Sara aloitti viikonloppuna kolmannen juoksunsa, joten ohjattuihin treeneihin ei ole taas menemistä. Tokoiltiin siis keskenämme ja paikkana oli yliopiston parkkis. Aluksi rakensin taas ruudun ja ennen sen suorittamista tehtiin luoksetuloja. Tosin ruudulla näkyy olevan vetoa ja Sa kävi pari kertaa itsenäisesti pyörähtämässä ruudussa. Palkkasin näistäkin.
Ekana siis luoksetuloja seisomaan pysäytyksillä. Sa pysähtyy mukavan napakasti pelkällä käsimerkillä :) Vauhdista maahanmenoihin otettiin myös tekniikkatreeniä. Ruudun kanssa tehtiin vähän entistä erilaisempi treeni. Sarpsa sai kiertää reppua ja suoraan siitä juosta ruutuun. Muuten hyvä, mutta repun kierto meni yli hypyksi ;) Kertaalleen jätin myös koiran paikoilleen ja kävelin itse ruutua kohti. Annoin käskyn, kun olin puolivälissä matkaa. Jokunen tavallinenkin ruutu tehtiin kahdesta eri suunnasta.
Seuraamista otettiin parina pätkänä. Seuruutin koiraa päin aitoja ja tein käännöksen aina kun Saran kontakti lähestyvän esteen vuoksi herpaantui. Välillä palkkasin koiran kainalosta tippuvalla pallolla juuri ennen aitaa. Kainalolelu aiheutti nyt vähän edistystä ja perusasennon vinoutta... Pari kertaa otettiin myös liikkeestä istuminen ja koirahan istui heti käskyn saatuaan :)
Lopuksi tehtiin valssiaskeleita lelun kanssa. Ja kotimatkalla lisää valssia katulamppujen ja puiden kiertojen kera. Lähetykset kiertoihin onnistui molempiin suuntiin muutaman metrin päästä, kauempaa en tosin edes kokeillut.
Kotona naksuteltiin vielä metallikapulaa. Naksautin aina kun Sa otti sen suuhunsa. Välillä tuo läpsi kapulaa tassullansa, mutta en puuttunut siihen. Oli vain tarkoitus koittaa tehdä kapulasta superkiva. Otin pitkästä aikaa myös kosketusalustan esille ja Sarpsahan suorastaan rynnisti alustalle :)
---
Olen vihdoin ja viimein saanut hommattua lisää tunnarikapuloita ja niitä ollaankin nyt ahkeraan käytetty. Varsinaista tunnaria ei olla vielä tehty. Olen laittanut hajustamattomat kapulat näkyväksi keoksi ja hajustetun piilottanut siihen lähistölle. Kertaalleen olen sen jättänyt myös näkösälle. Alkuun näiden välillä oli parisen metriä ja estin koiraa menemästä keon luokse hihnan avulla. Nyt väliä on ollut vähimmillään muutaman kymmenen sentin verran ja eilettäin Sa pääsi jo haistelemaan hajustamattomatkin läpi. Ei ottanut niitä suuhunsa vaan toi oman :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti