Ratatreenit

SARA on menossa rallyn SM-kisoihin, jotka on jo viikon päästä. Eikä olla treenattu! Treenaamattomuus johtaa Saralla tuttuihin virheisiin, joten treenattavia asioiden lista on tuttu. Koiran takapään käyttö huononee aina sekä peruutusten suoritus kärsii. Oikean puolen perusasennot jää helposti uupumaan ellen aktiivisesti vahdi ja vaadi niitä. 

RINNA aloitti ratansa kaiken tietävällä asenteella. Se muka tiesi mitä tapahtuu, mutta radan edetessä sen mieli muuttui kuuntelevaksi ja vastaanottavaksi. Videolta näkee myös itsensä ja sen miten rentoudun radan edetessä :p

Yö laavulla

Dot seikkailee

Lähdettiin reissuun määränpäänä Kebnekaise. Se kuuluu Skandien vuoristoon ja on kahden kilometrin korkeudessaan Ruotsin korkein kohta. Mukaan lähti näistä koirista vain Dot. Juuri se, joka on näistä epäluotettavin. Reissussa Dot osottautui kasvaneen henkisesti ja oli ihan mukavaa matkaseuraa. Levänneenä se oli oikein aurinkoinen, väsyneenä vähemmän.

Ensimmäisenä päivänä ajettiin Tornioon asti, jossa yövyttiin koiraihmisinä (luvalla) Tornion Kennelkehon pihassa autossa. Keskiviikkona ajettiin Ruotsin puolella Nikkaluoktaan, jossa jalkauduimme. Ainoa reitti huipulle ei ole jalat vaan helikopterillakin pääsee. Niitä pörräsikin reitillä jatkuvasti. 

Nikkaluoktasta on 19 km Kebnekaisen vuoristoasemalle. Kävelimme reitin alusta ensin 6 km Laddjujävrille. Kulku oli helppoa. Pääasiassa sora- ja hiekkatietä. Otettiin venekyyti osaksi matkaa. Veneestä käsin näki maisemia ihan eri tavalla. Dotia ei venekyyti hirvittänyt. Yksi mies sen sijaan järkytti minut alkamalla vaan suoraan rapsuttamaan koiraa. Dot jäykistyi sekunniksi pariksi, mutta totesi tilanteen olevan vaaraton ja aloitti kiehnäyksensä. Venekyydin jälkeen jalkauduimme taas ja käveltiin loput 8 km asemalle. Kulku oli muuttunut kivikkoisemmaksi, mutta eteneminen oli edelleen helppoa. Helpotusta toi vielä useat pitkospuut ja sillat. Matkalla ylitettiin pari puroa metalliritiläisiä heiluvia siltoja pitkin. Dotilla ei ollut ongelmia alustan tai liikkuvuuden suhteen vaan se ylitti sillat ihan reippaana.

Leiriydyimme vähän ennen vuoristoasemaa ja yövyimme teltassa. Seuraavana aamuna lähdimme kiipeämään kohti Kebnekaisen huippua. Sää oli hyvä reippailuun, mutta huono turisteiluun. Näkyvyyttä oli huonosti maisemien katseluun pilvisyyden takia. Kivuttiin lumirajalle asti n. 1600 metriin. Sitten vastaan tuli kohta, josta ei uskallettu enää koirien kanssa edetä. Reitti oli poikkeusreitti normaalin kulkureitin parannustöiden takia. Jyrkässä nousussa oli teräviä irtokiviä. Ylös olisi ehkä koirien kanssa päässyt, mutta olisiko myös turvallisesti päässyt alas? Harmittaa, ettei huipulle asti päästy, mutta onpahan nyt syy tulla paremmalla säällä uudestaan ;)

 

Yövyttiin jälleen teltassa aseman tuntumassa ja seuraavana päivänä matkattiin takaisin Nikkaluoktaan tällä kertaa kävellen koko reitti. Sää oli vaihteleva, välillä satoi vettä ja välillä paistoi aurinko. Maisemat oli nättejä säästä huolimatta. Yövyimme yhden yön vielä Ruotsin puolella autossa rekkaparkissa ja sen jälkeen alas päin Suomea tullessa ei pidetty kiirettä. 

Toko-SM:n kisaturistinia Limingassa.

Kalajoen hiekkasärkillä.

Tuurissa.

Mökkimajoituksessa.

Sitä samaa

Treenailtiin tokoa vieraassa paikassa ja seurassa. Tilasin SARALLE ja RINNALLE liikkuroinnin ohjattuun noutoon, ruutuun ja seuraamiseen. Sara ei löytänyt kapuloita eikä ruutua nurtsilta. Kapulat upposi hyvin ja häiriömerkit näkyi ruudun jäädessä alamäkeen. Eteenmeno ympyrään onnistui pätkittäin. Koira ei selvästikään napannut vihjettäni ruutuliikkeestä. Vahvempi käytös näihin. Seuraaminen Saralla on rumaa. Rallya treenatessa kriteerit ei ole olleet niin tarkkoja ja koira on ottanut paikan liian edestä. Tähän täsmätreeniä.

Rinnalle ei todellakaan sovi suoraan autosta ottaminen treenikentälle. Ja silti otin sen ilman isompia vireen tasauksia! Tämä kostautui lennokkaana ja ääntelevänä koirana. Edes namitus ei laskenut koiraa tarpeeksi. En siltikään antanut koiran purkaa itseään, vaan purin omia hampaita yhteen. En ole vieläkään oppinut :p Rimpalle erityisen vaikeaa oli eteenmeno hypyn vierestä. Vaikka hyppy oli sivussa, niin silti se veti koiraa enempi kuin suoraan meno. Hyppyeste on tosi voimakas ärsyke.

Näistä treeneistä oppineensa seuraavana päivänä treenattiin sitä samaa. Laitoin ruutuun lelun valmiiksi ja eteenmenoon ruokakupin. Eteenmenot kaipaa nyt vahvistustusta kummallakin. Ruudusta lähtöpaikalle levittelin lisää merkkejä. Lelu ruudussa oli sopivasti palkkaamassa Saran löydettyä häiriömerkkien keskeltä ruudun. Sillä on hahmottamisongelmia, muttei tee yhtään haittaa kasvattaa ruutumotivaatiotakin. Ohjattua tehtiin siten, että kapulat upposi nurtsiin ruutulinjan jäädessä itsestä katsottuna takaviistoon. Ruudussa oli edelleen lelu ja eteenmenossa ruokakuppi. Rinna jäi näihin kiinni. Teki oikein hyvää saada treeniin tämäkin kuvio ja vahvistaa ohjatun suuntia ja etenkin kuuntelua. 

Kaenuu

Kehätreenit

RINNA pääsi tiistaina ekaa kertaa kehätreeneihin treenaamaan. Aiemmin olen aina pistänyt Saran etusijalle, mutta nyt Rinna sai "loistaa" :p Paikkana oli Malminkartanon nurtsit, johon sai neljä kehää jalkapalloilijoiden ja auringonottajien sekaan. Koirakoita oli parikymmentä.

Rinnalla oli hetkensä. Se oli rauhallinen eikä pahasti kierroksissaan. Kuitenkin se rauhallisempi olemus taas verotti fokusta hommaan. Selkeesti kehätreenit oli Rimpalle uutena kokemuksena hyvä. Se otti häiriöitä, joten näitä treenejä lisää. Ehkä vähän paremmalla suunnitelmalla kuintekin, nyt kun tiedän mitä odottaa. Tällä kertaa tehtiin liikkeet palkatta. Palkkasin koiraa kyllä siirtyessä kehästä toiseen. Odotteluaikaa tuli joka siirtymään.

Ekassa kehässä Rinna pääsi tekemään ruudun ja seuraamisen. Ruudun eteenmenossa koira meni hieman vinoon kohti kehän reunaa. Korjauksella se sattumalta päätyi ympyrään. Korjaukset pitäisi ehdottomasti treenata kuntoon! Ruutuun Rimppa ei heti löytänyt. Se lähti kohti pitkällä sivulla olleita luoksetulon merkkejä. Rinna ei olekaan treenannut häiriömerkkien kanssa ruutua. Nekin treeniin! Seuraamisessa oli Rinna ihan ookoo. Se ei pahasti painanut tai edistänyt eikä äännellyt lainkaan. Ihan skarppina se ei ollut.

Toisessa kehässä tehtiin zeta ja kaukot. Zetan seuraamisessa Rin ei ollut ihan mukana. Se haahuili, mutta silti onnistui tekemään oikeat asennot. Kaukoissa koira jälleen liikkui. Minkä sille voi, jos ei osaa!

Kolmannessa kehässä oli ohjattu nouto ja tunnari. Rinna mielestäni katsoi kyllä kapuloiden viennin, mutta siltikin se lähti merkillä ensin etuviistoon. Se sekoittaa lahjakkaasti liikkeitä. Tunnarissa kääntymisen jälkeen jäin koiraan nähden etuviistoon, josta on helpompi seurata koiraa. Nyt Rin liikkui hieman eteenpäin. Siirsin koiraa fyysisesti työntämään takaisin paikoilleen, mikä oli virhe, silla se nosti koiran kierroksia tarpeettomasti.  Se kostautui koiran räjähtämisellä. Se haukahti kapuloille lähtiessään ja juoksi keskelle kapuloita. Oikean kapulan etsiminen oli yhtä sähläystä, mutta oikea loppujen lopuksi palautui!

Neljänneksi tehtiin luoksetulo ja kiertonouto. Luoksetulossa oli pitkästä aikaa valuvat pysäytykset. Korjasin näitä vielä erikseen takapalkalla. Kierton koira teki hyvin, mutten tässä saanut koiraa pysäytettyä lainkaan vaan se tuli luokse. Uudella kiertoon lähetyksessä se lähti kapuloille ja hypylle. Piti vähän hengittää, että onnistui taas... Vasemman puolen nouto onnistui kunhan koira vaan ensin kuunteli suunnan. Ensin se jäi kiinni oikeaan kapulaan. Oikealla puolen noudon jälkeen hyppy ei onnistunut. Edelleen on siis paljon työstettävää liikkeessä!

Pikallaanolot tehtiin viimeisenä. Rinna kuunteli hyvin omat käskyt, vaikka koiria oli toista kymmentä ja Rinna oli rivin keskivaiheille. Oloissa se oli rauhallinen. Maahanmeno edelleen saisi olla napakampi.

SARA kävi lopuksi tekemässä vähän. Ohjatussa noudossa se ei nähnyt kapulaa vaan suuntasi keskelle. Korjaus toimi hyvin. Zeta meni hyvin. Ruutuun ei löytänyt Sarakaan muttei se yllätä. Sara on usein huono havainnoistitehtävissä. Nyt merkit oli punaiset vihreällä nurtsilla ja luoksetulon meekit loisti keltaisina. Sitten kun sain koiran hoksaamaan ruudun, niin se ei edennyt tyhjään enää suoraan... Tasapaino kaiiessa osaamisessa :p Kiertonoudossa vahvistin vain kiertoa. Paikkiksessa Sara painui istumisessa maahan. Sitä taisi ahdistaa joku ötökkä. Nostin koiran käskyllä ylös ja kävin välillä piilossa näkyvillä kehumaan koiraa. Istumasta maahanmenokin vaati kaksi käskyn ötökän takia, mutta sen jälkeen Sara näytti ihan reippaalta.

Torstaina jatkettiin ruututreenien parissa. Viljelin kentälle merkkejä ympäriinsä ja vaihtelin kesken treenin häiriömerkkien paikkoja. Ruutuun lähetyksiä ja ympyröihin menoja tehtiin eri suunnista. Provosoin tyhjään lähetyksen vinoumaa heittelemällä koiraa hetsaten lelua valmiiksi palkaksi ruutuun. Jonkin kerran kumpikin lähti lähetyspaikalta suoraan kohti ruutua, mutta sitten alkoi kuuntelu. Ympyrässä käytin paljon ohjauskäskyjä ja opeteltiin korjauksia. Lisäsin vielä lelun heiton eteenpäin koiran tullessa sivulle provosoimaan huonoa seuraamaantuloa. Kukaan ei mennyt lankaan.

Kolmen päivän saldo

DOT kisasi perjantaista sunnuntaihin aksaa ASCA-kisoissa. Joka päivälle oli luvassa kuusi rataa eli gambleä, hyppäriä ja agiraraa kaksi kutakin. Yhteensä siis 18 starttia. Otettiin kaikki :p Ulkona oli asteet kolmessakymmenessä, hallissa onneksi vähän vähemmän. Tuomariksi oli kutsuttu Sandra Katzen USA:sta. Dot kuumuu nykyään treeneissäkin enkä osaa ohjata vallatonta koiraa. Se pirskahtelee ja juoksentelee minne sattuu. Parin radan jälkeen alkoi nyt helpottaa, kun ylimääräiset energiat oli purettu. 

Perjantain saldona oli loikattuja puomin alastuloja. A:n suorituksista ensimmäinen oli loikka, mutta sen jälkeen koira kipitti kiltisti kaikku aat. Keinut onnistui joka kerta. Se mikä ei onnistunut kertaakaan, oli kepit. Ihan puskista osaamattomuus ei tullut vaan osaamattomuuden on viimeistellyt kesän treenaamattomuus. Ainoastaan kerran koira kyseenalaisesti osui puominkin pinnalle ja tältä radalta Doo sai viimeisen vaadittavan tuloksen novicen titteliin ja siirron open-luokkaan. Sijoitus oli 1./5. Yksi onnistunut gamblers-rata, josta sijoitukseksi 3./4. Huonoilta kontakteilta ja kepittely-yrityksillä ei kerätä pisteitä vaan menetetään aikaa :p Titteli tästäkin ja siirto openiin!

Lauantaina Dotin mielentila oli jo parempi ja oltiin useimmiten samalla radalla sen kanssa. Eka gamblerin rata oli Dotin osaamistasi sopiva ja saatiin eka kiinnitys seuraavaan titteliin. Dot oli myös ainoa, joka sai gamblers-osuuden tehtyä. Sekin tuli keinun jäljeen pois linjalta mua kohden, mutta sain sen vielä lähetettyä hypylle. Toinen gambler-osuus oli mahdoton tällä hetkellä. Putki-puomi-erottelussa olisi pitänyt valita putki, mutta tällä hetkellä puomi vaan vetää. 

Agiradoilla Doo teki kaikki kontaktit hyvin! Kepit onnistui vasta ziljoonannella kerralla kummallakin radalla. Hyppyradat olisi olleet kumpikin tehtävissä. Siis jos en olisi ekalla radalla tutustunut rataan väärin! Mua alkoi ärsyttämään oma tyhmyys niin paljon, että toiselle radalle sain oikein kunnon asenteen ja vedettiin virheettä ja vauhdilla koko rata voittaen.

Kolme päivää kisaamista oli ihan liikaa etenkin, kun migreeniä kun pukkasi ja lääkkeet oli kolmiolääkkeitä... Sunnuntai alkoi hyppyradoille. Jätin radalla tekemättä valssin ja olin eripuolella koiraa kuin olin suunnitellut. Jäädyin ihan täysin enkä osannut jatkoa. Ärsytti suunnattomasti tuo jäätyminen. Toisella radalla en jäätynyt, vaikkei sekään mennyt ihan sunnitelmien mukaisesti. Tehtiin puhdas rata sijoituksella 3./5. Gamblerit oli Dotin osaamistasolle liian vaikeita. Se ei osaa leujeröintejä eikä kepit ole sen vahvuus. Kepit ei sujunneet agiradoillakaan, mutta se teki tosi nätit kontaktit!  

Perjantaina jaksoin vielä tokoilla. SARA ja RINNA teki taas samanlaiset setit. Tällä kertaa tehtiin kaukot, kiertonouto, tunnari, seuraaminen ja luoksetulo liikkuroituna ja palkatta. Liikkuri sai päättää liikkeet. Palkkaamattomuutta on tullut tehtyä liian vähän taaskin. Etenkin Rinnan suhteen ruoka on ollut hyvin läsnä treeneissä rauhoittumismielessä. 

Sara liikkui jonkin verran kaukoja tehdessään. Tätä ollut nyt paljon ja nyt mietityttää onkohan koiralla jumeja? Kiertonoudossa oli muutama lelu häiriönä maassa. Sara jäi ensin kiinni liikkurointiin ja suuntasi ensin kapuloille. Uusinnalla se pääsi lähelle jo kartiota, mutta häiriintyI lähellä olleesta leluista.  Kolmas kerta toden sanoi ja kierto onnistui nyt. Tunnari oli hyvä. Seuraamisessa Sara ahdistuI heti alkuunsa. Se aloitti ääntelynsä jo ennen kuin lähdettiin liikkeelle. Sen lisäksi se äänsi jokusessa liikkeellelähdössä. Äänestä jätin koiran istumaan, astuin sivulle ja palasin kehuen takaisin koiran hiljennyttyä. Sara hiljeni heti jätöstä ja pääsin heti palaamaan. Uusi liikkeellelähtö onnistui aina toisella kertaa äänettä. En tykännyt koiran ääntelyssä, mutta tykkäsin siitä, miten helposti koira hiljeni. Luoksetulon pysäytykset oli hyvin valuvat  kokonaisuutena ei tuntunut hyvältä. Sara häiriintyi ympäristöstä. Liikeväleissä en tiennyt mitä tehdä.

Rinna sitä vastoin yllätti ja teki tosi hyvin! Ehkä päivä aksakisoissa ja lämmin sää auttoi. Kaukoissa Rinna liikkui vain s-i-vaihdossa, mikä ei ole ylläri, jos koira ei vain osaa. Kiertonoudossa Rimppaa ei häirinneet ylimääräiset lelut lainkaan. Tunnarissa kehuin koiraa liikkurin viedessä kapuloita. Toimi hyvin. Tunnarin löytyminen oli nopsaa. Seuruussa Rinna äännähti jonkin kerran, mutta pääasiassa oli hiljainen. Se edisti jonkin verran ja painoi. Peruutus oli hyvä. Rimppa liikkui taaksepäin vähän loikkimalla, mutta rintamasuunta säilyi koko ajan. Luoksetuloon koiraa jättäessä kehuin koiraa sen odottaessa rauhallisena. Pysäytykset oli hyvät. Kokonaisuutena Rinna yllätti. Se myös tuntui palkkautuvan hyvin sosiaalisesta palkasta ja liikeväleissä tuntui olo normaalilta.