lauantai 22. lokakuuta 2011

Rinnan toko


RINNAN HSKP:n tokoissa aloitettiin leikkimällä ja väliin otettiin asentokäskyjä. Lelujen kanssa Rinnalle menee vähän kuulo ja se tarjoaa vahvasti kaikkiin asentoihin maahanmenoa. Seisomiset saatiin vielä onnistumaan, mutta istumiset ei sujuneet. Käskyn kuullessaan penne tarjosi maahanmenoa tai sitten alkoi peruuttamaan. Sain sen istumaan vain käsimerkin kanssa. Myöhemmin otettiin asenojen erottua namipalkalla ja silloin oli koiralla korvatkin auki.


Seuraavaksi keskityttiin seuruun käännöksiin. Täyskäännökset vasempaan sujui, oikeaankin ne onnistui, mutta pysähtymisissä heti käännöksen jälkeen jäi perusasento alkuun vinoksi. Tavallisissa käännöksissä oikeaan pentu hieman erkanee. Vasempaan käännöksiä tehtiin lähinnä vain ottamalla käännöksen jälkeen askel taakse ja siten korjattiin vähän edistävää asennetta. Paikoillaankäännökset sujui kaikki. Otettiin myös perusasentoa häiriössä. Vinkupallolla leikkivä koira oli liikaa ja sain huomautella kontaktin karkailusta. Sitten otettiin suoraa seuraamista. Seuruutin koiraa hallin poikki ja takaisin. Kymmeniset hääräilevää (leikkivää) koiraa oli liikaa. Paikkansa Rin piti hyvin (jossei otetan huomioon sitä edistämistä), mutta kontakti rakoili. Tuota edistämistä pitää alkaa nyt todenteolla työstämään. Kokeilin taas selän takaa lelulla palkkausta, mutta namikäsiapu oli parempi. Sen avulla siis jatketaan hiomista.


Paikkamakuu tehtiin rivissä. Koirat käskytettiin yksitellen maahan ja sivulle. Rin toimi vain omilla käskyillään, mutta meni makuuasentoon hieman vinoon. Korjasin tämän ennen koirien jättöä. Vinoihin makuihinkin pitää ottaa nollatoleranssi. Makuuaika oli reilun minuutin ja olin koko sen ajan verhon takana piilossa. Heti piiloon päästyä alkoi pauke, kun pojat potki hallin ulkopuolella palloa seinään. Tasaiseen tahtiin siis paukkui, aika hyvä häiriö. Alkuun Rin käänteli päätään, mutta loppuajan pysyi kontaktissa piiloon päin. Hyvä makuu!


Luoksetuloissa (lyhyeltä matkalta) pidin mukana käsiavut, joilla sain pennun tulemaan eteen ja ennen kaikkea olemaan törmäämättä. Tehtiin myös pelkkää eteentuloasennon hiontaa. Vähitellen koiran liika tiiveys ehkä häviää, mutta edelleen on vielä paljon töitä sen kanssa edessä.


Piilottelin repun pohjalta löytynyttä tunnarikapulaa pari kertaa halliin. Ensin putkipainojen sekaan, sitten hiekan alle. Hiekkaa tais tulla vähän liian paksusti kapulan päälle, kun koira ei millään löytänyt kapulaa. Kutsuin koiran pois ja otin vähän hiekka pois kapulan päältä ja sen jälkeen koirakin sen nenällään haistoi. Otettiin vielä uskaliaasti oikeakin tunnari. Käytettiin samaa kapulaa. Rinnahan osaa tunnarin, mutta sen osaaminen rajoittuu vain kotiterassiin. Muualla sen mielentila on liian kiihkeä. Kapuloiden vieminen saattaa nostattaa myös virettä. Nyt tehtiinkin niin, että kapulat vietiin paikoilleen koiran huomaamatta. Rin haisteli vähän rajusti kapuloita ja varmisteli vielä oman löytymisen jälkeen. Lopulta se kuitenkin nappasi oman kapulan suuhunsa, huikeaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti