Dotin nosetreeneissä oli erilaisia haasteita. Tehtiin etsintöjä siten, että ohjaaja oli sijoittunut hajunlähteen viereen. Seisominen hajulla ei haitannut, mutta istuminen tuolilla, jonka alapuolella haju oli, oli vaikea. Dot nimittäin haisteli kaikkialta muualta paitsi siitä kohtaa missä istuin. Tässä jouduin helpottamaan siirtymällä hieman penkillä. Löydön jälkeen mun sijoittuminen ei enää haitannut.
Ohjelmassa oli myös hajut lähellä aloituspaikkaa.Tehtiin myös siten, että ohjaaja eteni vauhdikkaasti siivekerivistön ohi hajun ollessa aivan siinä ensimmäisessä. Takaisin päin ei saanut palata vaan siivekerivistö mentiin ohi uudestaan samasta suunnasta samalla vauhdilla. Dot teki ilmaisun toisella kierroksella, kuten moni muukin koirista.
Haastettiin myös ihmisiä sillä, että löydön jälkeen laatikkoetsimnässä oli osattava kertoa, mitä laatikoita koira ei ollut haistellut.
Dotia on myös haastettu lumen määrällä! Uppoamisen lisäksi lumi tuo lisähaasteita helposti reagoivan koiran kanssa. Näkyvyys on huonompi ja koira yllättyy muista kulkijoista enemmän. Väistäminen on myös vaikeampaa. Lumesta ilakoivat lapset on myös pahasta sekä lumessa muutenkin oudosti kulkevat ihmiset. Toivottavasti Dot taas tottuu tähän uuteen normaaliin.
Iken hakuilut on tältä vuodelta hakuiltu. Viimeiset treenit on tehty lumisissa metsissä, mutta nyt lunta on jo liikaa. Treeneissä on nyt tehty erittäin helppoa motivaation nostatusta. Leikkipaikka on tällä hetkellä Ikelle se paras palkka. Ei motivoi, jos ensin tarjotaan ruokaa ja sitten vasta leikkiä.
Pitkillä koivilla pääsee!