Kuurolla on kivempaa

 

Hyvää joulua!

Agikisoissa

Juostiin Dotin kanssa kaksi agirataa HAU:n kisoissa, joissa tuomatina oli Anne Savioja. Dot käyttäytyi kotihallillaan rumemmin kuin vieraammissa. Kierrokset oli korkealla ja ärsykkeitä paljon. Ekan radan jälkeen koira oli selvästi purkatunut ja koira oli rennompi. 

Molemmat radat hyllytin olettamalla asioita enkä ohjannut. Tavoitteet kuitenkin täyttyi. Kontaktit oli toimivat. Puomit ja aat oli ihan kriteerien mukaiset ja keinukin vain hidas eikä koira varastanut jatkoon. 

 

Hoitoa

Mummot kävi viime viikolla Mari Hyytiäisellä kraniokäsittelyssä. Rinnalla oli jumia edessä ja takana. Edessä kallonpohjassa oli kiertoa ja oikeassa etujalassa varpaissa kiinnikettä. Takana S-I-nivel jumitti koko jalkaa. Sara on viime aikoina pompauttanut vasenta takajalkaa. Syyksi paljastui uloin varvas, jonka kireys oli itse asiassa niskasta peräisin. Kun niska aukeni, niin varvaskin suoristui. Sen koommin jalan pomputtelua ei ole ollut. Seuraavaa käyntiä voisi suunnitella keväälle ellei tule oireilua aiemmin. 

Kokeilin kestääkö Dot harvempaa kuin kerran viikkoon pesua. Kuukausi vierähti ennen kuin koira alkoi oireilla kuivaa ihoaan ja se piti pestä. Jatkossa pesut lienee parasta suorittaa jossain viikon ja kuukauden välissä :p

Sarpan lapashommia!

Hyllyjä

Käytiin lauantaina taas tekemässä Dotin kanssa parit hypärihyllyt. Olin myöhässä ohjauksissa ja D valitsi vääriä esteitä tai suoritti esteitä väärinpäin. Rohkeutta siis omaan liikkumiseen!

Jari Suomalainen oli tehnyt vähän erilaiset radat. Ekalla radalla ei ollut keppejä eikä lainkaan putkia, ja tällävtoisella oli vain 15 estettä.

Oon miettinyt, miksi jännitän niin paljon agikisoja ja nyt näiden kisojen kynnyksellä se selvisi. Luvattiin sen verran pakkasta, että koira piti majoittaa halliin sisälle ja jännityskäyrä vaan nousi. Jännitän Dotin käyttäytymistä radan ulkopuolella eniten. Dotin kanssa saa olla jatkuvasti varuillaan sen käytöksen suhteen eikä sekään aina riitä. Dot on onneksi oppinut hyviä arkea helpottavia käytösmalleja, joita se pystyy toistamaan myös agikisoissa. Tällä kertaa Doo käyttäytyikin melkein enkelin lailla.

Kilpapäivä

Lauantaina oli ensin ohjelmassa rallikisat I-HAH:n kisoissa Rinnan kanssa. 

Lämmitellessä Rinna sotki tehtäviä ja siksipä päätin antaa liikkeisiin kunnolla apuja. Näistä tuli pistemenetyksiä ja motivaatiota treenata liikkeet kunnolla kuntoon. Edelleen puolenvaihto edestä ja ohjaajan ympäri pyöriminen menee helposti koiralla sekaisin etenkin oikealla puolen tehtyinä. Kolmoskyltin saksalainen oli vahvoista ohjauksista johtuen eriaikainen (-1 tvä). Takapäänkäyttötehtävät oikealla puolen on otettava myös työn alle. Nyt virheitä tuli peruuttamisessa (-1 tvä, -1 vino) ja täyskäännöksessä oikealle (-1 tvä, -3 tvä). Kun koira ei käytä kunnolla takapäätään, niin lähden itse paikkailemaan tilannetta tekemällä lisää virheitä :p Näiden lisäksi tein yhden turhan uusimisen sotkettuani askeleet askeltehtävässä asentojen kanssa. 

Eli ihan vaan osaamattomuudesta tuli virheet. Mielentila oli kuitenkin kunnossa :) Tulos 90 p. ja 5/12.

Sitten kodin kautta koiran vaihtoon ja Dotin kanssa aksakisoihin JAU:lle. Ohjelmassa taas kaksi hyppäriä ja niistä hyllyt :p Meno radalla oli ihan kivaa, mutta harjoitusta tarvitaan. Sen sijaan radan ulkopuolella Dot pääsi kerran rähähtämään. En ollut ihan tilanteen tasalla enkä osannut tarpeeksi ennakoida tilannetta. Dot vaatii multa paljon.

Sunnuntaina noseiltiin. Dot löysi taas ilmaista ruokaa hallista, mutta maltti silti ihan kivasti työskennelläkin. Se myös räjähti kerran toiselle koiralle, mutta syöksyhyökätessään se sai samantien palautteen hihnan kiristyessä. Sen jälkeen salamannopeasti koira palasi hommiin, teki löydän ja ilmaisi hyvin. Ihme tyyppi. Rinnalle vaikeaa oli häiriönä hajustamattomat huopatassut. Se jäi niihin pahasti jumiin ja ilmaisi niitä minkä kerkesi. Tauon jälkeen otin treenin uusiksi ja nyt Rinnakaan ei enää mennyt lankaan.

Hyviä hyllyjä

Lauantaina käytiin  Dotin kanssa kisaamassa agia puolen vuoden tauon jälkeen. Jännitin toki taas kisoja, mutta jännitys oli tällä kertaa pääosin hyvää jännittämistä, ahdistavaa ei juurikaan. Rene Blank oli tehnyt kivat hyppäriradat! Rataantutustumisen jälkeen mulla oli selvä mitä missäkin kohtaa teen eikä suunnitelmissa ollut yhtään "herran haltuun"  -ohjauksia. Molemmilla radoilla tehtiin hyllyt, mutta sain aina virheen jälkeen nopeasti koottua itseni ja meno oli pääasiassa hyväntuulista. Ekan radan jälkeen jäi vaivaamaan oman liikkumisen hiipuminen lopussa. Toisella pyrinkin juoksemaan loppuun asti. 

Dot pääsi räjähtämään kisapaikalla joillekin koirille. Jos en kerkeä ennakoimaan tilanteita, niin Doo ehtii sanoa sen ensimmäisen sanan. Onneksi koiran saa lopettamaan heti alkuunsa eikä Dotille jää tilanteet päälle. Uutena asiana nyt kuljetuksissa toimii käsikosketus myös kisapaikoilla. Dotin pitäminen kiireisenä vähentää rähinähetkiä. Dotin räjähtäminen tulee niin äkkiä etten usko sitä saavani kokonaan pois. Voin vain lukea ympäristöä ja ennakoida tilanteita. Dot on nyt hyvin myös omaksunut maahanmenon halliin mennessä ja tätä koira tarjosi nyt vieraassakin hallissa heti ovella. Helpottaa tämäkin tilanteiden hallintaa.

Treeneissä on ollut vaihtelevaa, pääasiassa kuitenkin hyvää fiilistä omassa päässä. Yksissä treeneissä toistettiin agileirillä ollut treeni. Nyt kuitenkin tehtiin kaksi kierrosta yhden sijaan. Ekalla kierroksella sain pidettyä pään kasassa ja keskittyin hyvin. Kaikki radat meni oikein. Toisella kierroksella oma pää vaan hajosi. En saanut enää keskityttyä vaan kiirehdin liikoja ja yritin ratoja ilman, että olin niitä oppinut. Tuli tehtyä enempi vääriä ratoja kuin oikeita. Jännä, miten oma keskittyminen kului ekaan kierrokseen enkä saanut enää sitä takaisin.

Viime treeneissä oli myös haastetta, kun tehtiin tätä:

Rata oli yllättävän helppoa muistaa, mutta sen ohjaaminen olikin sitten toinen juttu. Ohjaus vaati juoksemista ja jarrua, lähetyksiä ja haltuunottoja. Omasta liikkeestä tuli helposti nykivää ja se tapahtui väärässä ajassa. Parhaiten onnistui, kun pyrki olemaan itse koko ajan liikkeessä. Ei laiskotellua vaan radan juoksemista koiran kanssa.

Treenivideoita syksyn varrelta muistoksi.

Avo

Testasin millä mallilla Dotin tulevaisuuden avoimen luokan liikkeet on tokossa. Kyllähän siellä vielä puuhaa riittää. Eniten työtä on edelleenkin koiran mielentilassa. Väärä mielentila kuuluu vinkumisena etenkin seuraamisimissa. Onneksi kaikki videolla kuuluva ääntely ei ole Dotista lähtöisin vaan hallissa on myös tylsistynyt koira. 

• Seuraamisessa ääntelyä on eniten. Seuruupaikkaa pitää vielä täsmentää.
• Jäävissäkin on ääni herkässä valmistelevassa osuudessa. Asennot sekoittuu välillä ja seisomisiin on käytetty vielä käsimerkkiä tehostamaan asennonottoa.
• Luoksetulossakin alussa voi esiintyä ääntelyä. Koira on ollut hyvä odottamaan kutsua, mutta niinpä kuitenkin videolle päätyi varastaminen :p
• Hyppynoudosta Dotilla on jo idea, mutta suoritusvarmuutta ei ole vielä viroissa heitoissa.
• Ruutuun kaivataan vielä varmuutta suoritukseen. Etenkin hyvä paikka ruudussa on usein vielä hukassa. Tätä on rakennettu nyt kosketusalustam kanssa. 
• Kiertoihin myös lisää varmuutta ja erottelutreenejä ruudun kanssa.
• Kaukot on hyvin keskeneräiset. Tekniikka ei kestä pidempää etäisyyttä eikä kriteerit ole koiralle selvät. Tätä työstetään nyt kosketusalustan kanssa. Se auttaa pitämään kriteereistä kiinni etäälläkin.
• Paikallaan istuminen pitää ottaa taas treeniin ahkerammin. Varmuutta istumisen koiralle lisää myös häiriössä.

Kuivakausi

Dotin iho on alkanut hilseilemään. Iho on ehjä, ei punoita, ei juurikaan kutise, mutta hilseilee. Oireilua on ollut kesästä lähtien aika ajoin. Oireilu on on ollut laajemmalla alueella joka kerta hilseilyn alkaessa uudestaan ja nyt syksyn myötä pahentunut. Ihoa on nyt pesty viikottain rauhoittavalla shampoolla ja ruokavalioon on lisätty öljyjä. Käytiin vielä lääkärissä näytillä varmuuden vuoksi. Eläinlääkäri teki kuivan ihon diagnoosin. Rahat meni siis hyvään tarkoitukseen eli omistajan mielenterveyteen :p Jatketaan samalla kuin tähänkin asti, mutta viikottaiset pesut voisi vaihtaa suihkuteltavaan kosteuttavaan suihkeeseen, joka käy helpommin kuin koiran pesu.

Viime viikolla Doo kävi myös fyssaroitavana. Ranka oli joustava, mutta tuttuun tapaan muuten koira oli jumissa. Dot on koira, joka jännittää kaikkea kropallaan.

Nosetreenit on nyt edenneet molemmilla koirilla. Dotille on nyt tullut draivia lisää. Pienistä estelyistä huolimatta se rynnistää hajuille eikä malta poistua hajuilta. Viime treeneissä oli nopeat löydöt ja ilmaisut. Nyt alkaa tuntua, että motivaatio on kunnossa. Rinnakin on vähitellen ymmärtänyt ytimen. Sen kanssa on tehty helppoja harjoituksia ilman asioita, jotka provosoi sitä tekemään muuta. Esimerkiksi purkkeja ja laatikoita on treenattu vähän, sillä Rinna tykkää heitellä, kiipeillä jne. hajottaa niitä. Viimesimmissä treeneissä tehtiin parin löydön jälkeen tokomerkeillä ja vadeilla treeniä ilman, että koira tarjosi merkille tai vatiin menoa vaan se tiesi haistellRia.

Rimppa ilmaisee mieluiten päältä päin :D

TK1 ja tiktak

HSKH järjesti sekä toko- että rally-tokokokeet viime sunnuntaina. Dot osallistui tokokokeen alokasluokkaan. Ennen Dotin suoritusta kisattiin Rinnan kanssa rallyä. Suunnilleen kaikki jännittäminen meni Dotsiin, joten Rinnan kanssa oli varsin rentoa menoa. Rinna tekikin hyvin, 95 pistettä ja valiokello käyntiin! Sijoitus oli 6/30. Rinna sekoittaa vielä välillä edestä puolenvaihdon ja ohjaajan ympärimenon. Näissä mun ohjaus on liian samanlaista. Nämä onnistuu, jos rytmitän käskyt ja askelkuviot just oikein. Nyt jouduttiin uusimaan tuplasaksalainen Rinnan luultua sen olevan edestä vaihto. Lisäksi tehtiin joku yhden pisteen ohjaajavirhe liikkeestä maahanmenossa ja joku kontrollivirhe edessä peruuttamisessa. 

Dot yllätti mukavuudeltaan koepaikalla. Se vaatii yleensä pitkän tovin oleskelua koepaikalla ja nytkin otin sen hengailemaan heti kun vain ehdin. Doo tarjoili rennosti vain makuuasentoa ja piti katseen tiiviisti minussa. Telakoituessaan näin se ei juurikaan reagoinut muihin koiriin. Rähinät tuli vain liikkuessa liikkuessa paikasta toiseen. Kuljetukset on edelleen hankalia, jos ei koiraa imuta namilla. Koesuoriutuminen oli ihan Dotsia. Se toimi kutakuinkin kuin treeneissäkin ja ääntäkin koirasta välillä pääsi.

Kaukoihin en ole vielä saanut koiraan asennettua nopeita paikallaan rapahtuvia vaihtoja. Se on vaan joko tai :p Nyt mentiin hitaammalla tekniikalla koiran pysyessä paikoillaan. Näihin vaan lisää treeniä. Ei riitä, että joskus vaan treenaa. Liikkeestä maahanmenossa sen sijaan kriteerit täyttyi. Seuruu saisi tosin olla tasaisempaa, mutta kaikkea ei voi aina saada :p

Seuraamisessa Dot kulki ihan hyvin mukana. Seuruupaikka oli välillä vähän edessä, välillä takana. Etenkin täyskäännöksissä oikeaan käännöksissä koira jäi. Nämä toimisi paremmin vasempaan tehtyinä, mutta myös vasempaan tehtyinä täyskääkset saattaa nostattaa liiaksi koiraa. Kokeillaan kuitenkin tehdä niihin rutiinia.

Hypyllä kävi moka. Kehän ulkopuolelta kuului haukkua ja Dot kiinnitti sinne huomionsa juuri, kun käskin koiran odottamaan paikoillaan. Dot lähti sitten mukana hypyn ohi. Uusinnalla onnistui, mutta nolla mikä nolla.

Liikkeiden väleissä Dot suoriutui hyvin omasta osuudestaan. Se kulki kivasti oma-alotteisesti mukana. Hypyn uusimisessa se selkeästi hukkasi paikkansa. En ollut itsekään varmakäytöksinen. Sosiaalinen palkkaus tuntui ihan toimivalta. Alkuun Käytiin pelkkää kehua, sitten uskalsin antaa koiran hyppiäkin vasten eikä se juurikaan nostattanut koiraa liiaksi. Koiraan koskeminen ei selkeästi ollut Dotille nyt kesken kaiken mieluisaa. Onneksi olen voinut lopettaa koiran pakonomaisen koskemisen kokeissa :p

Kolmen kokeen suorittamiseen meni kolme vuotta. Dotille nyt kuitenkin kolmas ykkönen ja koulari TK1.

Melkein täydellistä

Käytiin rallikisoissa RINNAN kanssa viikonloppuna. Pitkästä aikaa ei jostain syystä jännittänyt juurikaan. Haluaisin ymmärtää itseäni, miksi yleensä jännitän ja miksi nyt sitten en :p Rinna oli hyvällä mielellä ja oli avoinna mua kohtaan. Kisakehässä se kävi vähän kuumempana, mutta oli kuitenkin kuuliainen. Radan ainoa virhe oli se, ettei koira tehnyt liikkeestä istumista vaan jäi seisomaan. Siitä -10 ja tulokseksi 90 pistettä. Rinna jäi kuitenkin tuomarin mieleen ja oli 20 koirasta tuomarin suosikki. Liikkeestä istuminen on aina ollut vähän epävarma liike Rinnalle. Nyt rallyn sen salliessa otetaan mukaan käsimerkit avuksi.

Kraniossa

Mummot kävi viime viikolla kraniohoidossa Mari Hyytiäisellä. SARALLA oli liikerajoitetta vasemmassa etujalassa. Kireyttä siellä oli lavassa ja olkavarressa. Liikeradat saatiin auki. Ohjeeksi tuli hieroa alue pariin kertaan viikossa. Toivottavasti ranteen kasvain ei ole alkanut vaivaamaan :/ Vastaavasti takaosassa oli jumissa oikealla puolen (s-i-nivelessä ja pohkeessa). 

RINNA sai kehuja kunnostaan. Sillä oli jumissa rintaranka- ja lasta. Voipi olla peräisin viikonlopun agipyrähdyksestä. Rintarangassa kummitteli myös vielä vanha vamma, joka oli aiheuttanut jumia kaularankaan. Lisäksi koiralla oli kierrettä hännässä. 

Ascaa

Syyskuun eka viikonloppu oli ASCA:n agitapahtuma. Perinteiseen tapaan tarjolla oli agi-, hyppy- ja gablersratoja kaksi kutakin kumpanakin päivänä.

Lauantaina tehtiin DOTIN kanssa viisi hyväksyttyä rataa kuudesta. Jottei nyt kuitenkaan liian ruusuista kuvaa tulisi, niin oikeasti yksi hyppäri oli vain hyvä. Loput oli pelastellen suoritettuja. ASCA:n säännöt on siitä hyviä, ettei siellä tunneta kieltoja. Tämän piti saada minut ohjaamaan radat alusta loppuun asti eikä ohjaaminen loppunutkaan virheeseen, mutta tämä aiheutti sen, etten tehnyt tosissani töitä vaan pelastelin tilanteet ottamalla koiraa haltuun eikä sujuvuudesta ollut tietoakaan.

Hyväksyttyä rataa ei saatu ekalla agiradalla (päivän ensimmäinen suoritus). Suoritus ei kuitenkaan kaatunut siihen, mihin kuvittelin sen kaatuvan vaan tää oli ihan hyvä suoriutuminen. Dot ei kääntynyt puomin jälkeen vaan suoritti edessä olevan hypyn. Mutta puomi oli siisti juoksari! Kuvittelin Dotin tekevän törkeen loikan kääntyessään. Kontaktit kaikkinensa oli osaamiseen nähden ookoot. Keppejä Dot ei tehnyt kertaakaan kerrasta oikein. Se joko ohitti kepit tai tuli liian aikaisin pois.

Sunnuntaina ohjaaja oli jo väsyneempi eikä osannut niin keskittyä. Hyväksyttyjä ratoja tehtiin kuitenkin kolme kuudesta. Hypärit kaatui riman tippumiseen (päivän ekat radat) ja tonen gablers osaamattomuuteen. Toiselta gablersistä saatiin hyväksytty tulos ja agiradat meni hyväksytysti. Tässä vaiheessa ASCA:n kiellottomuus kääntyi entistä enemmän itseä vastaan, sillä pelasin varman päälle vaikeissa tilanteissa. Otin helpommat lähestymiset itselle pyörittäen koiraa hallitus parempiin sijainteihin. Se siitä kunnolla ohjaamisesta :p

Hypäreiltä Doo tuli nyt valiota varten valmiiksi eli sai JS-E-OP-tittelin (jumpers standard elite outstanding performance). Agiradoilta tehtiiin eliten eka titteli eli RV-E (regular veteran elite). Seitsemän vuotta täytettyään Dotista tuli ASCA:n mukaan veteraani. Se tarkoittaa -10 cm riloista alaspäin eli Doo sai mennä 30-senttisillä rimoilla. Tiitelitkin on siksi eri nimisiä.

Ihan parasta kuitenkin oli mennä pari hyppyrataa matalilla rimoilla RINNAN kanssa. Aika on kullannut Rimpan muistot ja se oli kiltti ja kuuliainen menijä. Pari rimaa tippui, ne menee ihan ohjaamisen syyksi. Rimppa oli niin pätevänä!

Illalla käytiin vielä pitkästä aikaa nose work -treeneissä. Tää laji menee näköjään aaltoilevasti. Nyt ei oo vähään aikaan treenattu, joskus tehdään joka päivä. Puuttuu sellainen tatsi tähän lajiin. Tarttis mennä varmaan johonkin koulutukseen tai sinne kokeeseen edes katsomaan. Tälläkin kertaa treeneissä pyykkipojat narulla oli Rinnalle vaikeita. Se vaan nappaa narusta kiinni hajottaen koko asetelman. Helposti liikkuvat kohteet pitäisi ottaa Rinnalle treeniin.

Koomaa

RINNA kävi kisaamassa rallia Mäntsälässä elokuun lopulla snaitserien rotumestiksissä

Rinna oli vähän tavoittamattomissa kehässä. Se teki, mutta ei ollut läsnä. Edellisten kisojen jälkeen ei juurikaan ehditty treenailemaan. Rinnalle pitäisi tehdä riittävä määrä palauttavia treenejä kisojen välissä. Tämä samahan tuli ilmi niin tottiskentillä kuin tokokehissäkin. Rinnalle ei sovi liian tiheä kisaaminen. Toivoin rallyn vaihtelevat radat tuovan tähän poikkeuksen (vrt. tokon ja etenkin tottiksen kaavamaisuus), mutta ei ehkä sittenkään.

Kaikki eteentulot (kyltit 2 ja 10) oli liian tiiviitä. Näistä -1 kontrollivirhettä, vaikkei koira koskenutkaan minuun. Kontrollivrhe -1 myös houkutuksesta, jossa kyllä allekirjoitan koiran painamisen ja ohjaajan liikkeen estämisen. Tulppaani jouduttiin uusimaan. Tässä on tarkkaa käskytyksen ja oman liikkeen ajoitus. Tässä olisi siis vielä treenattavaa. Toistolla onnistuin. Hyppyjen väliseen peruutukseen en saanut Rinnan ei rintamasuuntaa suoraksi. Jäin sitten pohtimaan uusintaa, oliko koira liian vino? No ei olisi ollut, mutta itse tein siinä ajatuksissa pysähtymällä sen -3 pisteen arvoisen ohjaajavirheen :p 

Pisteitä jäi siis 90. Sillä sijoittui toiseksi.

Toisiksi paras snautseri!

Dopsi 7 v!

DOTKIN täytti jo 7 vuotta! Sillä oli aika köyhät synttärit :D Mutta pöytätavat on ahneeksi koiraksi kunnossa!

Dotin ensimmäinen vepekausi on nyt taputeltu. Dotin kauden haasteina oli koiran veteen karkaaminen (usein),  vedestä poissaaminen (usein), ulapalle uiminen (joskus), esineiden vieminen puskaan (usein), veden tuijottaminen (usein) ja epäoleellisuuksiin keskittyminen (harvemmin).

Kauden aikana saatiin työstettyä karkaaminen ja transsinomainen veden tuijottaminen vähemmälle. Pystyin jo pitämään koiraa irti rannassa ilman, että se oli ilamn lupaa vedessä sekä se pystyi olemaan avoin mua kohtaan eikä vaipunut transsituijottamiseen. Transsituijottelun vähennyttyä koira tulee myös nykyään pois vedestä. Epäoleellisuuksiin keskittyminen liittyy koiran osaamattomuuteen ja rutiinien puutteeseen. Osaaminen kasvun myötä epäoleellisuudet, kuten ötököiden tai airojen jahtaaminen on jäänyt pois. Samaa on ulapalle uimisessa. Eli viennissä Dot on lähetenyt uimaan veneen ohi kohti ulappaa vientiesine suussaan. Tässäkin oikean kaavan oppiminen on vähentänyt omaa uiskentelua. 

Loppukauden isoin ongelma on ollut koiran rantautuminen puskaan. Se on vienyt niin esineet kuin veneetkin puskaan. Ongelma on tullut ilmi vain treenatessa paikoissa, joissa on puskaa. Koira ei siis tule helppoa ja suorinta reittiä minun luokse vaan rymyää puskan kautta. Jos puskaa ei ole, niin ei ole ongelmaakaan. Tätä lähdettiin korjaamaan lyhentämällä etäisyyksiä ja nostamalla palkan arvoa (ruokapurkkipalkka rannalla). Takapalkkana oleva ruokapurkki on toki huonontanut rannasta lähtöjä, mutta uskon kyll rutiininm myötä tämän korjaantuvan.

Talvikaudella kuivatreenataan vientiin lisää rutiinia. Dot tarvii vielä käsiavun vastaanottajalta suunnatakseen esineen vastaanottajalle. Lisäksi kaivataan kestoa esineen tyrkyttämiseen. Esineiden tuontia minulle on myös vahvistettava häiriössä. Vesi ja purkkipalkka saa koiran helposti yrittämään oikomista. 

Dotin tokoilut on kaivettu taas naftaliinista. Käytiin alokasluokan liikkeet läpi eli kuinka hyvin tai huonosti koira ne nyt osaa.

• Kapulan pito: Siisti pito, siisti irrotus. Fokus ohjaajaan voisi olla parempi.
• Luoksetulo: Ihan kiva. Kuuliaisuutta vähän lisää, sivulletulot hiottava.
• Seuraaminen: Kestävyyttä, fokusta lisää. Oikeampi seuruupaikka (edistää). Mielentila kuntoon (ääntelee helposti liikkeelle lähdöissä, etenkin juoksussa). Ohjaajan tulisi opetella suunnat :p
• Kaukokäskyt: Ihan hajalla :p Liikeradat, liikkumattomuus ja ennakoimattomuus.
• Liikkeestä maahan: Seuruu kuntoon, maahanmenot ja sivullenousut myös. Molemmat voisi olla napakampia. Maahanmenessä koira saattaa jättää kyynärät ylös.
  
• Liikevälit: Vahvistettava, myös häiriössä.
• Sosiaalinen palkka: Rutiinia lisää. Doon saa helposti ääntelemään näissä.
• Palkkaamattomuus: Sosiaalisen palkan vahvistus, rutiinia lisää.
• Paikkamakuu: Rutiinit, fokus ohjaajaan.
  

 
Siitä se taas lähtee. Tokoilu nimittäin.

Hoopers ja agia

Viimeisimmällä osteopaattikäynnillään DOT sai hyviä uutisia. Koiran lanne oli nyt rauhoittunut eikä siinä juurikaan ollut hoidettavaa. Viimeinen niskanikama oli pois paikoiltaan, mutta sekin saatiin palautettua paikoilleen. Lisäksi Doo sai olla harjoituskappale akupunktiossa. Jatkossa suositus käydä osteopaatilla 2-4 kertaa vuodessa. Seuraava käynti voisi olla loppuvuodesta.

HSKH järjesti Nora Renellin pitämään koulutuspäivää hoopersista. Uusi laji minulle, joten lähdettiin Dotin kanssa kokeilemaan. Alkuopetus tehtiin tarjonnan kautta.Treenit suunniteltiin koirakon osaamisen mukaan siten, että onnistumisia tuli helposti. Alkuun hoopit pidettiin lyhyillä väleillä ja sitten oppimisen myötä välejä kasvatettiin. Suuntakäskyjä opetettiin samalla periaatteella. Eli kaari hooppeja lyhyillä väleillä yhdistetään suuntakäskyyn ja vähitellen hooppien välejä kasvatetaan. Tähän lisätään pian myös muita hooppeja häiriöksi.

Dot sai juonesta kiinni nopeasti. Päästiin tekemään kaarella olevia hooppeja sekä suoria linjoja. Tehtiin pieniä ratoja, joihin hooppien lisäksi yhdistettiin tynnyrin kiertoa. Tehtiin myös lajiin kuuluen etäohjauksella.

Agilityyn eroten ohjauksen tulee olla rauhallisempaa. Etäohjauksessa korostus rintamasuunta sekä katseella ohjaus. Lisäksi toki suullisella suuntakäskyillä on suuri merkitys. Tärkeää on, että koira tietää ajoissa minne on menossa ja etenee suoraviivaisesti. Hauska laji, joten eikun vaan treenailemaan. Tukee varmasti kuuntelun puolesta agia, mutta myös ehkä laiskottaa ohjaajan liikkumista:p

HAU:n agitreenikausikin pyörähti taas käyntiin. Ekalla kerralla treenattiin keppejä häiriöillä ja vähän hirvitti, kun koira oli kepit viimeksi nähnyt kaksi kuukautta sitten. Mutta Doo oli super! Ensin tehtiin kepit paikoillaan olevilla ja liikkuvilla leluilla ja ihmisillä. Ihmiset myös huusi ja taputti. Dotia häiritsi vain juuri keppien jälkeen juossut häiriöihminen. Sitten keppien ennen ja jälkeen oli putki ja hyppy toisella puolen. Tehtiin eri suunnista eli häiriöesteet oli molemmin puolin. Vaikeinta oli kepeillä meno umpikulmaan putken ollessa häiriönä. 

Dotin uusin temppu on laittaa takajalat seinälle. Sade haittasi kuvaamista :p

RTK4

Käytiin RINNAN kanssa eilen rallykokeessa. Saatiin paikka kokeeseen tuntia ennen rataantutustumista, joten aikaa valmistautua ei juurikaan jäänyt. Nopeasti vaan kamat kasaan ja menoksi.

Arvatenkin putki oli vaikea. Rinna ei sitä osaa suorittaa korrektisti, vaan rintamasuunta kääntyi reilusti putken jälkeen. Tästä -10. En uusinut, sillä tulos olisi toistamiseen ollut sama. Putken jälkeinen houkutus meni koiraa keräillessä, mutta siitä eteenpäin koira kulki kuin unelma. Tuomarikaan ei muita virheitä keksinyt, joten lopputuloksena 90 pistettä, RTK4 ja sijoitus 2/15.

Suorituksen jälkeen jäin miettimään palkkasinko koiran jo vahingossa kehässä. En onneksi, mutta Rimppa tuntui niin hyvälle, ettei olisi haitannut vaikka koira olisikin saanut palkansa liian aikaisin!

Nousu

Agility jäi tauolle viimeisimpien kisojen jälkeen puolisentoista kuukautta sitten. Ensin ajatuskin treenaamisesta ahdisti ja sitten ahdisti, kun ei päässytkään koiran saikun takia treenaamaan :p Nyt kuitenkin taukoa on katkaistu. Omaa päätä on kunnostettu ja koiran saikku lusittu. 

Osallistuttiin DOTIN kanssa HSKH:n agileirilllä Sanna Lehtonen treeniin. Teemana oli sopivasti omaan suoritukseen keskittyminen, pakan kasassa pitäminen sekä loppuun asti tsemppaaminen. Treeni toteutettiin siten, että jokainen suoritti niin monta lyhyttä rataa kuin tietyssä ajassa pystyi. Suoritukset pisteytettiin. Radat pyöri samoilla esteillä. Ratoihin sai tutustua vain paperilla, esteillä tutustuminen olisi verottanut pisteitä. Yritin liian nopeasti omaksua radat paperilta enkä sitten todellakaan muistanut niitä lyhyitäkään settejä radalla. Tämä treeni toi hyvin esille kaikki heikkouteni. Vain muutama minuutti ja kaikki paljastui :p Suorituksen jälkeen keskusteltiin tuntemuksista. Hyvä oli huomata, miten erilaisia suoriutumistaktikoita ja tuntemuksia ihmisillä oli. Kaikki kuitenkin pystytään sanoittamaan ja siten jakamaan ryhmiin. Itse kuulun siihen ryhmään, joka agilityssä luovuttaa helposti :D Kaikin puolin oli kuitenkin kivaa päästä taas agin pariin! Treenistä olisi varmasti saanut huonompiakin fiiliksiä, mikäli oma into takaisin treenien pariin ei olisi ollut niin suurta. Esimerkiksi huonompien treenien jälkeen tällainen treeni olisi varmasti vain pahentanut fiiliksiä. Mutta kaiken kaikkiaan opettavainen treeni!

Noin muuten parin kuukauden lajitreenien puute on taas heikentänyt agikuntoa. Sitä on nyt tylöstetty hyppytekniikkatreenien parissa. Muuten on lähinnä työstetty kontakteja ja treeneissä rimat on olleet matalalla. Kontaktien suhteen olen ehkä luopumassa juoksareista. En osaa opettaa Dotilke käännöksiä ja olen miettinyt opettaisinko juoksarien rinnalle 2on2offit, jotka siis Dotilla oli jo kyllä olemassa ennen juoksarien opetusta. Niitä ei ole vain muisteltu vuosiin eikä tokikaan koiran osaaminen niissäkään ole paras mahdollinen treenaamatta.

Dot on päässyt myös nyt täysipainoisenmin vepen pariin. Täsmätreenit on kantaneet viennissä hedelmää.

Nyt sattui

Noin kuukausi sitten DOTIIN sattui irtokoirahyökkäyksessä. Reikiä en koirasta löytänyt, mutta vasemmassa takajalassa oli jotain vialla. Jalka ikään kuin kramppasi. Koira veti jalkaa alleen varpaat harallaan ja potki myös sillä taaksepäin. Se myös välillä piti painoa epätasaisesti sekä nuoli ja kirputti tassua. 

Dot sai kipulääkkeitä ja oli levossa pari päivää. Kramppaus ei ole enää toistunut, mutta Dot välillä katsasti takaosaansa, enempi juurikin vasemmalle puolen. Selvästi siellä oli jotain vielä vialla. Käytiin osteopaatti Hanna Kivisen tsekattavana. Ja sieltä löytyikin kyljestä/lantiosta jumissa oleva lihas. Siihen laitettiin ensin laseria ja lopuksi vielä teipattiin selkä.  Lisäksi s-i-nivel oli molemmin puolin jumissa ja lannerangan viimeisessä nikamassa oli myös ärtyisyyttä. Oikeassa etujalassakin oli kuulemma agikoirille tyypillinen jäykkyys hauiksessa. 

Kontrollikäynnillä käytiin reilun viikon päästä. Nyt kylki ja etujalka oli kunnossa, mutta viimeinen nikamaväli ei vielä. Tämä ei ole ehkä seurausta tapahtuneesta vaan liittyy koiran rakenteeseen (LTV1). Seuraava käsittelykerta on kuukauden päästä. Toivottavasti silloin jo paranee. Vaiva voi olla lihasjumia tai hermopinnettä ja pahimmillaan siitä voi kehittyä spondyloosia. Tutkitaan ja hoidetaan oireiden mukaan. Nyt tuli lupa liikuttaa koiraa jo normaalisti ja agilitynkin pariin saa palata.

Tälle vuotta tämä oli neljäs koirahyökkäys. Sitä aiemmin on ollut koirahyökkäykset harvaisempia. Aiemmilla kerroilla ei ole fyysisesti sattunut, mutta Dot on henkisesti kuormittunut hyökkäyksistä. Dot on hyökkäysten jälkeen ehkä viikon ajan ollut tavallista rähjäävämpi, sitten se on palautunut normaaliksi rähjäksi. Nyt kun sattui, niin käytös jäi selvästi pidemmäksi aikaa päälle eikä ole vieläkään entisellä tasolla. Saralle ja Rinnalle ei ole jäänyt näistä mitään selkeitä traumoja, mitkä näkyisi käytöksessä. 

Vielä pienenä tilastona. Kaksi neljästä hyökkäävän koiran haltijasta on pyytänyt anteeksi tai ylipäätään puhunut yhtään mitään. Loput kaksi neljästä on poistunut paikalta suutaan avaamatta. On vain haettu hyökkivä koira pois. Kerran jouduin jopa huutamaan hakemaan koiransa pois hyökkimästä. Onneksi tämä viimeisin tapaus on hoidettu hyvin.

Dotille on sattunut myös aiemmin tänä kesänä. Huomasin sen rinnan olevan isolta alueelta rupinen (parin kämnenen kokoiselta alueelta). Ollaan uitu paljon kallioisissa metsälammissa. Todennäköisesti Doo on ottanut kallioon osumaa. Ruvet oli onneksi vain pinnallisia ja iho on parantunut hyvin. Pelkkä seuranta on riittänyt. Dotia on myös pistänyt ampiainen tänäkin kesänä. Kovan onnen koira!

RINNA on tuuraillut Dotia vepetreeneissä. Vitsit, sen kanssa oli niin kiva treenata! Harmi, että silläkin alkaa olla jo ikää eikä elämää ole enää vuosia edessä :/ Dotilla on tässäkin lajissa haasteita. Se helposti kilahtaa vedestä. Kauden aikana olen saanut siihen on yhteyttä rannalla. Se voi ottaa kontaktia ja olla paikallaan rannalla ilman, että se rynnistäisi vaan veteen. Tehtävistä suoriutuminen on toisinaan haasteellista, kun en pääse koiran pään sisäpuolelle. Mutta hiljalleen hyvä tulenee.

 

 

Rallikisat

Käytiin RINNAN kanssa HSKH:n rallikisoissa sunnuntaina. Taas jännitin kamalasti etukäteen. Onneksi jännittäminen alkaa häviämään kisapaikalle tullessa. En tiedä mistä tää jännittäminen taas tulee. Välillä se on ollut hillitympää. 

Rata näytti haastavalta, muttei se kuitenkaan mahdoton ollut. Ensimmäiset ongelmat oli merkillä. Odotetusti Rinna ei löytänyt merkkiä. Se ei lähtenyt houkutuksen merkeille tai edessä oleville kylteille, kuten yleensä, vaan se lähti etuviistossa oleville kylteille. Positiivista, että koiralla on suunta oikea, vaikkei kohde ollutkaan oikea. Vaati kaksi käskyä löytää merkki. Käytettiin tähän eka uusinta, mutta edelleen koira meni ensin kylteille, kuitenkin jo toisella käskyllä se korjasi merkille. Tästä -1 tvä. Toinen uusinta käytettiin putken jälkeen, kun Rin arpoi asennot. Uusiessa se oli mennä putkeen, mutta otin koiran paremmin haltuun ja sen jälkeen koira lähti kuuntelemaan hyvin ja loppurata suoritettiin hyvällä mielellä. Kyltillä 13 (molemmat kääntyy oikeaan koira vasemmalla) saatiin -1 tvä, mutta muita virheitä ei tullut. Tältä tuomarilta Rin sai kehut seuraamisesta eikä yhtään miinusta tiiviydestä. Pisteitä tuli 92.

Yllättävän lähelle päästiin valiotulosta. Tarttis treenata enempi. Näillä treenimäärillä ei jäädä kuin haaveilemaan ysivitosista.

Angstaa

Kisattiin DOTIN kanssa parissa agikisassa viime kuun puolella. Ekoissa kisoissa ei ollut kovin hyvä aloitus, kun myöhästyin ekasta rataantutustumisesta enkä ehtinyt kunnolla tutustua rataan. Siitä alkoi alamäki. Olin siis luovuttanut jo ennen kuin päästiin edes varsinaiseen suoritukseen. Koska en ohjannut kunnolla, niin Doo valitsi reittinsä itse, se tuli oikeiden esteiden ohitse ja hyppeli vääriä :p Ärsytti, kun koiraan ei saanut otetta, mutta eihän koirassa vikaa ollut vaan siinä ohjauksessa. Toinen rata ei sitä paremmin mennyt. Siinä oli sellaisia kohtia, joihin vaan osaaminen ei vielä riitä. Treenilista siis vaan kasvaa. Treenilista koiran osalta ei haittaa, se on työstettävissä, mutta omaa osuuttani en vain osaa hoitaa enkä tiedä miten sitä työstäisi.

Käytiin vielä toisetkin kisat. Samaan tyyliin meni, mutta ei ihan niin epätoivoista fiilistä jäänyt. Onnistuin ohjaamaan jopa pätkiä radoista. Ollaan siltikin on pidetty taukoa siitä lähtien. Välillä on hyvä vaan pitää taukoa ja miettiä jatkoa.

Jotenkin epäonnistumiset nyt näissä turhautti ja ärsytti aiempaa enemmän ja erilailla. Turhauma ja ärsytys tuo muhun yleensä sopivaa motivaatiota yrittää enemmän, mutta nyt se lähinnä aiheutti alakuloa. Kisaamaan oppii vain kisaamalla, mutta mitä jos ei silti opikaan?

Kaatosadekisatunnelmaa

Sarppa 14 v.!

Juhannuksen alla SARA täytti 14 vuotta ja korkkasi sen kunniaksi oluen :D Saran mieli on vielä pirteä, mutta kroppa alkaa olla kulunut. Välillä koira näyttää jäykältä ja varmuuden vuoksi se on saanut silloin kipulääkettä. Lääkettä enempi olen huomannut hyötyä olevan BOT-loimesta. Pidemmille lenkeille Sara ei enää lähde mukaan ja se myös pitää pari lenkitöntä päivää viikossa. Se on lenkkeillyt vielä 5-6 km:n metsälenkeillä mukana. Pehmeissä maastoissa kiireettä kulkien on sille vielä sopivaa kulkemista. Kovia pohjia vältellään. Koiran askellus on muuttunut ja esimerkiksi asvaltilla käveĺlessä koirasta kuuluu rapse. Kynnet sillä kuluu nykyään enemmän kuin ennen. 

Sara taitaa olla jo ihan kuuro. Se ei kuule kovia ääniä eikä hiljaisiakaan. Se ei reagoi puheeseen tai huutoon, vaan on täysin eleillä ohjattava. Sara on aiemmin reagoinut sisälle tuleviin pörriäisiin poistumalla paikalta, mutta nykyään se jää rauhassa katselemaan pörriäisen menoa. Jännä, että sen pelko on ollut pelkästään niin ääneen ehdollistunut. 

Saran ohella myös RINNA on jälleen saanut kesätukan. Tänä vuonna Saran jaksamisessa lenkeillä ennen ja jälkeen tukan ajelun on ollut selkeä. Aiempina vuosina siinä ei ole ollut näin selkeää eroa. Rinna tykkää läträtä vedessä ja tukan kanssa se alkaa helposti kutista. Nyt se saa huoletta läträtä vaikka joka ojassa.    

Fyssari

Koirat kävi eilen Petran käsittelyssä. RINNA oli ihan ok kunnossa. Viimekertainen oikean etujalan aristus on hävinnyt. DOTISSA oli paljon työstettävää. Ranka liikkui, mutta lihasjumeja löytyi. Dot onkin aksannut ja uinut viime aikoina. Dot sai myös magneettikäsittelyn. Saman käsittelyn sai SARA myös. 

Rinna mestarissa

RINNA korkkasi rallin mestariluokan HSKH:n kokeessa sunnuntaina. En oikein tiennyt mitä odottaa. Rinnan kanssa on treeneissä toki tehty tekniikkaakin, mutta eniten treenit on keskittyneet mielen laatuun. Ratatreenit on siis jääneet vähemmälle. Lisäksi oma jännittäminen oli huipussaan. Mulle ei sovi liian harvoin kisaaminen. Pitäsi olla tuntumaan tasaiseen tahtiin.

Rinnan mielentila ei ollut ihan optimi, mutta ihan kiva kuitenkin. Se ei kiehunut, muttei myöskään ollut täysin keskittynyt. Houkutuksessa oli lohta ja Rinna nappasi siitä hajun jo lähdössä. Radalla jouduin välillä ihan käskemään koiraa jättämään häiriön ja keskittymään paremmin tekemiseen. Rinnasta on tullut iän myötä todella ahne. Se varastelee ruokaa aina, kun saa vain tilaisuuden :p

Eniten virhepistettä saatiin Rinnan tiiviistä seuraamisesta. Tuomari tulkitsi koiran estävän ohjaajan liikettä ja antoi monta -1 pisteen kontrollivirhettä. Kyllähän se painoikin välillä ja hyppyjen välissä tuli törmäten seuraamaan. Eteentulot Rinna oli tuomarin mieleen myös liian tiiviitä. Lisäksi putkeen mennessä Rinnalta pääsi hau. Tehtiin kolme kappaletta -3 pisteen virhettä. Peruutuksessa käskytän Rinnaa aina seisomaan, ettei se suunnan muutoksessa ehdi istua. Nyt en vaan muistanut heti perään antaa seurauskäskyä, joten peruuttaminen tehtiin vähän epätahtiin. Eriaikaisuutta oli myös kyltin 11 käännöksessä. Kyltillä 360 vasempaan koiran ollessa oikealla Rinna vaihtoi väärälle puolen, joten siihen käytettiin uusinta.

Lopputulemana pisteitä jäi kuitenkin 81 eli hyväksytty tulos. Jatkoa ajatellen työstetään edelleen seuraamista siistimmäksi ja koitan olla jännittämättä vähemmän :p 

Paha tapa

Ollaan juostu DOTIN kanssa agikisoissa. Yli vuosi tuli taukoa väliin edellisten kisojen ollessa viime vuoden maaliskuussa. Taukoa tuli koronan ja etenkin sterkan takia, mutta nyt on koira taas kisakunnossa. Harmi vaan, että ohjaaja ei ole :p Homma kaatuu taas helposti siihen mihin ennenkin eli virheen sattuessa en saa kerättyä itseäni enää ratasuorituksen aikana. Sain tätä muistaakseni työstettyä jo vähän paremmaksi ennen taukoa eikä kisatauon aikana tämä niinkään treeneissä vaivannut, mutta nyt taas tuntuu, että lähdettiin alusta liikenteeseen. Asian tiedostaminen auttaa jo paljon ja olen saanut itsestäni irti parempia suoriutumisia ensimmäisen tauon jälkeisen startin jälkeen. 

Tää liittyy siis vahvasti kisasuorituksiin. En tiedä pitäisikö yrittää saada kisamaisuutta enempi treeneihin vaiko treenimäisyyttä enempi kisoihin. Varmaan jotain siltä väliltä on paras ratkaisu.

Oltiin myös pitkästä aikaa Vappu Alatalon valvovan silmän alla hyppytekniikkakoulutuksessa. Doo sai paljon kehuja kropan hallinnastaan. Se on toki iän myötä kasvanutkin  kroppaansa, mutta on sitä myös viimeisin vuosi kuntoutettukin. Esimerkiksi laskeutumisharjoite oli nyt ihan eri näköinen kuin mitä viimeksi muutama kuukausi sitten tehty. Koiralla riitti nyt voimaa ja se teki voimantuoton oikealla tavalla. 

Aloitettiin perussarjalla. Dot jarruttaa helposti palkalle väärin. Se alkaa jarruttamaan etupäällään, kun tarve olisi jarruttaa takaosalla. Tämän korjasi putken suorittaminen sarjan jälkeen ja putken jälkeen oli vasta palkka.

Dotilla on ollut vaikeuksia okserilla. Ilman mun liikettä koira suoritti sen kauniisti, mutta ohjaajan liikkeen lisäys toi koiralle liikaa kiirettä. Toisaalta taas radanomaisesti tehdessä Dot ohjeet ajoissa saatuaan lukitsee esteet ja keskittyy omaan tekemiseensä hyvin, ettei mun liikkuminen suoritusta haittaa. Dot esimerkiksi suoritti taipumissarjan tosi hyvin. Senkus vaan lähetin koiran ja siirryin toiseen paikkaan vastaanottamaan sen. Dot hoiti hommansa. Ehkä koiran kiire tulee, kun palkka on valmiina maassa tietyssä paikassa vs radalla emme kisaa yhdessä palkalle.

Jatkossa Dot saa vaativampi haasteellisia treenejä. Dot suorittaa oikein, kunhan vain annan sille selvät ohjeet siihen. Ohjaaja koittaa nyt hoitaa oman tonttinsa järkevänä ohjaajana :p

Noin muuten kokeilin eri pakkausten vaikutusta hyppytekniikkaan. Namimaatti on mun mielestä aiheuttanut liian korkeaa pään pitoa, muttei syy ollutkaan maatissa vaan siinä palkan sijoittamisessa. Jatkossa voin vaihdella palkkausta namipurkin , -maatkin ja lelun välillä. Lelu toimii parhaiten vauhtipalkkana, etenkin jos se heittää. Maassa valmiina oleva ei ole aina pop. Ruoka toimii aina, mutta lelulla on helpompi palkata juurikin heittämällä se halutussa kohdassa.  

Vepetreenit vedellä ja ilman

Korkattiin vepetreenit kuivatreeneillä samalla vepetarvikkeita kuntoon kautta varten laitettaessa. Tällä kaudella DOTISTA tulee pääasiallinen treenikoira. Se on turhan pieni vepeen, mutta sen asenne on kuin isommallakin koiralla :p  Doo on hyvin tosissaan! Aiemmilla kausilla Dot on päässyt välillä puuhastelemaan. Se on hypellyt veneestä ja hakenut patukoita veneeltä. Kuivatreeniessä tehtiin perusasioita, mutta vietiin niitä vepemäisemmiksi. Ensin tehtiin rantautumista eli maalitolppien välistä remmin luokse menoa. Suunnitelmissa on opettaa Dot hakeutumaan rantautuessaan rannalle jääneen remmin luokse. Alkuun otin mukaan kosketusalustan remmin viereen ja alusta häivytetään vähitellen pois. 

Esineen haut toiselta ihmiseltä sujui hyvin, mutta tätäthän on tehty hakurullien kanssa aeimmin. Vientiä tehtiin ekaa kertaa ikinä. Siinä ei ollut mitään ongelmaa, vaikka oikeasti ihan ekaa kertaa tehtiin! Dotille on opetettu vahva käsitargetti eikä sille ollut väliä kenen käteen koira tuo esineen. Palkkaus pitää vaan miettiä kuntoon. Suunnitelmissa on jo nyt ketjuttaa homma niin, että itse palkkaan koiran viennistä. En halua turhaan rakentaa välivaihetta, jossa viennin vastaanottaja palkkaa koiran, kun siitä pitää kuitenkin päästä eroon.

Ensimmäisissä varsinaisissa vepetreeneissä tuli mukaan sitten se vesielementti, joka todellakin kiehtoo Dotia! Treeneissä kerettiin käydä samoja asioita läpi kuin mitä kuivalla maallakin oli tehty. Rantaan tuleminen (eli remmin luo hakeutuminen) on Dotille toki haasteellisempaa, kun koira ei malttaisi jättää vesielementtiä. Sitä pitää työstää erikseen vielä paljon kuntoon. Dotille on myös tähän liittyen vaikeaa tuoda esineitä käteen asti. Se mieluusti sylkäisee esineet rantaveteen ja kääntyy uudestaan ulapalle. Tähän otin nyt avuksi palkoista parhaimman eli ruokakupin. Tällä saatiin ajatusta viime vuonnakin pois vedestä, joten eiköhän nytkin toistojen myötä se lähde toimimaan. 

Vientiä testattiin myös vedessä. Ensin kuivalla maalla ja sitten kahluusyvyisessä vedessä. Doo teki jo useita onnistuneita suorituksia, mutta vahvistetaan vielä näin periaatetta. Veneestä hyppykin tehtiin ja se onnistuu aina :p 

Rinna 11 v.!

Sankari itse!

Rinnan varjo ei ole kovin koiran näköinen :D

Noseworkiä on tehty lähinnä joskus silloin tällöin kotona. Käytiin nyt pitkästä aikaa kimppatreeneissä ja kyllä huomaa eron kotitekoisten treenien ja muiden kanssa muualla tehtyjen treenien välillä :p  

RINNAN sähläämisen määrä kasvoi suuresti Se tarjosi kaikenlaista oheistoimintaa haisteluun keskittymisen sijaan. Se ehti heitellä lasipurkkia (onneksi ei mennyt rikki!). Sitten se ehti kiipeillä ja käytti tassujaan etsimisessä. Se myös kiskoi narua, johon oli ripustettu pyykkipoikia häiriöksi. Rinnalle ei ole täysin selvää mitä se on tekemässä. Vaikean tehtävän vastaantullessa Rinna ei sinnikkäästi jatkanut tehtäväänsä vaan alkoi tarjoamaan helpompia vaihtoehtoja. Pitäisi saada siis selkeyttä tehtävään enemmän. Ongelmahan on, etten tässäkään lajissa osaa treenata eritasoisia olevia koiria vaan Rinna on tehnyt samat treenit kuin Dotkin. Jatkossa Rinnalle vain treenejä, jotka tukevat sen osaamisvaihetta.

DOT sitä vastoin pärjäsi kimppatreeneissä hyvin. Kotona on panostettu eniten ilmaisuun ja kivasti se näkyi piiloilla.

Tokoilut

DOTIN tokoiluun on mahtunut sekä hyviä että huonoja treenejä. Enempi onneksi hyviä ja huonoissa hetkissäkin on ollut selvät syyt huonouteen. Huonoin hetki oli, kun treenattiin pitkästä aikaa vieraammassa porukassa hallissa. Dot oli siksi väärässä mielentilassa, äänteli ja otti häiriöitä vieraista koirista. Tehtiinkin sitten ihan perusteita eli tehtiin ihan vain rauhaisaa olemista sekä paikallaanoloja ja perusasennossa kontaktia. Ulkona treenit on sujuneet hyvin. Häiriöitä on enempi, mutta niihin saa paremmin pidettyä etäisyyttä. 

Dotin seuraaminen on pääasiassa ollut kivanoloista. Ääntely on vähentynyt, kun on treenattu seuraamista enempi. Treenin myötä koirasta on tullut varmempi eikä sen tarvitse äänellä epävarmuuttaan. Pääasiassa seuruupaikka on ihan hyvä, välillä on epätarkkuuksia. Mielentilan kannalta vaikeaa on juoksu, peruutus ja ylipäätään seuruun kesto. Näissä kaikissa on vielä treenattavaa kuten myös askeleissa vasempaan, jossa käytän käsiapuja vielä.

Liikkeistä tunnari näyttää hajonneen, mutta se olikin sujunut tähän asti liiankin hyvin :p Koiraan on tullut vauhtia lisää ja tämä näkyy kiireenä kapuloilla. Entinen maltillinen koira on poissa ja tilalla sählä :D En ole tilanteesta huolissani vaan eiköhän tämä ole vain pakollinen treenivaihe.

SARALLA on nykyään hyvin vahvana asioiden noutaminen. Kuurolle koiralle on vaikea ohjeistaa muuta, jos koira haluaa vaan noutaa :D 

Kokeiltiin myös kerran tunnaria pitkästä aikaa ja Sarppa toi kaikki kapulat. Se sai palkkaa myös väärien tuonnista, sillä se ei suostunut irrottamaan vääristäkään ilman namiin vaihtoa. Hupsu mummo!

Tokotoko

DOTIN kanssa on taas alettu tokoilla taas enempi. Myös ulkotreenikausi on korkattu. Parissa viime treenissä käytiin läpi liikkeitä sekä avoimesta että voittajasta liikkuroituina.

Avoimen luokan liikkeet Dotilla on aika hyvin hallussa kunhan vain häiriöt eivät ole liian suuret. Heikoimpana liikkeenä on kaukot. Dotilla on pomppukaukot ja asentoa vaihtaessa koko koira pomppaa ilmaan :p

Voittajan liikkeissä on enempi tekemistä. Voittajan liikkeistä ihan kesken on luoksetulo, ohjattu noutaminen ja kaukot. Lisäksi siellä on liikkeitä, joita on vain joskus kokeiltu kokonaisina liikkeinä. Näitä on esimerkiksi jäävät ällänä ja ruutu, josta tullaankin seuraamaan. Ällä (ja zeta) on sujuneet nyt kokonaisina yllättävän hyvin. Ruudusta seuraamaan tullessa Dot saattaa tulla kiljuen, joten tähän kokeillaan ehkä vähän palkasta luopumista. Liikkeistä tulee myös erilaisia, kun niitä tehdään erilaisina yhdistelminä. Esimerkiksi Dot ei lähtenyt ensikäskyllä ruutuun, sillä siinä matkalla oli kohta, jossa oli aiemmin tehty tunnari. Rutiinia ja tehtävien erottelua tarvitaan siis lisää.

RINNALTAKIN video seisten eteentulon opettelusta alustan kanssa. 

Maastoon

Maastokausi korkattiin viime viikolla vesisateessa. Pidettiin pidemmän kaavan ek-treenit. Vähän tavoitteetontahan on nyt treenata ilman kisakoiraa. Mulle myös haastavaa treenata samoissa treeneissä kahta niin eri tasolla olevaa koiraa. Etenkin, kun en edes muista oikein mitä tai miten Dot on treenejä tehnyt :p Pitäsi varmaan enempi vuorotella koiria treeneissä tai suunnitella vain Dotille treenit ja Rinnan antaa tehdä mielenvirkitykseksi vaan jotain hömppää.

RINNA 

• Esineruutu tehtiin noin täysikokoisena neljällä esineellä. Ruudun takaosa nousi kalliolle ja nämähän on vaikeita sille. Rinnan työskentely olikin etupainotteista. Se löysi nopeasti esineet keskeltä ja edestä. Sitten kesti kauemmin ennen kuin toinen takaesineitä nousi. Jätettiin viimeinen hakematta.
• Jäljen Rinna hoiti hyvin. Jälki kulki pääasiassa lumisessa maastossa. Vaikealta tuntui ylittää sula polku lumen keskellä. Polun hajut kiinnosti koiraa enempi kuin ylittävät polut yleensä kiinnostaa. Toinen ylitys meni jo ongelmitta. Kepit löytyi hyvin.
  
• Tarkkuusesineen Rinna ilmaisi ensin menemällä maahan, mutta kun se ei kelvannut, niin kaiveluksi meni ennen kuin esine tuli käteen asti. Jossain vaiheessahan kokeilin vaihtaa ilmaisua maahanmenoksi, mutta silloin nouto oli vahvana enkä jaksanut työstää asiaa loppuun asti. Jatkossa Rinna saa päättää itse miten ilmaisee :D
  
• Haussa otettiin neljä maalimiestä, joilta koira sai palkan haukun aloituksesta. Muuten oli helppoa, mutta kesken kaiken alueen läpi kulki ihminen, jonka perään Rinna yritti pariin kertaan lähteä ennen kuin sain sen suunnattua oikealle maalimiehelle.
  

 

DOT

• Dot ei nostanut lainkaan vieraan tekemää jälkeä. Tein itse koiralle sen jälkeen lyhyen jäljen ja sen koira nappasi heti, ajoi siististi ja ilmaisi purkin lopusta.
  
• Tarkkuudessa Dot alkoi tarjoamaan maahanmenoa ilmaisuksi, kunhan vaan ensin ymmärsi mitä ollaan tekemässä. Pitää ottaa tämä usemmin treeniksi.
  
• Pudotettua esinettä Dot teki ekaa kertaa. Näytin sille jätön ja lähetin läheltä. Näitäkin voisi alkaa tekemään enempi. 
  

Tarkkuustipu :D

Askel eteenpäin agilityssä

DOTIN agin omatoimiset treenit on olleet vähän hukassa viime aikoina. Omatoimisesti osaan  piipertää pientä, mutta kokonaisuus on kadoksissa. Yksityiskohdatkin on tärkeitä, mutta kyllä raraakin pitäisi osata tehdä. Tavoitteena onkin nyt saada tehtyä edes helppoja ratoja omatoimisesti eikä aina vain yhtä estettä tai ohjauskuvioita ainaiseen.

Viimeisimmät treenit:

Keinulla alkanee kriteerit löytymään:

Hoitoja

Keväiset säät oli SARALLE vaikeita. Vanhalle kropalle ei tehnyt hyvää liukastella tai kulkea upottavassa hangessa. Saran lenkkeilyt oli välillä tosi vähissä, mutta silti koira ehti jumiutua. Välillä annoin sille kipulääkkeitä, mutta niistä ei ollut huomattavaa hyötyä. Sen sijaa BOT-loimi on tehnyt selvästi hyvää. Pari viikkoa sitten Sara kävi kranioterapiassa Mari Hyytiäisellä ja viime viikolla oli vuorossa Petran fyssarointi. Nyt Saran kroppa on jumiton.

DOT oli myös fyssaroitavana. Sen käsittelyväli venyi taas pitkäksi. Aika oli jo varattuna aiemmin, mutta se jouduttiin perumaan. Pitkästä välistä huomioimatta Doo oli yllättävän hyvässä kunnossa. Paremmassa kuin aikoihin.

RINNA sai akupunktiota samalla.

Neulapää

Aksajuttu

DOTIN hyppytekniikkassa on vielä (aina) työstettävää, mutta radalle on nyt saatu nostettua rimat 45-senttisiksi. Dot on suoriutunut niillä korkeuksilla hyvin. Koiran agikuntoa on nostettu milläs muullakaan kuin aksaamalla. Ja sen lisäksi on toki jumpattu. Aikaa siinä meni, mutta nyt alkaa koira olla ennallaan kesäisen sterkan jälkeen.

Treenilista on vaan kasvanut:

• Hyppytekniikkaa.

Perussarjaa

Laskeutuminen (vaikea)

Kääntyminen

• Putkijarru vain putkijarrua tarkoittavalle sanalle. Tähän asti putkijarruna on toiminut koiran nimi, mutta haluan siihen spesifimmän sanan. 
• In-in toimivaksi riippumatta mun sijainnista. Dot ei osaa, jos olen liian edellä tai takana.
• Kepeillä avokulma ja kepeille haku riippumatta mun sijainnista. Dot ei osaa hakea kepeille, jos lähestytään keppejä siten, että ohitetaan ensin keppien loppu. Tässä lähestymisessä Dot ei etenkään osaa ellen ohjaa sitä olemalla itse keppien ja koiran välissä. Muuten koira alkaa puhuttelemaan väärään suuntaan jopa keskeltä keppejä.
• Puomi :p ja muut kontaktit.
• Suullisten käskyjen erottelut vahvemmiksi.

• Valssit! Oikea paikka ja aika. Valssit on aina olleet mulle vaikeita. Jotenkin vaan niiden ajoittaminen ja sovittaminen oikeaan paikkaan on hurjan vaikeaa.

Huonompi valssi

Parempi valssi

Rallit

RINNAN rallireeneissä on pitkälti nyt vain keskitytty pelkästään niihin kylttitehtäviin, joita ei osata. Radanomaisesti on tehty myös treeniä yhdistelemällä tehtäviä, mutta kylttejä ei kuitenkaan ole aikoihin treeneissä käytetty. Rinna kaipaisi enemmän treeniä nimen omaan kylttien kanssa. Rinnan mielentila muuttuu heti sen nähdessä kyltit. Siitä tulee kiinteämpi. Samaa oli tokossa zetassa, jossa Rin kyttäsi merkkejä. Tokossa auttoi paljot seuruutreenit erilailla varioiden merkkejä kohti seuruuttaen. Ollaankin otettu nyt kyltit treeneihin mukaan ja olen palkannut koiraa paljon sekä kylttejä lähestyttäessä ja seuruusta kylttien keskellä. Ollaan tehty myös merkkitreeniä kylttimeressä. Rinnalla on hyvin vahvana vielä kohteen löytyminen suoraan edestä, joten treeniä piisaa.

Rinnan käännöstreenejä.

DOTIN jäävät ja turha temppu :p Dot erottelee jäävät ihan hyvin, mutta tekniikka vielä vaihtelee