Jouluja!

Kuuntelua

RINNA on tehnyt tokossa kuuntelutreenejä. Kuuntelua on tehty etenkin erotteluiden ja tehtävien vaihdon suhteen. Esimerkiksi koiraa on pysäytetty eri asentoihin ruutuun, merkille, kiertoon tai kapulalle mennessä. Istumaan pysähdys on ollut vaikeinta eikä koira edelleenkään osaa pysähtyä istumaan matkalla ollessaan menossa kapulalle. Tehtävien vaihtoja on tehty eniten ohjatussa noudossa, joka on mielentilaltaan vaikeimpia liikkeitä Rinnalle. Rinna nostaa kovat kierrokset liikkeestä. Se pystyy nyt vaihtamaan tehtävää merkille tai kapulalle mennessä, mutta kapulan noudon jälkeen takaisin merkille meno kapulan kanssa on koiran mielestä ihan absurdia. Rinnalla on kapuloista hirveän vahva ajatus tuoda ne ja nimenomaan eteen. Se harvoin kykenee siirtymään kapulan kanssa sivulle ja sitä on työstetty paljon. Rinnan mielestä niin ei vain voi tehdä. Rinna on helposti kaavoittuva koira. Kaavoittuessaan sille tulee "Kyllä minä tiedän"-asenne, jota on välillä vaikea rikkoa, kun koira ei kuuntele. Sille onkin tehty korjaamiseksi juurikin paljon tehtävän keskeytyksiä ja sen jälkeen tehtämän vaihtoa. Ilman keskeytystä tehtävien vaihdot on vaikeita.

Alla videolla ensin kapulan heitto, mutta noudon sijasta eteenlähetys ympyrään. Ympyrässä ruudun sijaan ruudun taakse kiertoon, josta vasta ruutuun meno. Loppuun kapulan tuonti esteen yli. Tämän kaltaiset kuuntelutreenit alkaa Rinnalta jo sujumaan eikä sen kierrokset enää nouse taivaisiin rutiinin rikkoutuessa. Saran jälkeen en tajunnutkaan miten paljon koira voi rutinoitunut ja tarvita erilaista treeniä. Saralle tämänkaltaiset treenit on olleet vain tehtäviä muiden joukossa ja sillä on aina säilynyt se kuunteluyhteys minuun. Rinna on erilainen.

Rallituksia

DOT kävi rallykurssin. Harmiksi vaan, sen yli neljän viikon mittaiseksi venynyt juoksu typisti kurssin Dotin osalta kahden kerran mittaiseksi. Dotin ekalla kerralla tehtiin avoimen luokan rataa. Dotille kyltit ja kaikki muu materiaali kentällä oli isoksi häiriöksi. Se tahtoi tehdä kylttien kiertoja ja muuten vaan otti häiriöitä kaikesta. Sen piti haistella ja tönäistä kuonollaan kylttejä ja merkkejä :p Doo kaipaa siis paljon treeniä siihen, että kylttejä on kentällä muttei niillä ole mitään merkitystä. 

Noin muuten teknisissäkin asioissa ois tekemistä. Alokasluokan puolelta Dot ei osaa eteentulojen eikä saksalaista. Sen sijaan siltä sujuu avoimen luokan hyppy sekä pyörähdys (käsimerkillä). Houkutuskaan ei aina koiraa kiinnosta. Toinen rallykerta olikin tekniikkatreeniä. Tehtiin treeniä sekä vasemmalla että oikealla puolen. Kiitos Dotin pentuajan treeniense osaa käyttää takapäätään molemmilla puolin yhtä hyvin. Erityistreeniä sai nyt eteentulot ja sivulla seisomaan nousut. Dotia ei ole niinkään opetettu houkuttelemalla vaan se ottaa monesti houkuttelut luopumistreeninä. Seisomaannousut sivulla onnistuu nyt vastakäsikosketuksella. Koiran puoleisen käden kosketuksella on tehty istuma-asennon ryhtiä ja namikädestä luopumisella nopeita maahanmenoja. Eteentuloja tehdään nyt paljolti vain niin, että siirryn istuvan koiran eteen. Ohjaavan kierto kokonaan on Dotin mielestä jotenkin niin hauska, että kierron se tuntui oppivan kerrasta. Siitä saanee helposti tehtyä saksalaisenkin. 

RINNA tuurasi Dotia kurssilla Doon juoksun ajan. Rimppa teki alokkan ja avoimen luokan ratoja oikealla puolen. Oikean puolen seuraamisessa on vielä paljon tehtävää, mutta avustettuna onnistui radatkin. Oikean puolen ohella Rinna on opiskellut puolenvaihtoja. 

SARA on rallystä taas muistellut oikean puolen perusasentoja. Oikea puoli on sen verran heikkia Saralla, että se aina huononee pienenkin tauon aikana. Perusasennon myötä hajoaa kaikki muukin oikealla puolen tehtävä. Toisaalta kaikki on helppo korjata, kun ei tarvitse muistella kuin perusasentoa niin kaikki sen puolen ongelmat korjaantuu.

Roturallit

Aloitettiin joulu ajoissa ja matkattiin pohjoiseen. Matkalla lauantaina pysähdyttiin Kuopiossa Ponderan hallilla, jossa järjestettiin aussieiden rotumestaruusrallykoe. SARA oli aika kierroksilla matkustamisen jälkeen etenkin, kun oltiin vielä myöhässä ja saavuttiin paikalle jo muiden odottaessa enkä ehtinyt purkaa koiraa. Koirasta pääsikin ralliauton ääniä eikä kierroksilla oleva koira jäänyt tuomarilta huomaamatta, vaan tuomarin kommenteissakin siitä oli mainittu ("Hienosti ohjattu kuumaa koiraa"). Virheitä tuli Saran puolesta kahden pisteen verran (-1 p kylteillä 2 ja 8) ja mun takia tehtiin kolmen pisteen menetys uusinnalla. Kyltillä 16 molemmat kääntyy vasempaan ohjasin kyllä koiran oikeaan suuntaan, mutta itse käännyin vastakkaiseen. Tajusin virheen siinä ja uusittiin tehtävä. Pisteitä jäi 95. Sillä sijottui koko luokassa toiseksi ja parhaimpana aussiena Sarasta tuli rotumestari! 

Sarppa sai päätään isomman ruusukkeen! 

Kisaamassa

Yksi toisen kolmanneksen tavoitteista Huippiksessa on kisata DOTIN kanssa enemmän. Itsenäisyyspäivänä käytiinkin ottamassa pari starttia agilityä Anne Viitasen radoilla Koivukylän Koiraharrastajien kisoissa Ojangossa. Oli kamalaa. En nukkunut kunnolla ja heräsinkin jo ennen kellon herätystä. Ekalla radalla koira tuntui menevän nopeampaa kuin treeneissä tai ehkä mun jalat oli tahmeammat. Eka rata kaatuikin siihen, että jo radan alussa olin ohjauksissa myöhässä. Toisella radalla päästiin vähän alkua pidemmälle ennen kuin yhteistyö hajosi. Edelleen virheestä mun ohjaus hajoaa ja siihen riittää pienikin virhe. En saa enää kunnon ohjausta kaivettua esille radan aikana. Kepit on edelleen Dotille radan osana vaikeat. En oikein tiedä, mikä niissä on se koiralle vaikea asia. Eikö se kykene tekemään niitä korkeammassa vireessä? Noh, kisaamista kun ei voi opetella kuin kisaamalla. Lisää kisoja siis.

Tunnetta

Kävin seuraamasssa piirin Nuorten koirien tokoringin koulutusta, jota veti Jari Kantoluoto. Tällä kertaa käsiteltiin enemmän koiran tunnetiloja. Ensin ohjaaja auttaa koiraa pääsemään oikeaan tunnetilaan, jonka jälkeen koira osaa itse hakea eri tilanteissa sen tunnetilan. Tunnetilan tulisikin olla niitä ensimmäisiä asioita, joita koiralle opetetaan. Se on kaiken perusta. Oikea tunnetila auttaa koiraa selviämään vaikeammassakin paikassa. Siitä on apua, kun vaikkapa esimerkiksi kokeessa ohjaajan ollessa vähän outo :p

Tunnetilasta toiseen siirtymistä harjoitellessa palkataan aina tunnetila muuttuessa oikeaksi. Joko koira aktivoituu passiivisuudesta tai siirtyy stressin tai turhauman alueelta oikealle toiminta-alueelle.Turhaumasta nopeutettu siirtyminen oikealla taajuudelle tapahtuu keskittymisen ja luopumisen kautta. Koiran tulee oikeasti keskittyä luopumaan eikä olla turhautunut ja näennäisesti luopunut palkasta. 

Oikeaa tunnetilaa voidaan naksutella koiralle. Koiran itseluoma asia on luotettavampi kuin ihmisen rakentama. Turhauma ei saa olla kannattavaa koiralle. Jos koira on turhautunut, se ei voi olla keskittynyt. Koiran toivotaan tekevän keskittyneesti, ei turhautuneena. Kiihtynyt koira jätetään rauhottumaan ja palkataan, kun se itse rauhottaa itsensä. Jättöä ei voida käyttää kuitenkaan rankaisuna (esim. treenin lopettaminen, jäähy) ennen kuin koiran väärä käyttäytyminen on hyvin vahvaa ja sillä on tieto siitä, mitä siltä odotetaan.

Teknisempikin asia ylös. Sivulla asennon vahvistaminen (huonon pään asennon korjaaminen). Ensin oikean asennon valinta ohjaajan edessä (ohjaaja näkee). Ja koiran asennon pitäminen palkasta luopuen. Sitten ohjaaja siirtyy sivulle siten, että koiran asento ei muutu. Ohjaaja voi olla sivulla vain niin kauan kuin koira pystyy olemaan asennossa (esim. palkan kaivaminen taskusta voi aiheuttaa väärän asennon). Palkan suunta on aina oleellinen. Eli aina pallataan oikeasta suunnasta, vaikka palkan kaivaisikin taskusta.

Jälkioppia ja tokoa

SPL-Itu järjesti Vesa Kuosmasen FH-viikonlopun. Lauantai alkoi luennolla. Olen kuullut hänen luennoitiaan aiemminkin ja joka kerta tulee uusia asioita puheen rönsyillessä niin paljon! Kaikissa puheissa ja teoissa korostui ohjaajan rauhallisuus sekä asioiden mustavalkoisuus. Koiralta ei hyväksytä muuta kuin se haluttu toimitatapa. Ja tämän koira saa itse ratkoa kannattavimman kautta. Koiraa ei myöskään namiteta parempaan mielentiaan vaan koiran tulee itse hakea oikea mielentila. Esimerkiksi paalulle tultiin ohjaajan määräämää tahtia. Koiran riekkuessa ohjaaja vain pysähtyi ja odotti koiran rauhottumista. Sama homma jäljellä; ohjaaja määrää tahdin. Nämä on toki helpompi opettaa koiralle jo alusta lähtien kuin korjata jo opittuja tapoja.  

Mulla on edelleen se punainen lanka hukassa DOTIN kanssa tai ehkä ennemminkin koko lajin kanssa. Olen kaavoittunut jälkien teossa sen punaisen langan puuttuessa. En osaa edetä. Jotain hyötyä kuitenkin paikoillaan polkemisestakin on, Doon perusteet on ihan hyvät :p Se tulee hyvässä mielentilassa paalulle ja tietää mitä tulee tekemään. Lauantaisen jäljen pisin tyhjä osa oli alussa. Tämä kiihdytti koiraa liikaa ja jouduin pidättelemään sitä, jolloin koira turhautui. Ne tyhjät voisi alussa olla lyhempiä, ihan askel siellä täällä ja pidempiä tyhjiä katkomaan yksittäiset namit. Samoin liian lyhyt liina kuormittaa Dotia. Se ajaa jälkeä rauhallisemmin pidemmällä liinalla.

Sunnuntaina tein sitten pidemmän suoran, jossa oli tyhjiä katkomassa yksittäisiä nameja. Pituutta suoralla oli nyt n. 400 askelta ja ruokaa oli noin puolessa. Pelkään edelleen Dotin motivaation puolesta ja pituutta jälkiin on lisätty pelkkien askelten lisäämisen sijaan kaikenlaisesta häpeningillä jäljellä. FH-jäljellä se pääasia jälkeä kuitenkin on sitä puuduttavaa suoraa, joten sitäkin olisi treenattava. Nyt meni hyvin.

Sunnuntaina oli myös Tiltun tokokoulutus, jossa keskityttiin jälleen RINNAN mielentiloihin. Liikkeisiin otettiin ne mielentilan kannalta pahimmat oli ohjattu nouto, zeta ja ohjattu kiertonouto. Kaikkiin liikkeisiin tuli ohjeeksi jatkaa vaan edelleen kuuntelutreenejä. Mun mielikuvitus alkaa vaan loppumaan, mutta onneksi tuli taas muutama idea erilaiseen treeniin. Kuuntelutreenien ohella toki liikkeiden tekniikkaakin saa vielä työstää. 

Ohjattu nouto pilkottiin osiin myös koiran mielentilan mukaan. Yleensä namittelen koiraa rauhallisemmaksi liikkurin viedessä kapuloita, mutta tässä voisi toimia paremmin leikki. Treenissä saatiin hyvin myös esille koiran arvottaminen kapulat merkin edelle sen juostua merkin läpi kapuloille. En osaa lukea koirasta, milloin sitä kiihdyttää kapulat liikaa, jolloin se ei ehdi pysähtyä merkille ja milloin se pystyy tekemään matkalla merkinkin. Merkkiä pitää kuitenkin joka tapauksessa vahvistaa ja tähänkin lelu on parempi. Tähän toimi rauhallisempi palkkaus, eli pallo vietiin merkille koiran luokse ja leikittiin merkin luona. Vaihtoehtoisesti pallo jätettiin koiran eteen merkille ja koiralle annettiin lupa palkkaan ohjaajan oltua merkin lähetyspisteessä. Tai pallo vietiin merkille ja koira käskettinkin noutoon ja kapulan luovutuksen jälkeen se vapautettiin merkillä olevalle pallolle.

Toisen koirakin treenissä ylös ruudun opettaminen takaperin. Eli viedään koira seisomaan ruutuun oikeaan kohtaan, kävellään lähetyspaikalle takaisin ja taas palkkaamaan oikeassa paikassa seisovaa koiraa. Tähän sitten liitetään lähetys ruutuun.

Dot avoon

No ei nyt ihan vielä, mutta tilannekatsaus treenattavaa varten DOTIN avoimen luokan liikkeitä varten tokossa.

Paikallaan istumista ei olla hirveästi treenattu, ei kokonaista aikaa, ei matkaa eikä näkösuojaa. Kaikkea treenataan, mutta vielä erikseen. Koiran taaksekävelyä on treenattu ja pääosin Doo pitää tassunsa hyvin paikoillaan.

Seuraaminen on aikamoista. Siinä riittää paljon treenattavaa, on korjattavaa ja viilattavaa. Dot on usein väärässä mielentilassa seuraamista ajatellen. Se ääntelee, edistää ja poikittaa. Etenkin juokseminen on hyvin paljon Doon mielentilaa nostattavaa, joten sitä pitää tasoitella paljon. Peruuttaminen on kunnossa. Jäävät seuruun ohella on mielentilasta riippuvaisia. Istuminen on Doon varmin ja paras liike. Maahanmenokin onnistuu useinmiten. Liian korkeassa vireessä koira jää joko kokonaan istumaan tai sitten vähintäänkin jättää kyynärät ylös. Lisäksi poikittava seuraaminen poikii vinoja asentoja. Seisomaan jäänti on vielä hyvin keskeneräinen liike.

Luoksetulossa, hypyssä ja kaukoissa ei suuria muutoksia tule alokasluokan jälkeen. Tokikin, kun kaukot on jo alokaspohjalla aika raa'at, niin ei ne paremmaksi muutu matkaa kasvattamalla. Eli ihan perusteita saapi jumpata ja siten tehdä kaukoista siivommat. 

Noutaminen on Dotilla aika valmis liike. Osasia toki kannattaa vielä vahvistaa. Kartion kiertäminenkin onnistuu, mutta kierrettävän kohteen hakemista eri ympäristöissä pitää vielä treenata. Ruutu on ehkä keskeneräisin liike. Doo tarttee aina ruudun näytön ennen suoritusta. Sen jälkeen koira juoksee hyvin ruutuun. Ilman näyttöä koira sekoittaa ruudun helposti merkin kiertoon. Ruudun loppuvaiheita ei olla treenattu lainkaan.

Eli onhan tässä vielä treenattavaa. Tarttis tehdä ihan treenisuunnitelma! Liikevälit ja sosiaalinen palkka toimii hyvin. Dotia on helppo nostattaa liikkeiden välillä tarvittaessa. Harmi vaan, että useammin kaipaisin koiralta vireenlaskua. Sitä ei ole helppo aikaansaada.

Dotista on tullut taas juoksujen myötä mukavampi. Ennen juoksuja se on aina hyvinkin äkäinen. Äkäisyys kohdistuu etenkin muita koiria kohtaan ja ylipäätään vahtiminen korostuu. Nyt juoksujen myötä koirasta on taas tullut oikea herranterttu, joka tykkää läheisyydestä <3 Vahtimista tapahtuu edelleen, mutta koira luopuu kohteista helposti. Vinkuminen juoksujen aikana on lisääntynyt. Vinkuminen lähinnä kielii kierrosten noususta. Vinkumista aiheuttaa esimerkiksi kiihdyttävät pakenevat kohteet tai ruoka-aika :p Dotin ailahtelevainen luonne on niin erilainen kuin Saran ja Rinnan tasainen luonne, mihin ei hormonit vaikuttaneet lainkaan. Saattaa olla, että Dotistakin tehdään sterkalla tasapaksumpi luonne.

Aineenvaihduntatutkimus

Koirat osallistuivat aineenvaihduntatestin kehittelyyn antamalla paastoverinäytteet lähes vuosi sitten. Nyt saatiin tuloksia. Tulokset on toki lähes vuoden takaisia ja kertoo silloisista tilanteista. Aineenvaihduntatuotteiden tutkimus on vielä lisäksi vielä niin uutta, ettei kaikesta tokikaan tiedetä kaikkea!

"Tutkimuksen aikana olemme kehittäneet kokonaan uudenlaisen koirien aineenvaihduntatuotteita mittaavan testin. Testi tarjoaa laajasti tietoa koiran verenkierrossa esiintyvistä aineenvaihduntatuotteista ja sitä voidaan hyödyntää koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä eläinlääkäreiden sairausdiagnostiikassa. Testissä on mukana tunnettuja ja yleisesti sairausdiagnostiikassa käytettäviä arvoja sekä uudenlaisia, tutkimusvaiheessa olevia arvoja. Testin kehitystyö jatkuu edelleen ja lähikuukausien tavoitteena on lisätä testiin vielä useita lisäarvoja mm. rasvahappojen osalta.

Aineenvaihduntatutkimukseen on osallistunut yli 6000 koiraa. Kiitämme lämpimästi osallistumisesta, sillä ilman teitä testin kehitys ei olisi ollut mahdollista! Tutkimukseen osallistuneiden koirien avulla olemme pystyneet laskemaan veriarvoille viitearvot (ns. normaaliarvot) ja tutkineet mm. näytetyyppiin, käsittelyyn, säilyvyyteen ja testin toistettavuuteen liittyviä tekijöitä. Tavoitteenamme tarjota luotettava testi koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi."

Verinäytteistä tutkittiin seuraavia aineenvaihdunnan tuotteita:
- kreatiini ja albumiini
- sokeriaineenvaihdunnan tuotteita (glukoosi, laktaatti ja sitraatti)
- aminohappoja (alaniini, glutamiini, glysiini, leusiini, fenyylialaniini, tyrosiini ja valiini)
- tulehdusmarkkerina glykoproteiiniasetyylit
- kolesteroliarvoja (kokonais, HDL, LDL, VLDL, esteröitynyt ja vapaa kolesteroli)
- triglyseridejä (triglyseridit, HDL, LDL ja VLDL)
- lipoproteiineja (HDL-, LDL- ja VLDL-partikkeleiden määrä, koko ja kokonaislipidimäärä)

SARALLA ja RINNALLA oli alheisia trigyseridimääriä. 

Saran triglyseridit

Rinnan triglyseridit

Sekä alhaisia lipoproteiiniarvoja tai arvoja ei ollut voinut jostain syystä mitata.

Saran lipoproteiinit

Rinnan lipoproteiinit

Dotin lipoproteiinit

Triglyseridien alhaisiin arvoihin voinee vaikuttaa se, että koirat oli olleet levossa ja paastonneet näytteenottoa varten. Rinnalla oli lisäksi näiden lisäksi poikkeuksena korkea fenyylialaniini. Se oli hieman yli viitealueen. Fenyylialaniini on ravinnosta saatava välttämätön aminohappo.

Tähän liittyen, DOT aloitti neljännet juoksunsa. Viimeksi se on juossut näytteenottoaikoihin 11 kk sitten.

Hakutreeneistä

Tämän päiväinen hakutreenit koosti sopivasti RINNAN syksyn treenit. Syksyn aikana Rinna on kohottanut motivaatiotaan. Se lähtee alueelle helposti henkselit paukkuen ja tarkistaa alueen hätäisesti. Treeneissä on nyt painotettu syviä pistoja sekä järkevää etenemistä alueella. Eli on palattu treeneissä taaksepäin ja vahvistettu perusteita. Lisäksi samalla on vahvistettu pitkiä ilmaisuja. 

Tänään tehtiin satasen rataa, jossa maalimiehet oli sijoitettu takakulmiin. Rimppa teki alun tyhjät hyvin tehden syvät pistot ja edeten hyvin alueella. Eka maalimies oli kuusikossa, jonne oli vaikea päästä. Rinnalle tulee helposti turhaumaa, mikäli se ei heti paikallista maalimiestä. Nyt lisäksi varmaan tyhjien juokseminen lisäsi turhaumaa. Tyhjiä kun ei tule treenattua turhan usein. Turhauma purkautuu sitten huonoon käytökseen maalimiehillä. Nyt liikaläheisyyden lisäksi Rinna alkoi kaivamaan maalimiestä esille! Olin itse tässä vaiheessa jo maalimiehellä ja odotin koiralta vielä vähän haukkua ennen hallintaan ottoa, mutta Rinna siis päätti toisin ja kaivoi maalimiestä esille. Karjaisulla se lopetti ja laitoin koiran vielä ilmaisemaan. Otin koiran hallintaan, josta se koitti vielä karata maalimiehelle. Maalimies saikin palkata koiran sitten sen ollessa hallinnassa sivulla. Toinen maalimies meni paremmin. Siinä palkkapurkkia pidettiin kauempana käden alla. Pitää ottaa taas treeniin palkkapurkit kauempana, joko käden tai jalan alla, jotta saisi koirakin vähän kauemmaksi. Aiemmin tämä on kantanut pitkälle. Toivottavasti siis nytkin. Hakutreeneissä on siis nyt ollut teemoja ja on ollut mukava piipertää metsässäkin!

Seurakoiria

Viikonloppu asuttiin Ojangossa. HSKH järjesti viikonlopun aikana yhteensä neljä tokokoetta ja yhden rallykokeen. Lauantaiaamun tokokoe oli seuranmestaruuskoe, samoin sunnuntain rallykoe. Lauantaina kisattiin tokossa ja sunnuntaina rallyssä. Sara osallistui lauantaiaamun tokokokeeseen ja Rinna ja Dot oli illan kokeessa. Rallyssä kisasi Sara ja Rinna. Yhteen viikonloppuun kun menee viisi koetta, niin ei muuten paljoa enää jännitä!

 
SARAN tokokoe oli oikea hyvänmielen koe. Koira teki hyvällä mielellä juuri niin kuin se osaa ja kykenee. Osan asioista se voisi oppia paremmin, osa on taas niin pinttynyttä tapaa, että sitä on vaikea enää muuttaa. Osaa taas koira ei ehkä kykene enää tekemään. Esimerkiksi luoksetulon stopit valuu vaan ja koira taitaa olla niin rutinoitunut valuviin stoppeihin, että käytöstä on enää hankala muuttaa. Kaukoja taas en ole saanut enää puhtaiksi enkä tiedä onko se vain fyysisisti jo vanhalle koiralle vaikeaa suorittaa. Kiertonouto taas on vielä niin hataralla pohjalla, että siinä varmasti lisätreenaileminen vielä auttaisi. Sarppa kuitenkin taitaa taas jäädä tokossa eläkkeelle. Hyvään mieleen on hyvä lopettaa :) Sarppa myös piristi tällä kertaa suoritustaan tulemalla ruudusta oikealle puolelle seuraamaan :p Pisteitä kertyi kuitenkin kakkostuloksen verran, 248,5, mikä oli luokan paras tulos, 1./5. ja samalla Sarasta tuli siis tokon seuramestari! 

Rinnan ja Dotin ilmotin tarkotuksella iltakokeeseen. Toiveena oli saada sopivasti väsyneitä koiria koekehiin. Rinna suhteen onnistuinkin. Ennen kokeen alkua ehdin touhuta koiran kanssa ja se vaikutti olevan hyvällä mielellä. 

Rinnan hyvästä mielestä kertoo jatkuva kyljys-tempun tarjoaminen.

RINNAN kanssa kehässä oli yllättävän kivaa. Sain sen pidettyä aika hyvässä paketissa. Pysyin auttamaan koiraa vireensä kanssa pienellä vaivalla. Esimerkiksi tunnarissa jäin etuviistoon koirasta nähden kapuloiden viennin ajaksi, jolloin koira piti kontaktia minuun välillä eikä nostattanut itseään kapuloiden viennistä. Tästä tuli toki tuomarilta miinusta, mutta ilman tätä pisteitä olisi mennyt enemmän. Ennen seuruuta rauhottelin koiraa silityksin. Se ei auttanut niin hyvin kuin olisin toivonut, mutta itse seuraamiseen olen tyytyväinen. Alussa Rin oli väärässä tilassa. Se äänteli eikä pitänyt kontaktia. Kuitenkin parin käännöksen jälkeen seuraaminen parani ihan miellyttäväksi. Käytin seuraamista myös liikkeiden väleissä, jolloin pysyin pakottamaan pysähdyksillä koiraa pakettiin. Se ei kuitenkaan auttanut zetassa, jossa Rinna jää kiinni zetan kulmamerkkeihin. Eikä asiaa helpottanut liikkeen aloitus ruutua kohden. Vaikka koira ei seuraamisessa ollutkaan mukana, niin nyt se kuunteli kuitenkin kaikki asennot oikein. Ihan rehellistä osaamattomuuttakin Rinnalla vielä on EVL:n liikkeissä. Nyt kiertonouto nollattiin koiran ohitettua paluussa esteen. Liikkeen osiot ei ole Rinnalle vielä täysin selvät. Kaukot on myös liike, jota ei vain ole koiralle opetettu loppuun asti. Rimpan kupliva mieli pysyi kasassa aika kivasti viimeiseen liikkeeseen asti. Ohjatussa noudossa koira sitten räjähti, mikä ei treenienkään perusteella yllätä. Ohjattu nouto on Rinnalle vaikea liike. Se nostaa kovat kierrokset kapuloiden viennistä ja nytkin nyki sivulla liikkurin viedessä kapuloita. Käskyllä se sitten lähti haukahtaen matkaan ja juoksi suoraan merkin läpi kohti keskimmäistä kapulaa. Lisäkäskyillä sain sen pysähtymään ja takaisin merkin alueelle, mutten saanut koiraa enää vaihtamaan kapulasta toiseen. Kaiken kaikkiaan pisteet riitti juuri ja juuri tulokseen asti, 193 p. eli EVL3 ja sijoitus 2./3. Tästä on hyvä jatkaa. Yllätän itseni odottamalla jo seuraavaa koitosta Rinnan kanssa :p

Alokas alkoi heti EVL:n jälkeen enkä ehtinyt pohjustaa kehäänmenoa DOTILLE riittävästi. Se olikin parin ekan liikkeen aikana jossain korkealla. Seuraaminen ja liikkeestä maahanmeno oli huonoja. Sitten koira alkoi tasaantui ja suoriutui lopuista liikkeistä ihan hyvin. Dotinkin kanssa oli kehässä ihan hyvä olla. Koira oli koko ajan mun kanssa tekemässä asioita yhdessä. Dot on kiva, kun se rehellisesti palkkautuu sosiaalisesta palkasta. Sitä onkin Doolle opetettu koko ikä. Dotin pisteet riitti ykköstulokseen, 170 p. ja sijoitus 5./9. Seuraavaksi kohti siis avointa luokkaa.

Rallyt alkoi aamulla mestarilla. Olen vihdoin keksinyt oikean tavan mennä SARAN kanssa kehään. Se tarkoittaa treenaamista ennen suoritusta ja treenin lomassa kehäänmenoa.

Mestariluokan rata oli pääasiassa ihan kiva. Vaikeimmat kyltit oli lopussa ja siihenhän se sitten taas kaatuikin. Aloin panikoimaan radan loppupäässä sillä seurauksella, että koira vaihtoi puolta oikealta vasemmalle ihan peruskäännöksessä kyltillä 12. Uusittin tämä. Onneksi muuten rata meni hyvin eikä muita virheitä tehty. Tulos oli 97 p. ja sijoitus 1./27. ja seuramestaruus Saralle rallystäkin!

RINNA tuntui hyvältä ennen kehäänmenoa. Suoritus oli kuitenkin huonoin Rinnan avoimen luokan suorituksista. Se ei keskittynyt. Olin mennä suorittamaan jo koiraa liian aikaisin ja siinä taisi oma valmistautuminen hajota. Rallyvirheitä ei kuitenkaan tapahtunut ja pisteitä jäi täydet 100! Sillä sijoituksena oli 1./24. ja avoimen luokan seuramestaruus! Samalla myös koulari RTK2.

Aikamoinen viikonloppu siis. Selkeesti pysyin itse kasassa hyvin, kun en ehtinyt ajattelemaan turhia vaan jouduin keskittymään hetkeen. Onneksi on kolme koiraa :p

Nollana

Käytiin tarkistamassa SARAN rallykoekuntoa nollakoirailemalla EKK:n kokeessa Agimestassa. Summattuna, virheet johtuivat edistämisestä ja painamisesta vasemman puolen seuraamisissa sekä vinouksista oikealla puolen. Sara ei ole treenannut rallya juurikaan pariin kuukauteen ja nämä on juuri ne asiat, jotka treenaamattomuudessa hajoaa. Treeniin ne siis.

Rallyn sijasta koirat on treenanneet tokoa, paljon tokoa, mutta siltikään ei tuu valmista ens viikonlopuksi :p Odotan kuitenkin innolla kynnysten ylitystä. Nimittäin RINNA on käynyt sitten EVL-kehässä ja DOTIN tokokoeura on korkattu. Jännää.

Syksyä

 Kuvat Irene Erling

Petellä

Aussieyhdistys järjesti Lahdessa Pete Huotarin agikoulutuspäivän, johon osallistuin DOTIN kanssa. Dotsi pisti taas niin parastaan. Sehän on todella herkkä mun ohjaukselle. Jos liike nykii, niin nykii koirakin. Tämän sain hyvin demonstroitua :p Hirveen hyvä ja valaiseva treeni oli ohjata koiraa ilman sitä häiritseviä käsiä. En olekaan Dotin kanssa tehnyt kädetöntä ohjausta koskaan ennen, mutta kerta ei jäänyt viimeiseksi. Etenkin kepeillä oli hyvä olla kädetön. 

Dot pisti parastaan kuvissakin :p Kuvat Sari Kariluoto. 

Agitreenit

Pitkästä aikaa agitreenit ylös. Ihan vaan imprpvisoitu rata, mutta niin hyviä treeniaiheita. Yllättäviä onnistumisia ja yllättäviä vaikeuksia :p

Yllättäen eka suora ei ollutkaan niin vaikea kuin kuvittelin. DOT osaa hyvin ottaa vinotkin hypyt (kakkoshyppy) ja sen pystyi jättämään suorittamaan estettä ja juoksemaan itse eteenpäin. Putkien ohituskin oli helppoa. Takaakierto neloselle ei onnistunut. Dot lukitsee esteet kaukaa jo eikä käskytykset ole vielä niin vahvoja, että koira helpolla vaihtaisi. Sama homma oli seiskaputkella, jonka koira lukitsi jo kaukaa eikä tullut haltuun. Selkeesti haltuunottokäskyä täytyy vahvistaa paljon. Kepeille ei ollakaan tehty noita tulokulmia radalla. Doo tuli kepeille niin vauhvikkaasti ettei taipunut toiseen väliin. Eli nämäkin treeniin. Päin seinää pujottelu ei koiraa haitannut. Yllättäen 12.-13. putkien ohjaus kolmoshypyn yli leijeröiden ei oikein onnistunut vaan koira kääntyi hypylle helposti. Sen sijaan putkesta 14. hypylle ohjaus ohittaen ansaeste oli helppoa. Puomit koira teki pääasiassa hyvin. Huomaa, ettei olla radalla tehty lähetyksiä puomilta jatkoon yhtä hyppyä pidemmälle, sillä kepeille koira ei osannut hakea minun ollessa kauempana. Rimat oli pitkästä aikaa 50 cm. Ei tainnu haitata.

Vikalistat

Tehtiin taidontarkistukset kaikille tokoon. Ei mitenkään viihdyttävää luettavaa, mutta itselle muistiin.

DOT osaa kuta kuinkin alokasluokan liikkeet. Mielentilat on välillä vaikeita, etenkin, jos koiralla on liikaa energiaa. Se ei vaan pysy paketissa vaan häseltää äänekkäästi menemään. Sivulla ollessa Dot ei pysy, vaan helposti se tarjoaa maahanmenoa ja siitä sivulle nousuja. Se ei osaa olla vaan paikoillaan :p Kaukoissakin se ehtii ja paljon ehtii tapahtua. Seuraaminen on samanlaista levotonta menoa. Doo taitaa tarvita vielä selkeämmät raamit suorittamiseen. Näiden lisäksi ääntä saattaa päästä vauhtisivulletuloissa (luoksetulossa ja hypyssä). Luultavasti vaan vauhti ja taidot ei tässäkään kohtaa. 

RINNA on Rinna. Kaikki on räjähtävää. Sillä on taas paljon ennakointia, joihin on onneksi helppo puuttua. Tällä kertaa ennakoinnit oli liikkeissä, joita ei ole hetkeen tehty liikkurin kanssa. Esimerkiksi ennakointia oli luoksetulossa, jossa koira lähti liikkeelle jo liikkurin käskystä. Se ennakoi myös mukaan lähtöjä zetan asennosta. Lähettävissä liikkeissä Rin ei niinkään ennakoi, sillä se on tottunut näissä hämäyksiin. Niitäkin liikkeitä pitää silti treenata. Nyt ohjatussa koira oikoi merkin. Tämä ei ole uutta, vaan merkkiä pitää vahvistaa paljon. Ruudun tyhjään menossa koira juoksi liian lyhyeen eikä uudella käskyllä osannut jatkaa matkaa vaan lähti ruutuun päin. Tosin ruutua koira ei heti löytänyt vaan juoksi toisaalle... Joskus näinkin. Kiertonouto on edelleen vaikea. Rinna jää niin helposti jumiin kapuloihin. Ohjatussa noudossa kuuntelu toimii jo paremmin, mutta kiertonoudossa, jossa kapulat on koiran näköpiirissä, luopunen on vaikeampaa. Kaukot ja seuraaminen on jatkuvaa jumppaa vaativia. Kova vire hajottaa ne helposti.

SARAN virheet paljastui viime kokeessa, joten treeni käytettiin ongelmien korjaamiseen. Ohjatussa kiertonoudossa saatiin sama reaktio kuin kokeessakin eli koira juoksi ekana kapuloille. Pitkä viive virittelyissä ja liikkuroinnin välillä saa Saran unohtamaan kiertomerkin. Sara saanee treenailla nyt samoja treenejä kuin Rinnakin. Saralla ei keitä, mutta muuten niillä on hyvin paljon samantyyppisiä osaamattomuuksia.

Mä juoksen

Tänään kisattiin DOTSIN kanssa ASCA-aksaa kuuden radan verran (kahdet hyppärit, gamblersit ja agit). Tuomarina oli tällä kertaa belgialainen Peggy Meersman. Päivän tavoitteena oli oikeasti _juosta_ kaikki radat. Siinä onnistuin. Sipsuttelun sijaan juoksin. Kovempaakin olisin päässyt, mutta ei nyt omaa asennetta ihan kerrasta korjata :p

Kaksi ekaa rataa (hyppärit) menikin mulla vauhtiin totutellessa, kompuroin ja kengän nauhatkin aukesi :p Kolmannella radalla (gamblers) kerättiin hyvin pisteitä, mutta gamble-osuutta ei saatu ajassa tehtyä. Lähetin koiraa osion ekalle hypylle viivalla nykien ja menetettiin aikaa ennen kuin paransin ohjausta koiralle ymmärrettävämmäksi. Neljäs rata (gamblers) olikin se ainoa huono rata. Dot oli liian korkeissa sfääreissä. Se teki (päivän ainoan!) huonon kontaktinsa hyppäämällä koko kontaktialueen puomilla. Gamblerit kaatui koiran valittua A:n sijasta putki. Doo on ollut koira, joka arvottaa kontaktit puomia korkeammalle enkä edes ajatellut toista vaihtoehtoa! Agiradat oli viimeiset. Kontaktit koira teki osaamistasonsa mukaisesti. Ekalla radalta tehtiin kuitenkin hylkäys uusimalla keinu, mikä ei kyllä ollut ihan reilua koiraa kohtaan, sillä se ei osaa vielä uusia kriteereitä täysin. Kepeillä taisteltiin molemmilla radoilla, mutta viimeinen rata saatiin kuitenkin ajassa tehtyä ja siitä päivän ainoa hyväksytty tulos. Tuloksilla ei sois juhlittu, mutta viiteen suoritukseen kuudesta olen hyvin tyytyväinen! Se on hyvä määrä tyytyväisyyttä se!

Avoimen luokan gamblerit. 

Kuvitukseksi viime viikon treenit.

Agijuttuja

Agilityssä päästiin DOTIN kanssa seuran huippiksiin varasijalta. Se tarkoittaa säännöllistä ohjattua treeniä pitkästä aikaa. Se tekee hyvää. Ohjatut treenit onneksi painottuu ratatreeniin, sillä meidän heikkoudet on mun liikkumisessa :p

Nyt syksyllä osallittiin myös SuperHaukkuihin eli viikonlopun mittaiseen koulutussessioon. Eniten viikonlopulta odotin Iida Vakkurin juoksariluentoa ja -koulutusta. Juoksarimaailma tuntuu elävän koko ajan ja aina löytyy uutta näkökulmaa asiaan. Luennolta poimin ylös niin perusasioita kuin uudempiakin ajatuksia. Iida opettaa puomille juoksarit kosketusalustan avulla. Koiralle opetetaan ensin kosketus alustaan, sittemmin arvokkaampia on takajalkakosketukset molemmilla takajaloilla. Lähetys alustalle tapahtuu palkan suunnasta, jolloin koira tekee käännöksen alustalla osumalla ensin siihen etujaloilla ja kääntyessään myös takajaloilla. Alustan kanssa lähestymiset tehtaan 90 asteen kulmaan asti koiraa molemmilta puolen lähettänen, jolloin koiran tulee osata tehdä käännös molempiin suuntiin riippuen ohjaajan sijainnista. Sitten sama puomilla. Alustalla kääntymisen jälkeen koiraa lähtee yhä ylempää ja ylempää puomilla. Alustan häivyttäminen tehdään ottamalla vain alusta pois. Alkuun tehdään kaikki samat lähestymiset kuin alustan kanssa ja katsotaan, että koira askeltaa oikein. Koiran tulee askeltaa takatassuilla mahdollisimman alas jalat auki. Käännöstreenit voidaan ottaa jo varhain mukaan. Alkuun kannattaa tehdä tiukat käännökset. Ylösmenot koira saa alkuun ottaa miten vain. Se oppii kyllä oikein lähestymisen, kun huomaa mikä tapa on nopein. Lisäksi samalla koira oppii eri lähestymiskulmista kropan hallintaa. 

Vauhtihan ei ole itseisarvo aluksi, mutta se on merkittävä lopputuloksessa. Juokseminen on tärkeä asia juoksareissa. Juokseminen koiralle tulee opettaa erikseen. Sen tulee juosta maksimaalista vauhtia. Iida aloittaa tämän jo pennun ja vieheen kanssa. Varsinaisen juoksarin opettaminen kannattaa jättää siihen, kun koira on kasvanut kokoonsa ja pystyy tuottamaan voimaa sekä hallitsemaan kroppaansa (koiran ollessa noin vuotias).

A-este kannattaa opettaa vasta puomin pohjien ollessa kunnossa. A:lle ensin peruutetaan. Toki peruuttaminen ja kropan käyttö opetetaan ensin tasamaalla, sitten portaissa tms. A:lle koiran tulee peruuttaa suoraan kroppaa halliten. Peruutetaan siihen pisteeseen mihin koira pystyy ja koiran kyetessä lisää peruutetaan koiraa aina huipulle asti. Koira oppii kropan hallinnan A:lla. Joka kerta koira tulee alastulon juosten palkalle. Palkkana suositus on namimaatti, jonka kanssa on helppo olla mustavalkoinen kriteereissä. Namimaatti saa aluksi olla lähelläkin ja se siirtyy kauemmas koiran osaamisen mukaan. A:lla osumaa ei haluta alas asti rankkuuden takia. 

Keinulle Iida haluaa turvallisuuden takia pysäytyskontaktin neljä jalkaa laudalla.  Koira opetetaan juoksemaan laudan loppuun asti ja odottamaan siellä vapautusta. Koiran tulisi olla keinun päässä punnerrusasennossa, jolloin sillä on paras mahdollinen jousto ottamassa vastaan keinun heilahdus. Koiralle opetetaan ensin keinun ääni ja liikkuminen. Koira saa kuunnella pamautuksia, se saa pamautella itse, se saa olla kyydissä keinua heilutellessa. Kun koira on sinut näin keinun kanssa se opetetaan juoksemaan rentona paikallaan olevan keinun päähän. Sen tulee osata myös odottaa päässä ohjaajan liikkeestä huolimatta. Tämä opetetaan ruokkimaan koiraa keinun päähän. Tässä toimii hyvin keinun päähän jatkoksi teipattu kertakäyttölautanen, johon liiskataan vaikkapa lihaa. Koira saa palkan oikeasta kohtaa keinun päästä. Se syö rennosti etupää alhaalla ja koiran nuollessa ruokaa ohjaaja voi liikkua. Koiran opittua juoksemaan keinun päähän ja olemaan siellä liikutetaan keinu joko kerralla lasketaan alas tai vähitellen koirasta riippuen.

Dotin juoksariprojekti on ollut hyvin kokeilupohjaista.On menty yrityksen ja erehdyksen kauttaa ja välillä hyvin epätoivoisena :p Nyt uskon viisaampia ja Doolle opetetaan kontaktit kunnolla alusta kanssa. Tällä hetkellä koira osuu kontaktipinnoille hyvin suorilla, mutta sellainen täydellinen ymmärrys puuttuu, mikä näkyy käännöksiä tehdessä. Keinu koiralle on muuttunut jo pysäytykseksi. En osaa opettaa hyvää juoksukeinua, joten tehdään asia turvallisemman kautta.

Dot oli viikonlopun kevennetyllä ohjelmalla edellisviikon fyssaroinnin takia. Pari viikkoa aiemnin koirat kävi fyssaroitavana. Kaikilla kolmella oli jumia takaosassa. Dotilla oli eniten ja tarttikin toisen käsittelykerran jumin taltuttamiseksi. Siksipä RINNA pääsi tuuraamaan viikonlopun koulutuksissa. Rinnan edellisestä aksakerrasta oli aikaa pari vuotta. Oli hauska huomata ero. Se ero oli nimenomaan omassa ohjaamisessa. Nyt uskalsin ohjata koiraa enkä luovuttanut ennen aikojaan.

Dot pääsi kuitenkin Sanni Kariniemen oppiin. Näin piti mennä:

Näin se meni:

Kotoisaa

Viime viikonloppuna kisattiin. Lauantaina korkattiin RINNAN kanssa rallyn avoluokka Hyvinkäällä enempi vähempi vesisateessa. Rinna teki tosi tasaista suoritusta ja molempien ratojen tulokset olikin identtiset.

Molemmilta radoilta saatiin yksi miinuspiste. Ekan radan miinus kyltillä 7 käännöksessä oikeaan taisi mennä koiran piikkiin ja toisen radan miinus kyltillä 3 pyörähdyksessä minun syyksi. Molemmilla radoilla 99 pisteellä sijoituttiin toiseksi.

Rinnan osaaminen ei mielestäni ole vielä sillä tasolla, että se tekisi noin tasaisia hyviä tuloksia. Rallyn arvostelu on vaan niin erilaista, mihin en edelleenkään ole tottunut. Rallykin tuntuu olevan niin sopiva laji Rinnalle. Siinä on tarpeeksi vaihtelua eikä kaavamaosiuksia. Rinna on kivasti sopivalla taajuudella ja yhteys toimii. Se on avoin minua kohtaan ja kuuntelee, mitä siltä halutaan. Se ei jää kiinni asioihin, sillä se ei voi juuri koskaan tietää mitä tehdään. Itselle on vierasta käyttää niin paljoja käsiapuja. Rinna ei osaa asioita niin hyvin vielä pelkkinä käskyinä. Toisaalta Rinnalle sopii hyvin käsimerkit. Se jää välillä jumiin asioihin eikä käskyn toistosta huolimatta kuuntele ja tee oikeaa toimintoa vaan toistaa sitä, mitä koira on päättänyt nyt tapahtuvan. Näihin jumitiloihin toimii tauottaminen, mutta myös selkeällä eleohjausksella koira pääsee jumistaan yli. Kokeessa esimerkiksi ekalla radalla pystyin käyttämään pelkkää suullista käskyä sivulla seisomaannousuun, mutta toisella radalla tähän tartti käsimerkkiä. Käsimerkein Rin ei myöskään sekoita käskyjä niin lahjakkaasti toisiinsa. Eleohjaus tuntuu myös luontevammalta Rinnan kanssa Saraan verrattuna. Rinna kun oikeasti lukee elettä eikä haukkaa kättä :D

Sunnuntaina käytiin SARAN kanssa pitkästä aikaa tokokokeessa. Saran edellisestä kokeesta on aikaa kaksi ja puoli vuotta. Ruostumista on ajassa tapahtunut, mutta aivan huippua oli kisata vielä tokoakin 11-vuotiaan Saran kanssa. Koe oli piirinmestaruuskoe, joka samalla oli aussieiden rotumestaruus.

Ennen kehään menoa jännitti, mutta kehässä tuli kotoisa olo. Olin tullut kotiin. Ei varmaan koskaan ole ollut niin hyvä olla kehässä. Kyllä vaan se rally-tokon harrastaminen tuo vähän perspektiiviä tähän :D

Ekassa kehässä tehtiin liikkeinä kaukot, kiertonouto, seuraaminen ja ruutu. Toisessa kehässä oli tunnari, luoksetulo, zeta ja ohjattu nouto. Vikana tehtiin paikallaanolot. Tuomarina kokeessa oli Vesa Kallio.

Kaukot   5
Sara tartti kaksi käskyä ekaan vaihtoon. Vaihdoissa oli epäpuhtautta eikä vaihdotkaan ole enää napakat kuten nuorempana.

Kiertonouto  0
Sarppa jäi jumiin kapuloihin ja sen jälkeen mikään ei sujunut :D Tarvitaan lisää treeniä.

Seuraaminen   7 ½
Tunne oli tosi hyvä! Sarppa varmaan painoi liikaa tuomarin mieleen sekä edisteli. 

Ruutu   6
Ympyrään Sara ohjatutui vasta lisäkäskyin, mutta hyvät korjaukset ja loput liikkeestä.

Tunnari   9
Sarpalla oli vähän kevyt ote kapulasta, muuten oikein hyvä.

Luoksetulo   7
Tämä sujui yhtä valuvasti kuin koiran aktiivitokovuosinakin :D

Zeta   9
Oikein mukava.

Ohjattu noutaminen   0
Kehän ulkopuolella oli iso kassi ja arvasinkin, että kassi häiritsee kassien ratsaajaa. Lisäkäskyillä sain koiran merkille. Sara ei osaa hakeutua takasuunnasta merkille, joten liikaa meni käskyjä. Nouto oli hyvä.

Paikallaan istuminen   0
Sara oli valahtanut maahan aivan ajan lopuksi.

Paikallaan makaaminen ja luoksetulo   0
En saanut koiraa istumaan riittävillä käskyillä. Luoksetulo oli hyvä ja paikkiksissa koiran ilmekin oli hyvä. Treenin puutetta siis.

Tulos: EVL0, 148,5 p.

Pisteillähän ei juhlittu, mutta tunnelma oli hyvä. Sara oli tosi kivalta mielellä ja mäkin viihdyin kehässä. Virheet oli ihan rehellistä osaamattomuutta eikä huonosta mielentilasta johtuvia. Treenataan lisää ja Sarppa pääsenee vielä uudestaankin kehään. Muiden pisteillä juhlittiin, sillä ATD:n joukkueemme sijottui pronssille joukkuekisassa.

Tuulia

SARA on viime aikoina tokoillut paljon. Se on ilmoitettu sunnuntaille piirinmestiksiin, joka samalla on aussieiden rotumestaruuskoe. Saralla on vahvat tokopohjat, mutta kyllä pitkä tauko teki tehtävänsä. Paikoin on nyt käytetty purkkaratkaisuja :p 

Paikallaanoloja on tehty lähinnä mielentilan kohottamismielessä koiraa tiheään palkaten tai etupalkkaa käyttäen. Samoin seuraamista on tehty paljoilla palkoilla yrityksenä saada koiraa oikeammalle paikalle taaksepäin. Luoksetuloissakin on käytetty palkan suuntaa takapalkauksen muodossa. 

Ruudun eteenmenossa Sara ei edelleenkään osaa tarkkoja korjauksia, mutta karkeat on jo olemassa. Tällä hetkellä panostetaan enemmän suoraan etenemiseen ja toivotaan, ettei korjauksia tarvita. Ohjattu nouto on kokonaisuutena ollut pahiten sujuva. Samoin tunnari on mennyt vanhoilla opeilla. Sen sijaan kaukot on Saralla hukassa. Ohjattu kiertonouto on edelleen jännitysmomentti. Näillä nyt mennään!

Syy miksi Sarpan tokoilut on kaivettu naftaliinista, on niinkin yksinkertainen, että olisin vain halunnut kokemuksen kahden koiran ohjaamisesta EVL:ssä. Rinnan tokoilut ei valitettavasti vielä kehittyneet niin paljon, että sen vieminen kehään olisi hauskaa. Rinna sen sijaan on ilmoitettu viikonlopulle rallikisoihin, joissa se korkkaa avoimen luokan.

Kun pää ei kestä

Syyskuun ekana viikonloppuna oli ralleja. Lauantaina oli rally-tokon SM-kisat Tampereella TAMSK:n tiloissa. SARA oli ATD:n joukkueessa mestariluokan koirana. Rally-toko on yksi niistä lajeista, joiden kisapainetta ei mun pää kestä. Taviskisoissakin pää prakaa, niin miten pää kestää isompia kisoja? Huonosti. Ennen kisoja olinkin jo päättänyt, että varmasti mokaan ja että se on ok. Ois voinut olla ehkä erilainen tavoite :p Esimerkiksi se, että mokaamisen jälkeen saan koottua itseni.

Mun pää kesti kyltille 10 asti, jossa annoin käsimerkin koiralle edestä takaakiertoon, kun piti antaa vain suullinen käsky edestä oikealle sivulle siirtymään. Uusittiin tämä. Uusimaan mennessä unohdin jo koiran ja se hyppi vasten. Siitä Sarppa vähän villiintyi. Kyltillä 10 (edessä puolenvaihto) kerättiin koiran villityksestä miinuspiste sekä myöskin miinus ohjaajalle huonosta ohjauksesta. Radan lopussa otettiin vielä miinusta takaa puolenvaihdossa kyltillä 18. Sara onnistui vasta kolmannella kerralla puolen vaihdossa, kun vain itse rauhotuin ja hengitin. Tästä siis miinus kymppi väärästä suoritustavasta sekä miinukset uusimisesta. Lisäksi takapään käytöt oli Saralla huonot (seuraavalla viikolla koira kävi fyssarilla ja jumia oli). Miinuspisteen vinoudet oli koiran ollessa oikealla puolen 270- ja 360-asteen pyörityksissä kylteillä 4 ja 5. Isompi takapää moka tapahtui kyltillä 9 (paikallaan käännös vasemmalle koiran ollessa oikealla), josta kerättiin koko kympin miinukset. Jäljellä jäi pisteitä 68 eikä tulosta. Harmiksi Sara oli tosi hyvällä mielellä tekemässä asioita, mutta itse sitten mokailin. Kun pää ei kestä, niin ei auta kuin treenata päätä lisää. Ens vuonna osallistun mahdollisimman monella koiralla SM-kisoihin :p

Sunnuntaina rally-kisat jatkui ASCA:n kisoina Lohjan Koirakeskuksella. Tuomarina oli jenkkituonti Jan Wesen. Ohjelmassa oli pelkkää alokasluokkaa, sillä kisat oli ensimmäiset Suomessa. Tarjolla oli kaksi rataa, joihin molempiin ilmoitin SARAN ja RINNAN. ASCA:n rallytokossakin koulariin ja luokkanousuun tarvitaan kolme hyväksyttyä tulosta. Ensi kerralla alkaa siis valmistumassa suomalaisia koulareita ;) Osallistujia oli 18 ja lähes kaikki teki nyt hyväksyttyjä tuloksia.

ASCA:n rallyssä on erilaisuuksia totuttuun rallyyn, mutta näillä pohjilla sääntöjä lukematta pärjäsi ihan hyvin. Rataantutustummessa rata käytiin hyvin läpi. Kylttien tehtävissä oli eroja. Myös suorituspaikat saattoi olla erilaisia. Esimerkiksi askeleet 1-2-3 koiran seuratessa tehtiin siten, että tehtävä päättyi ko. kyltille. Radan kulku oli myös erilaista 45-asteen kulmien takia. Eksyi helpommin :p Kylttivälitkin saattoi vaihdella alle metristä koko kentän mittaiseen. Tähtikyltit oli pisteytykseltään korkeampia kuin muut. Ratojen lopuksi oli vielä hallintaa mittaava tehtävä. Koira jätettiin istumaan ja poistuttiin hihnan mitan päähän, jonka jälkeen palattiin koira kiertäen takaisin sivulle. Tätä tehtävää ei voinut uusia, joten tämän epäonnistuessa koko suoritus oli hylätty. 

A. Ratapiirros ja kylttiselitteet.

B. Ratapiirros ja kylttiselitteet.

Molemmille tuli pisteitä A-radalta 199/200 p. En tiedä mistä miinus tuli, mutta voin kuvitella :p Rinnan rata oli nopsempi ja se sijottui radalla 3. B-radalla Sara teki edelleen 199/200 p. Rinna teki täydet 200/200 p. ollen luokan nopein. En nyt tiedä oikein, miten mun tulisi suhtautua tilanteeseen, että huonompi koirani onkin parempi kuin parempi :p