Hurttatokot

Tänään oli HurHan tokoa. Ennen vuoroa otettiin kiertoa, ruutua, eteenmenoa ja noutoa. Kierroissa aluksi Sara tarvitsi pitkälle ohjausta, mutta kunhan taas muisteltiin hieman liikettä, niin koira alkoi irtoamaankin enemmän. Otin jälleen puiden ja lyhtypylvään kiertoa ja kahdeksikkoa puiden välissä.

Ruutua otettiin näyttöperiaatteella. Tällä kertaa Sara ei irronnut juuri lainkaan ja ruutua otettiinkin sitten kädestä pitäen ruudun vieressä. Lopetimme lyhkäseen. Eteenmeno stä vastoin sujui hyvin. Vein lelun näyttävästi noin 20-30 metrin päähän näkyvälle paikalle. Koiralle käsky ja ohjaus. Vauhdilla lähti, eikä irtoamisessa ollut ongelmia.

Sitten vielä noutoa entiseen malliin. Saralla oli aivan liikaa energiaa tähän ja koska häsläykseksi meni, niin lopetimme lyhyeen. Kokeiltiin vähän rauhottua ja laskea kierroksia.

Varsinaisessa ohjelmassa oli noutoa ja kaukokäskyjä. Nouto otettiin yhtenä liikkeenä, jota ei olla aikoihin tehty. Liika kierroksia ei ollut ja koira toimi nätisti. Koira juoksi kapulalle laukaten ja takaisin tuli ravaten. Ei kiertänyt kapulaa, mutta kuulemma ei välttämättä tarvitsikaan. Mutta toisaalta suuremmilla kierroksilla kapula kyllä alkaa lentämään. Muuten kokonaisena liikkeenä meni paremmin mitä kuvittelin, kun ei tosiaan oltu tehty liikettä kokonaisena aikoihin. Lisäplussana Sara ei lähtenyt kapulan perään ennen aikojaan, vaan otti katsekontaktin ja käskyllä lähti vasta liikenteeseen.

Kaukokäskyjä otettiin avoimen luokan tyyliin. Koira sivulle maahan ja itse menin noin metrin päähän käskyttämään. Istu-maahan-istu ja palkka lensi koiran taakse. Ei vajaita asentoja ja Sarps vaihtoi liikkeet ripeästi heti ensimmäisellä käskyllä. Saralle ei siis korjattavaa, mutta ohjaaja voisi kiinnittää huomiota käsimerkkien kestoon. "Istu"-käsimerkki kestää liian kauan...

Metsäjälkeä ja tokopätkiä

Eilen metsityttiin Terhin & koirien kanssa. Tein Saralle n. 40 metriä pitkän mutkikkaan jäljen. Malliltaan se lähinnä muistutti numeroa 5, mutta ylin sakara oli toiseen suuntaan. Alkuun namitin joka askeleelta, mutta sen jälkeen laitoin nameja vähintään joka neljännelle tai viidennelle. Askelsin lähes koko jäljen ilman välejä. Välillä askelsin harvemmin, mutta namitin tiheämmin. Maasto oli hankala kivineen, joita jouduin kiertämään mutkitellen. Vaikeat kohdat askelsin leveämmin ja namitin tiheämmin.

Saralla oli vaikeuksia jäljestää. Se poikkesi jäljeltä useasti, mutta palasi kuitenkin pääasiassa itse takaisin jäljelle (hyvä!). Viimeiset pari metriä se oikaisi näköyhteyden avulla purkille. Jälki oli vähän turhan haastava koiran osaamiseen nähden. Maasto oli vaikeampi ja kiviä väistellessä jäljestä tuli liian mutkainen. Maa oli sateen jälkeen märkä, mikä toki vaikeuttaa jäljestämistä.

Lopuksi tein vielä makkararuudun (1,5 m x 1,5 m). Nenä kävin ruudun ulkopuolella muutaman kerran, mutta palasi heti takaisin ruutuun :)

---

Tänään otettiin tokotreeniä pieninä pätkinä päivän mittaan. Jokaisella pätkällä oli oma teemansa. Aamulenkillä vesisateessa otettiin maahanmenoja leikin varjolla. Nopeasti putosi. Myöhemmin sisällä otettiin liikkeestä maahanmenoja naksutellen. Ne oli nopeita eikä kertaakaan kyynärien alle jäänyt ilmaa. Sekoitin sitten sekaan vielä liikkeestä seisomisia. Hyvin koira kuuntelee, ainoastaan kerran tarjosi maahanmenoa seisomisen sijaan.

Otettiin myös noutoa sisällä. Tällä kertaa aloitettiin metallinoudolla. Saran ote metalliin on aikas huono ja kapulaa suuhun ottaessa sitä pitää usein läpsiä tassuilla... Vaihdettiin sitten puukapulaan, jolla jatkettiin entiseen malliin muutaman kerran. Merkkasin naksulla nostot. Vire oli noudoissa aikas matalahko, mutta koira toimi nätisti eikä nouto mennyt häsläämiseksi kuten yleensä.

Myöhemmin jatkettiin sisällä luoksetulolla. Laitoin koiran taakse siankorvan ja itselläni oli juustoa. Otin kaksi kertaa luoksetulon ilman pysäytystä ja kolmannella pysäytyksellä, jonka jälkeen vapautus siankorvalle. Pysähdys oli terävä. Vauhtia oli nyt vähemmän, sisällä kun on vaikea revitellä pienessä tilassa. Ulkona  vesisateessa otettiin lisää luoksetuloja. Otin pidempää matkaa (n. 20-30 m). Ensin pelkkä luoksetulo. Sen jälkeen pysäytys ja vapatus koiran takana olleelle palkalle. Sitten vielä luoksetulo pysäytyksellä ja sen jälkeen uudestaan kutsu. Vapautus taakseni lentävälle lelulle. Vauhtia riitti, mutta pysäytykset eivät olleet teräviä. Tosin tällä kertaa olikin tarkoitus panostaa vauhtiin.

Iltaruokansa Sarps söi jälleen tehden seiso-maahan-seiso-vaihtoja lähikontaktissa. Tällä kertaa malttia oli jo vähän enemmän ja tassutkin pysyivät kuta kuinkin oikeilla paikoilla. Lopuksi vielä maasta istumisia. Ohjeistin metrin parin päästä. Ensimmäisessä vapautus takapalkalle ja toiselle nappula lensi koiran yli.

Päivän tokot

Tänään tokoiltiin lähihiekkaparkkiksella. Ensin otin paikallaanmakuuta. Laitoin koiran makaamaan noin 5 metrin päähän piilosta ja olin piilosalla yhden minuutin. Seuraavaksi siirsin makuupaikkaa parinkymmenen metrin päähän piilosta. Kävein ensin piilon viereen ja jäin näkyville hetkeksi, jonka jälkeen kävin palkkaamassa koiran. Sitten koitettiin uudestaan, mutta Sara nousi istumaan minun kävellessä pois päin. Ehkä se oli epävarma, kun en antanut "Odota"-käskyä? Pikaisesti kävin palauttamassa koiran takaisin maahan. Saralle toimii näköjään paremmin se, että käyn palauttamassa koiran takasin maahan kuin se, että käskytän vaan etänä. Kävin olemassa piilossa 1,5 minuuttia. Tuota istumaannousua lukuunottamatta Sara pysyi hienosti paikoillaan eikä liikkunut lainkaan (piirsin maahan jäljet).

Seuraavaksi seuraamisia. Pääpainona oli takapään käyttö. Käytin apuna hihnaa koiran lanteilla. Tehtiin neliötä, ympyrää ja kahdeksikkoa. Välillä tuo tuppaa edistämään, siihen käytin hihnapakotetta muistin virkistämiseksi oikeasta seuraamispaikasta. Lopuksi vielä täyskäännöksiä vasemmalle. Lähinnä pyörin vain ympäri. Tiiviyttä hain namilla imuttamisella.

Sitten vielä kaukokäskyinä istu-maahan-istu-vaihtoja. Käskytin tällä kertaa parin metrin päästä. Yksi tai kaksi vaihtoa ja vapautus takapalkalle. Palkkasin kuitenkin joka suorituksesta, jos en vapauttanut, niin kävin antamassa namin koiralle. Ei valittamista näissä!

Myöhemmin otettiin vielä vähän treeniä sisällä. Noutoa otin entiseen malliin puukapulalla. Naksulla merkkasin kapulannostot. Lopuksi syötin koiralle iltaruoan tehden hitaasti istu-seiso-istu-vaihtoja kädestä pitäen ohjaten.

Hurttailut

Eilettäin oli jälleen HurHan tokot tihkusateessa pimeässä. Tällä kertaa oli vuorossa hyppy ja jättävät liikkeet. Ensimmäinen avoluokan hyppy meni hyvin, mutta koira jäi toisella puolella aivan liian lähelle, lähes esteeseen kiinni. Seuraavaksi kävin esteen toisella puolelle, mutta en jättänyt mitään sinne. Sara jäikin nyt vähän kauemmaksi esteen toisella puolen, mutta hyppäsi vasta toisella käskyllä ja ennakoi takasin sivulle. Vein lelun esteen toiselle puolelle houkuttimeksi ja jouduin käskemään koiraa _kolme_ kertaa hyppäämään. Vikaksi otin hypyn vielä ihan esteen luota. Hyppäsi ekalla käskyllä ja heti vapautus ja palkkaus perään. Saran ongelmana on siis se, kun matkaa esteeseen kasvatetaan, niin koirasta tulee epävarmempi ja se varmistelee käskyä. Taidetaan nyt ottaa pelkkiä hyppyjä esteen läheltä ja suoraan siitä vapautuksia palkalle esteen taakse jonkin aikaa.

Liikkeestä seisominen tehtiin avoimen luokan tyyliin. Se meni hyvin, vaikkakin otin vähän väliä koiraan sitä ohittaessa (n. 1 m). Mutta koira siis pysähtyi hyvin eikä liikkunut. Maahanmeno olikin sitten taas ihan oma juttunsa. Sara jäi vaan seisomaan ja vasta toiselle käskyllä meni maahan. Mietin vähän omaa äänenpainoa käskiessä, ehkä se oli normaalia korkeampi? Bussipysäkille mennessä otin uudestaan ja koira kuitenkin toimi ihan hyvin. Jättöliikkeet pitäisi siis saada varmemmiksi. Pitänee alkaa sekoitella niitä enemmän treenin aikana niin, että koira joutuu oikeasti kuuntelemaan mitä vaaditaan.

Jättävien jälkeen tehtiin vielä seuraamista muutama pätkä. Seuraamispätkät oli suht pitkähköjä, mutta siitä huolimatta kontakti pysyi koko ajan. Pikkasen Sara yritti alkuu edistää, mutta muuten olen erittäin tyytyväinen tuon seuraamiseen! Seuraamispätkissä oli käännöksiä sekä oikealle että vasemalle ja täyskäännöksiä vasemmallekin. Sara teki ne nyt automaattisesti kiertäen eli puolen vuoden takaisia oppeja ei olekaan unohdettu. Taidan nyt kuitenkin päätyä tuohon selän takaa kiertämiseen. Muuten se on ok, mutta tiiviyttä pitää saada lisää. Otettiin myös nopeuden vaihtoja käynnistä juoksuun ja takaisin käyntiin sekä hidasta kävelyä. Juoksuun vaihdot meni hyvin, kontakti pysyi myös nopeuden vaihtuessa käynniksi. Hidasta käyntiä kokeilin pienillä askeleilla nopeasti ja pitkillä hitaasti. Taitanen päätyä pitkiin askeliin, ne näyttää kuulemma paremmalta (siis minun liikkuminen, koira kuulemma liikkui molemmissa samalla lailla).

Omaa vuoroa odotellessa otin paikallaan seisomisen ja makuun niin, että hyörin ja pyörin koiran ympärillä. Ne meni hyvin, koira pysyi liikkumatta. Kaukokäskyjen istu-maahan-vaihtoja otin lähikontaktissa. Sitten kierrettiin puita. Laitoin Sarpsin kiertämään kahta puuta ympäri ja kahdeksikkoa niiden välissä. Välillä koiruus alkaa jo tajuta ideaa eikä sitä tarvitse enää niin loppuun asti ohjata. Luoksetuloja otin peruuttaen koiran ollessa edessä. Pysähtyi jälleen terävästi.

On tuolla koiralla vaan valtava treeni-into. Saralla olisi ollut mahollisuus leikkiä jonkin pienen saksalaisen pystykorvan kanssa. Pikkupystykorva ei vaan Sarpsaa jaksanut kiinnostaa, paljon mielenkiintoisempaa oli ottaa minuun katsekontaktia!

Tokokokeiluja ja jälkeä

Eilen alkoi HSKP:n kilparyhmän treenit ATD:n hallissa Konalassa. Koskapa Saralla on edelleen juoksu kesken, niin olin paikalla kuunteluoppilaana. Sainkin muutaman uuden näkökannan eri asioihin :)

Illalla sitten kokeiltiin muutamia kohtia Saran kanssa sisällä. Ensi alkuun otettiin pari noutoa entiseen tapaan. Nostin nyt kapulan pöydälle näkösälle, jotta tulisi treenattua noutoa useammin. Sitten täyskäännöksiä vasemmalle. Kokeilin nopeuttaa vauhtiani käännöksessä sekä kumartua kääntyessä vähän eteenpäin. Edelleen kuitenkin koira istuu käännöksessä, se on liian nopea. En tiedä sitten pitäisikö opettaa tuo kiertämään selän takaa kääntyessä. Se olisi helpompaa, mutta tuo sivulla kääntyminen on näyttävämpää ;)

Kaukokäskyissä kokeiltiin lähinnä liikeratoja. Ja joo, kyllä Sara saa pitää sen takapäänsä paikoillaan. Se kun on useammissa vaihdoissa se luontainen tapa. Kaikista eniten töitä teettänee istu-seiso-istu-vaihdot, joissa koiralla on etupää vahvempi.

Lopuksi opeteltiin "Valmis"-käskyä. Koiran on siis tarkoitus ottaa kontakti, kun sanon "valmis". Pitänee miettiä myös muiden virityssanojen käyttöä.

---

Tänään vietettiin laatuaikaa Sipoon metsissä Terhin ja Katrin & koirien kanssa. Tein Saralle noin 30 metriä pitkän U:n muotoisen jäljen (kunnes namit loppui...). Askelsin sen lähes tulkoon ilman välejä. Alkuun laitoin jauhelihapihvin palasen joka askeleelle ja sen jälkeen joka toiselle tai kolmannelle. Hyvin Saran nenä pysyi maassa eikä koira juurikaan poikennut jäljeltä. Vauhti oli hyvä ja hihna pysyi kireällä. Lisäbonuksena maa oli märkä ja satoi vettä. Ei ollakaan ennen jäljestetty sateella, muttei se näköjään koiraa haitannut :)

Treeniä siellä, treeniä täällä

Eilen aamulenkillä otettiin paikallaanmakuuta. Piilossa pysyin puolisen minuuttia. Hienosti koira pysyi paikallaan, mutta toisella käskyllä meni vasta kyynärät maahan. Sitten maahanmenotreeniä leikin yhteydessä. Palkkasin kunnollisista maahanmenoista nakkaamalla namin syvälle jalkojen väliin tehostaen näin kyynärien maahan liimautumista. Luoksetuloa kokeiltiin siten, että koira eteen ja itse peruuttaen samalla koiraa luokse kutsuen ja nameja jaellen. Välillä pysäytys, joka oli ihanan terävä, koira jäi juuri niille sijoilleen :) Loppumatkasta hyppyytin aidan ylitse. Ensin pelkkiä hyppyjä, joissa vapaututin ilmasta kauempana olevalle palkalle. Sitten välillä käskin hyppäämään takaisin sivulle, tää osa toimii hyvin. Sitten muisteltiin miten istutaan aidan toisella puolen hypyn jälkeen. Treenin puutetta, sillä koira istui vasta toisella käskyllä. Alo-luokan hyppy taitaa olla koiralle vähän liian hyvin selkäytimessä.

Illallemmalla naksuttelin sisällä oikeita maahanmenoja (naksuongelmasta on siis päästy!!). Lisäksi otin luoksetuloja kahdella palkalla: toinen mulla ja toinen koiran takana. Juustoa Sara ei näköjään voi vastustaa eikä ennakoinut lainkaan pysäytyksiä!

---

Tänään treenattiin vesisateessa lähi hiekkaparkkiksella. Otimme ensin takapäätreeniä. Täyskäännöksiäkin tehtiin vasemmalle, tosin hihna lanteilla. Lannehihna näköjään tekee pikkuhiljaa tehtäväänsä, sillä koira ei tarjonnut enää niin innokkaasti istumista.

Pallo on pop ja sen avulla otin eteenlähetyksiä. Hyvin ne sujuu, kunhan vain koira näkee pallon. Ei siis pidä itse vielä ahnehtia liikoja. Lopuksi vielä luoksetuloja peruuttaen ja välillä pysäyttäen. Vaikeaa saada koira tulemaan vauhdilla luokse ja silti pysähtymään terävästi. Tällä hetkellä nämä poissulkevat toisensa.

Hyppyäkin otettiin lenkin varrella. Taas pelkkiä hyppyjä ja vapautuksia palkalle. Sitten istumistakin, istui jo ensimmäisellä käskyllä. Takaisin hyppy oli tällä kertaa vaikea. Aitahan oli vähän turhan korkea ja Saran mielestä oli todellä kivaa tulla aidan ali (olipas kannattavaa opettaa koiraa alittamaan aitoja...). Pitää treenata jatkossa takaisinhyppyä siis toisilla siihen sopivammilla aidoilla.

Uutena temppuna harjoiteltiin kiertämistä. Sarpshan osaa kyllä kiertää pylväät ym. mikäli hihnan kanssa menee solmuun ja vaihtaa minun puolelta toiselle "Kierrä"-käskyllä, mutta nyt opetellaa lähettämistä kauempaa kiertämään jotain. Tällä kertaa se joku oli lyhtypylväs. Koira irtoaa hyvin myötäpäivään menenessä, mutta vastapäivään se vaatiin enemmän käsiohjausta. Sama ongelmahan sillä on "Pyöri"-tempussakin. Oikealle kiertäminen vaan on vahvempana sillä.

Tokokurssia

HurHan tokoa oli jälleen tänään. Omaa vuoroa odotellessa otettiin vauhdikkaita luoksetuloja ja yksi pysäytyskin, joka meni tasoon nähden ihan ok. Noutoakin otettiin muutaman kerran entiseen malliin. Ote oli hyvä; pystyin läpsimään kapulaa ja ote pysyi. Kapulasta myös tapeltiin. Seisomista jälleen muisteltiin, eikä koira liikuttanut tassuakaan! Maanhanmenoon haettiin nopeutta taas leikin varjolla. Tällä kertaa etupää meni alas nopeaan, mutta takapää ei... Sitten vielä hetki paikallaanmakuuta selin. Hienosti pysyi.

Meidän vuoron tullessa oli hämärtynyt ja oli sitten härämpää kuin koskaan ennen treenatessa (suorastaan pimeää). Tarkoituksena oli treenata paikallaanmakuuta, luoksetuloa ja liikkeesta maahanmenoa. Saran esiintyminen ei kyllä ollut lähelläkään parasta Sarpsaa, ehkä juoksun parhaimmat päivät vähän häiritsee? Paikallaanmakuussa koira nousi kaksi kertaa istumaan. Ekalla kerralla korjasin suullisesti ja toisella kävin palauttamassa koiran takaisin maahan ja jäin lähemmäksi seisomaan. Luulisin, että koiraa häiritsi liikaa hämäryys. Avo-luokan luoksetulossa koira lähti hitaasti, pysähtyi hitaasta ja tuli luokse hitaasti. Lisäksi jouduin jopa korjaamaan sen perusasentoakin. Mitä tässä liikkeessä oisi voinut mennä vielä pieleen? Pitänee ottaa enemmän treeniä tähän. Saatiinkin pari ehkä toimivaakin vinkkiä, joita pitää kokeilla. Liikkeestä maahanmenoissa koira jäi seisomaan ja sen ainoan kerran, kun se meni maahan, niin kyynärien alle jäi ilmaa. Pitänee varmaan kaivaa naksutin esille ja alkaa kiinnittämään huomiota tähänkin. Mutta jottei kuitenkaan ihan penkin alle treeni mennyt, niin Sara sai ohjaajalta kehuja hyvästä kontaktista, jota se piti liikkeiden välillä. Iso plussa siitä koiralle. Sen kanssa onkin tehty töitä ja viime aikoina Saran keskittymiskyky on parantunut huomattavasti.

Kotimatkalla nähtiin Munkkivuoren ostarilla pari ratsupoliisia hevosineen eikä koirasta päässyt kuin pari pukahdusta! Edistystä edelliseen hevoskohtamiseen :)

Tokotukset ja muuta

Perjantaina illalla treenattiin Terhin ja Pirjon & koirien kanssa Sirkuskentällä. Samalla Seneca ja Rita palautui lainasta.

 

Alkuun taas takapäätreeniä. Kahdeksikkoa ja ympyrää sekä peruuttaen seuraamista. Sitten erinäisiä pätkiä seuraamista. Seuraaminen oli hyvin tiivistä, vähän liiankin. Mutta ei pidä valittaa! Otettiin syyniin seuraamispaikan pitäminen myös juoksusta käyntiin vaihtaessa. Palkka heti vasemmasta kädestä oikeasta kohtaa vauhtia vaihdettaessa. Näitä lisää. Liikkeestä jättöliikkeistä tällä kertaa oli vuorossa istuminen. Liike ei ole vielä niin varma, että voisin jättää käsimerkin poies, mutta pikkuhiljaa.

 

Seuraavaksi otettiin kaukokäskyjä. Alkuun Sara liikkui liiaksi eteenpäin, kunnes tajusin, että takapalkka puuttuu. Sen jälkeen asennonvaihdot (istumasta maahan ja maasta istumaan) meni mallikkaasti. Yksi tai kaksi asennonvaihtoa ja vapautus takapalkalle. Jossain vaiheessa pitänee koittaa jättää takapalkka pois, mutta vielä ei ole sen aika. Istumaan nousut meni tällä kertaa hyvin eikä vajaita asentoja näkynyt. Siis lähikoulutus on tuottanut tulosta. Tällä kertaa välimatkaa oli maksimissaan kaksi metriä. Lisäksi sain kommenttia Terhiltä käsimerkistäni maahanmenossa. Tarkotuksena kun ei ole, että koira luulee minun heittävän jotain taaksepäin...

 

Noutoa otettiin entiseen malliin. Tähän pitäs alkaa panostaan enemmänkin, kun tuntuu, ettei tässä asiassa oikein edistytä. Ongelmana on siis se, ettei Sara osaa kiertää kapulaa noutaessaan ja sitten paiskoo kapulaa noutaessaan sitä. Lisäksi niitä kierroksia pitäisi saada alas, jottei nouto menisi liiaksi häsläämiseksi.

 

Paikallaanmakuuta otettiin tällä kertaa niin, että olin selin. Pysyi, mutta sitä etutassua piti jälleen taivuttaa kaksinkerroin… Pirjon avustuksella otettiin myös BH-kokeen ilmottaumistilanne. Sara hyppi vain kaksi kertaa vasten lyhennetylläkin kaavalla…

 

Treenattiin sitten eteen lähetystä. Koira odottamaan ja vein lelun näyttävästi kauemmaksi. Sitten koiran luo, käsky "Eteen" ja kädellä ohjaus. Hyvin lähti, mutta sitten ahnehdin ja laitoin lelua nurmikolle kauemmaksi. Oli hämärää ja koiruus ei nähnyt lelua eikä irronnut paria metriä kauemmaksi vaan jäi kysyvänä katsomaan.

 

Lopuksi Sarps treenaili vielä temppuja. Uusimpana temppuna on syliin hyppääminen. Hyppiessä sattui sitten tassu mua kasnoihin ja tuloksena on naamassa silmän yli menevä naarmu, johon näyttää kehittyneen mustelmaakin. No mutta Sarps ponnisti tällä kertaa kaikilla jaloillaan ja sain kopattua koiraa kunnolla syliin :)

Koulua ja koirakavereita

Tänään alkoi Munkkiniemessä HurHan kuuden kerran tokokurssi, jonne Sarakin pääsi osallistumaan juoksusta huolimatta. Aluksi otettiin seuraamispätkä avoimen luokan koetyyliin. Saralla oli aivan liikaa energiaa, seuraaminen oli tiivistä, mutta koira koitti edistää koko ajan ja täyskäännöksissä näykki lahkeesta. Jouduin välillä hidastelemaan ja pysähtelemään, jotta saisin koiraa enemmän oikealle paikalle. Ois tehnyt terää käyttää hihnapakotetta... Taisin vähän liian paljon innostaa koiraa lelulla vuoroamme odotellessa? En ole vielä keksinyt sitä oikeaa tapaa saada koira juuri sopivan innokkaaksi, useimmiten menee yli... Toisaalta tuolla kentällä ei olla treenattu sitten alkukesän, joten voi olla, että Sarpsalla oli senkin takia turhan paljon intoa. Mutta jotain positiivistakin eli kuulemma Sarps käyttää vähän jo takapäätään käännöksissä :)

Seuraavana oli paikallaanmakuu rivissä. Sara oli laitimmaisena. Lyhyehkön paikallaanolon jälkeen kävin palkkaamassa välillä ja sen jälkeen menin piiloon pariksikymmeneksi sekunniksi ja loppuajan olin jälleen näkyvillä. Yhteensä makuutusaika oli siis avoimen luokan aika eli 3 min. Ohjaajan mielestä Sara on paljon skarpimpi, kun en ole näkösällä. Hyvä niin. Muuten se otti taas perinteisen lonkka-asennon ja toinen etutassukin oli käännettynä kaksinkerroin... Uudella käskyllä "Maahan" oikaisi sentäs tassunsa. Ennen paikallaanmakuuta otettiin luoksepäästettävyys alokasluokkamaisesti. Sara pysyi perusasennossa ohjaajan tullessa lähelle! Näköjään käsky "Odota" on tarpeeksi voimakas pitämään koiran paikoillaan. Aiemmin olen hokenut vain "Sivulle" -käskyä, joka ei ilmeisesti Saran mielestä ole niin vakuuttava etteikö voisi ottaa ihmistä hyppien innosta vastaan.

Lopuksi kokeilin pariin kertaan ruutua samalla tapaa kuin viime kerrallakin. Tällä kertaa Sara vaati ohjausta melkein ruutuun asti. Syitä tähän voipi olla monia. Eli mulla oli narupallo näkyvissä, jota koira tietysti kyttäsi. Lisäksi alkoi olla pimeää ja ruutumerkit hukkuivat kentällä oleviin lehtiin. Pitäisi hommata omat merkit jo. Ja toki sellainen paketti, missä tulee jalkapallo Sarpsalle :)

Ihan viimoseksi Sarps veti vielä rundia samalla kurssilla olevan Assi-auspain kanssa.

---

Sunnuntaina saimme kylään Seneca-äipän ja Rita-tädin. He viihdyttävät elämäämme toistaiseksi. Sarps on selkeästi saanut enemmän "minä, minä" -asennetta normaaliin yhden koiran elämään verrattuna. Sellanen tarttuu ;) 

 

Juoksu ja jälkeäkin

Eiliseksi oli sovittu Terhin & koirien kanssa treenit Leppävaaraan Ruusutorpan koulun hiekkakentälle. Sattumalta paikalla olivat myös Satu & Rico sekä Laura & Miki. Saatiin siis oikein aussietreenit pystyyn ;) Olin jopa tehnyt suunnitelmaa treenejä varten, vaikka tässä kirjoittaessa ja treeniä muistellessa ei siltä vaikutakaan... Lähinnä tarkoitus oli kuitenkin keskittyä ongelmakohtiin.

Sara treenasi alkuun takapäänsä käyttöä. Tehtiin kahdeksikkoa ja ympyrää. Tämä vaatii kyllä vielä paljon treeniä. Sitten otettiin paikallaan seisomista niin, että pyörin koiran ympärillä ja kävelin edestakaisin. Pysyi! Nopeutta maahanmenoihin treenattiin leikin varjolla. Pitänee aina välillä tehdä muistutuksena näitä treenejä, jotta koira tekisi aina nopean maahanmenon. Seuraavaksi otimme pidemmän pätkän seuraamista. Seuraamiseen otin käännöksiä oikealle ja vasemmalle, kaksi täyskäännöstä, pysähdyksiä ja kaksi pätkää juoksua. Pari kertaa jouduin antamaan lisäkäskyn, kun samalla kentällä jalkapalloilevat pojat oli häiriöksi, muuten Sa jaksoi seurata hyvällä innolla :) Lähinnä tarkoitus oli ottaa treeni kestävyytenä, eikä niinkään puuttua pikkuvirheisiin tekniikassa. Seuraamisen jälkeen koira sai superpalkaksi siankorvan.

Otettiin kaksi kertaa paikallaan pysymistä istuen. Pengoin taas reppua samalla, eikä Sarps tietenkään voinut pysyä paikallaan... Toisella kertaa sentäs pysyi jo, mutta jospa nyt itsekin keskittyisin liikkeeseen enkä reppuun... Noutoa otettiin ensiksi metallilla, jotta koiruus ei olisi liian innokas. Metalli ei ole niin kiva noudettava kuin puu. Metallinouto teki tehtävänsä vähän liiankin hyvin, sillä puunoutokin oli jotenkin laimeaa... Intoa piti välillä nostaa repimällä kapulaa. Joten jospa nyt kuitenkin yrittäsin sittenkin treenata noudon kuntoon pelkällä puukapulalla?

Ensimmäistä kertaa kokeiltiin ruutuakin muutaman kerran. Jätin Saran odottamaan ja kävin itse ruudussa pyörähtämässä. Sen jälkeen koiralle käsky "Ruutu" ja kädellä ohjaus oikeaan suuntaan. Meni ja pallo lensi! Paikallaanmakuu otettiin ryhmänä. Olin piilossa kaiken kaikkiaan useamman minuutin, välillä toki kävin palkkaamassa. Lopuksi otettiin alokasluokan luoksepäästettävyys Lauran avulla. Ekalla kertaa pidin namin kuonossa kiinni ja toisella kertaa ilman namia. Pysyi perusasennossa!

---

Tänään Sara aloittin sitten elämänsä toisen juoksun. Jään mielenkiinnolla odottamaan miten juoksu ja sen jälkeinen aika vaikuttaa Saran treeni-innokkuuteen.

Juoksun kunniaksi Sara sai haistella metsäjäljen. Talloin parinkymmenen metrin mittaisen jäljen, muodoltaa se oli J. Nameja laitoin jo harvempaan, sillä jälki näyttää alkavan löytyä jo ilmankin niitä. Aluksi koiralla oli aivan liian paljon intoa. Oikeaan suuntaan se meni, joskin poukkoillen. Alkuinnon jälkeen Sa alkoi keskittymään ja nenä tuhisi ahkeraan. Pitäsi askarrella niitä jälkimerkkejä, jotta voisi tehdä pidempääkin jälkeä. Koirasta ehkäpä olisi jo siihen.

 

Blogin korkkaus

Korkataas tämä nyt samantien ja kirjataan eiliset treenit ylös. Eilen Sarps siis treenasi lappalaisporukassa yliopiston hiekkaparkkiksella Viikissä. Olin taas tietysti jättänyt suunnittelematta treeniohjelman, joten otettiin liikkeitä siinä järjestyksessä kuin mieleen tuli... Koiralla riitti energiaa melkein liiaksikin asti. Se näkyi erityisesti seuraamisessa (boing-boing) ja noutokapulan kanssa häsläämisenä. Onhan sillä aina ollut tekemisen intoa ja motivointi ei ole koskaan ollut ongelmana, mutta nyt viime aikoina energiaa on näyttänyt olevan entistä enemmän. Lenkeilläkin usein koira alkaa kulkemaan sivulla silmiin tuijotellen ja kysyen "Mitä nyt tehtäisiin?". Onhan se tuota siitä lähtien tehnyt, kun oppi, että seuraamisesta saa namia, mutta viime aikoina tuotakin on tehty useammin. Lisäksi muiden koirien kanssa juoksennellessa Sara tulee vaatimaan jotakin tekemistä minulta. Hienoa olla koiran silmissä suosittu, jopa suositumpi kuin lajitoverit :) Kaiketi kuitenkin tuo energisyys johtunee säännöllisten treenien puutteesta. Ollaan oltu siis ohjatuista treeneistä tauolla parisen viikkoa. Tämä korjaantuu ensi viikolla.

Mutta siis eilisiin treeneihin. Otettiin alkuun lyhyitä pätkiä seuraamista. Lähinnä oli tarkoitus saada liikkeelle lähtöön varmempaa kontaktia ja opetella sitä peräpään käyttöä. Seuraavaksi liitettiin seuraamiseen avoimen luokan jättävät liikkeet eli maahanmenon ja seisomisen. Maahanmeno sujuu muuten hyvin, mutta koiruus ei aina laske kyynäriään ihan maahan asti (panosta tähän!). Seisomisessa paikallaan pysyminen on hieman epävarmaa, mutta hiljalleen hyvä tulenee. Otettiin myös hieman liikkeestä istumaan jääntiä. Se vaatii vielä käsimerkin, josta pitänee jossain vaiheessa alkaa vierottautua.

Perusasentoa treenasin pyytämällä koiraa sivulle eri kulmista ja vaihtelevilta matkoilta (luoksetulo). Avoimen luokan kaukokäskyjäkin muisteltiin hieman. Sara vaihtoi asennot pylly paikallaan pysyen, mutta istumaannousu jäi vajaaksi, vaikkakin yritin vaihtelevasti vapauttaa takapalkalle. Palataan siis askel taaksepäin ja aletaan muistelemaan oikeita liikeratoja.

Paikallaanmakuuta otin alokas- ja avoimenluokan tyyliin. Ryömimisestä on päästy eroon ja koira pysyy kyllä hyvin paikallaan, mutta saattaa nousta istumaan epävarmuuttaan. Tämä näkyy yleensä siinä, kun kävelen Saran mielestä liian kauas (arviolta > 30 m) tai sitten menen piiloon vieraassa paikassa. Pikaisen maahanpalautuksen jälkeen kyllä sitten pysyy toistettaessakin. Treeninä vaan siis eri paikoissa makuutusta vaihtelevalla välillä. No mutta eilen siis ei noussut muuta kuin kerran, jolloin kävin penkomassa (aarre)reppua. Oli vissiin liian suuri häiriö. Paikallaanmakuun aikana olin piilossa noin puolisen minuuttia. Pelasin varman päälle häiriöiden takia. Otettiin myös paikallaan oloa istualteen. Se sujui ongelmitta.

Lopuksi otin viellä noutoa puukapulalla. Ajattelin, että vauhti hieman hiipuisi loppua kohden, mutta ei... Noutaminen on vaan niin kivaa! Laitoin pari kertaa kapulan koiran ja itseni väliin ja noudettiin kapulaa näin. Ensin välimatka oli liian pitkä (~5m) ja koira häsläsi kapulan kanssa. Lyhensin välimatkaa ja nouto sujui ok. Saralla on vielä opetteluvaiheessa kapulan kiertäminen ja tätä treenattiin niin, että koiran ollessa perusasennossa laitoin kapulan eteeni ja pakotin jalalla koiran kiertämään kapulan toiselle puolelle. Kapulan kiertäminen vaatii vielä paljon treeniä. Se tuntuu olevan jotenkin vaikea Saralle. Lopuksi tapeltiin vielä kapulasta ihan murinan kera :) Kapulan turha pureskelu on muuten jäänyt vähemmälle metallikapulan käytön ansiosta. Lisää siis sitäkin.

Kotimatkalla otettiin vielä luoksetuloja, joissa lähdin juoksemaan pakoon ja vapautin koiran ilman perusasentoa. Vauhtia siis. Lisäksi otettiin paikallaanmakuu vieraassa paikassa, jolloin kiersin parit kontit ja olin piilossa hetken.