmisistä. Toisaalta koira ei ole koskaan joutunut kokemaan ihmisistä tulevaa uhkaa. Arjessahan koira on hyvinkin kaveraamassa kaikkien ihmisten kanssa, se on ihan kaikkien kaveri. Nytkin kyllä Sara arvostelun jälkeen meni kummankin tuomarin luo rapsuteltavaksi eikä testin jälkeen ole suhtautunut ihmisiin mitenkään erilailla verrattuna aikaan ennen testiä. Muuten testi oli kyllä koiran näköinen.


Samassa testissa oli myös Saran sisko ja veli. Sisko ja veli keräsi keskenään samanlaiset pisteet joka osa-alueelta, vaikkakaan suorituskset ei toki olleet identtiset. Saraan verrattuna ne on tempperamentiltään vilkkaan sijaan erittäin vilkkaita ja laukausvarmoja.


---


RINNA kävi myöhemmin tokoilemassa ja jäljeilemässä. Ensin kävin tekemässä jäljen lähiniitylle koiran katsellessa, mutta jäljestämisen sijaan mentiin ensin tokoilemaan lähikentälle. Ensin nami-imutusseuruuta, lähinnä normaalista käynnistä juoksuun siirtymisiä. Palkkasin siirtymävaiheessa. Sitten oli tarkoitus ottaa liikkeiden ketjutusta. Ensimmäisenä liikkeestä seisominen, jossa penne veti maahan. Kertailtiin sitten ensin maahanmenojen ja seisomisten eroja ja otettiin ketjutusta uudestaan. Eli ensin liikkeestä seisominen avoimen luokan verisona. Onnistui hyvin. Sitten seuruukaavio alokasluokan mittakaavalla. Seuruu ei ollut täydellistä, mutta ihan kelpoisaa tässä vaiheessa. Alussa pentu vähän edisti ja eka käännös vasempaan ei ollut hyvä. Toinen vasempaan kääntyminen oli jo hyvä, samoin täyskäännökset oikeaan. Kontakti pysyi. Vikana liikkeenä vielä kaukot, joissa pallo lensi ekasta istumaannoususta. Koiran vire kesti palkkaamattomuutta hyvin ja sehän olikin tavoitteena. Liikkeiden väliset siirtymät on vielä aika alkeissa. Niitäkin pitää alkaa treenaamaan.


Otettiin vielä luoksetuloa. Ensin pitkältä matkalta vauhdista palkkaus. Sitten kutsukäskyn odotuksesta palkkausta. Ja vielä eteentulon tekniikkaa. Tehtiin myös liikkeestä maahanmeno ja seisominen. Kumpikin toimi. Koira pääsi sitten puiston puolelle irtijuoksemaan. Siinä lenkkeillessä tehtiin pari kertaa kaarnatunnari. Hyvin koira vaihtoi vauhtimoodista haistelumoodiin ja löysi oikean kaarnan palan joka kerta :)


Jälki vanheni tokoilun ja pienen kävelyn ajan (n. 45 min). Pituutta oli n. 70 m. Alkuun otettiin viitisen metriä janaa. Koira veti jatkuvasti vinoon jäljen suuntaisesti. Hihnan kirityessä se kuitenkin korjasi heti suoraan. Jäljen koira nosti hyvin. Jälki alkoi suoralla, joka kääntyi sitten 45-astetta vasempaan (pyörrös, ei terävä kulma). Käännöksessä luulin koiran menevän omiaan, mutta se olikin jäljen päällä. Tässä kuitenkin hihna kiristyi liikaa, kun jäin seisomaan paikoilleni ja odottamaan, että koira etsiytyisi jäljelle takaisin. Kun huomasin erheeni, löysäsin hihnaa ja koirakin pääsi jatkamaan. Pian käännöksen jälkeen tuli eka keppi, jonka pentu ilmaisi hyvin. Keppi jäi etutassujen väliin :) Matka jatkui taas suoraan. Vetisessä kohdassa pentu joutui eksyksiin, mutta etsiytyi kuitenkin takaisin jäljelle. Toisen ja viimeisen kepin ilmaisu sujui yhtä hyvin kuin ekankin :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti