Pientä puuhastelua

Eli pieniä sulkeisia lenkin varrella ja kotona sisällä.

• Ruutuja lähiparkkiksella. Kasasin kaksi ruutua koiran näkemättä. Väliä niillä oli n. 15-20 metriä. Lähetin koiraa ruudusta ruutuun. Molemmissa ruuduissa koiruutta odotti pallopalkka. Tehtiin myös kisaruutuja ja välillä käskyn annettuani heitin samaan aikaan pallon ruutuun.


• Tunnaria ruohikolla ja kaivonkannen päällä. Viime aikoina ollaan tehty tunnareita erilaisilla alustoilla: nurtsilla, hiekalla, asfaltilla, mullalla jne., kaikilla alustoilla ongelmitta. Sa haistelee kapuloita ja heti, kun löytää oman, se ottaa kapulan suuhunsa ja tuo sen eikä jää varmistelemaan. Sa ei myöskään ole nyt maistellut vääriä kapuloita vaan tekee töitä pelkästään nenällään. Tunnarin pitotreeniä pitäisi tehdä enemmän, sillä pariin otteeseen luovutusasentoon haketuessaan Sa on pudottanut vahingossa kapulan (koira ottaa oma-aloitteisesti kapulan jälleen suuhunsa).


• Hyppynoutoa aidan yli. Samalla periaatteella kuin viimeksikin eli merkkasin naksulla takaisinhypyn. Tehtiin hyppynoutoa myös kokonaisena liikkeenä. Luovutusasento tapasi olla hieman vino usealla kertaa, joten otettiin luovutusta myös ilman hyppyä. Silloin asennot oli suoria. Yritettiin tehdä hyppynoutoa myös toisen liian korkean aidan yli (ts. aidan alla oli liikaa tilaa). Eli Sa olisi mieluuummin mennyt suorinta tietä aidan ali. Otettiin sillä aidan pätkällä siis pelkkää hyppyä ilman noutoa.


• Sa tarjosi oma-aloitteisesti muutamaan otteeseen 2on2off-asentoa, joten naksuttelin niitäkin. Naksuttelin myös perusasentoa.


• Kotona tehtiin lähes päivittäiset kaukotreenit. Istu-seiso-vaihto sujuu nyt muutaman metrin päästä :) Ainoastaan seiso-maa-vaihdossa ei olla edetty. Koira liikkuu eteenpäin edelleen siinä, tosin ehkä hieman vähenemässä määrin?


• Naksuttelin lelujen keräämistäkin. Sa ymmärtää varsin nopeasti mistä on kyse, kun nostan lelulaatikon keskemmälle lattiaa. Nyt pitäisi yhdistää se käskysana tähän, jotta voitaisiin alkaa yleistämään muuhunkin. Sarps osaa jo aika hyvin tähdätä suoraan laatikkoon, harvemmin enää lelut menee ohi laatikon :)


• Sarpsa auttoi jälleen pyykkien ripustamisessa. Enää vaatteet ei käy kunniakierrolla, vaan Sa ottaa ne suuhunsa ja istuu kiltisti odottamassa, että ripustaisin ne kuivumaan :)

Keppitreenit

Sarps ymmärsi heti homman idean!

Eilen tein 10-metrisen jäljen pellon laitaan. Laitoin jäljelle kolme keppiä. Talloin jäljen normaaleilla askeleilla, paitsi keppikohdat talloin kunnolla helpotukseksi. Sa pääsi heti haistelemaan jäljen. Sen enempiä ihmettelemättä se nosti yksitellen jokaisen kepin ja toi ne minulle. Minun ei siis tarvinnut tehdä muuta kuin tulla perässä.

Tänään Sara pääsi uiskentelemaan Jakomäen hiekkakuopille. Samalla reissulla tehtiin keppitreeniä metsässä. Ekan jäljen alue oli kaiketi liialti ihmisten tallomaa. Koiruus ei nimittäin löytänyt edes jäljen alkukohtaa. Keräsin sitten kepit itse ja mentiin syvemmälle metsään eksymään. Tein sinne kaarevan jäljen, jolle laitoin neljä keppiä 2-3 metrin välein. Talloin koko jäljen normaalisti. Nyt Sa nosti kaikki neljä keppiä :)

Tokoa Perkkaalla

Treenattiin Terhin & koirien kanssa lämpöisessä säässä. Ekana luoksetulon maahanpysäytyksiä ja toki läpijuoksujakin takapalkan kanssa. Kaikki lähdöt makuuasennosta. Nyt Sa lähti ekalla käskyllä ja vauhti oli kova. Käskystä maahanmenoon meni pari metriä, pysähdysmatka on siis lyhentynyt :) Tarkoituksena oli ottaa vielä eteenmeno takapalkkana toimineelle namialustalle, mutta tässä vaiheessa Terhi koirineen tuli paikalle, joten lähetin koiraa sitten muutamaan otteeseen Terhin luo. Sitten vielä namialustalle. Lähti vauhdilla ja vauhdilla meni ohikin. Koiruus joutui palaamaan hieman takaisin alustalle.

Ruutu rakennettiin niin ettei Sa nähnyt sen tekoa. Kokeilin lähettää Sarpsaa kylmiltään ruutuun, mutta Sa tarjosi vain ruudun viereen menoa kivikasan ja ruudun väliin. Kivikasa taisi sotkea liikaa? Annoin Sarpsalle aikaa tajuta itse väärä paikkaa, mutta koiruus seisoi vain paikoillaan koko hiljaisen odottelun ajan. Tehtiin sitten pari leluruutua, jonka jälkeen venytin ruudun pitkänmalliseksi. Lähetin koiraa ruutuun ensin läheltä ja sitten vähitellen pidennettiin matkaa. Nyt koiruus löysi ruudun takaosan hyvin.

Otin Saran perusasentoon Terhin käskyttäessä vieressä Senecaa maahan ja takaisin perusasentoon. Ekalla ja tokalla käskyllä Sarakin meni maahan, niistä torut. Kolmannella sitten Sa pysyi istualtaan. Siitä kovat kehut. Avon kaukoja tehtiin parinkymmenen metrin etäisyydeltä harvalla välillä käskyttäen. Seneca aiheutti vauhdikkaita häiriöitä, mutta Sa keskittyi häiriöstä huolimatta täysillä omaan tekemiseensä. Palkkasin ekasta istumaannoususta ja sen jälkeen muutaman vaihdon jälkeen makuulle. Maasta seisomaan nousemisia otettiin vajaan kymmenen metrin etäisyydeltä ja muita vaihtoja läheltä ohjaten. Näissä palkkasin kaikista. Kaikki vaihdot oli osaamiseen nähden hyviä.

Puu-, metalli- ja tunnarikapuloilla otettiin luovutusasentotreeniä. Sa hakeutui lähes kaikilla kerroilla hyvään perusasentoon. Niillä kerroilla, joilla perusasento ei löytynyt heti Sa joko korjasi itse hetken odottelun jälkeen (namipalkka) tai vaihtoehtoisesti annoin apuja (pelkät kehut korjauksesta). Piilottelin tunnarikapulaa kentän laidalla ruohikkoon. Hienosti kapula löytyi. Tehtiin kentällä myös yksi tunnari kivillä. Sekin sujui hyvin.

Laitoin Saran puuhun kiinni ja hetsasin sen leikkimällä muiden koirien kanssa ja pitämällä hauskaa pallon kanssa kaksistaan. Vein pallon sitten ruudun taakse ja vapautuin Sarpsan. Koira lähti kuin tykin suusta. Tehtiin vielä ruutuun lähetyksiä, joissa heitin pallon samaan aikaan kun koira lähti liikkeelle.

HSKP:n tokotreenit

Saran 2-vuotispäivän kunniaksi tokoiltiin. Sää oli lämmin, mutta hyvin koiruus jaksoi koko parituntisen. Ennen varsinaisia treenejä käytiin taas Purinalla tekemässä pikkutokoja. Tällä kertaa häiriötä oli kiitettävästi, sillä HAU Openit on pyörähtäneet käyntiin. Saralla oli ihan hyvä tokovire, ainoastaan kertaalleen Sa äännähti sivulle tullessa (josta kielsin). Tehtiin siis perusasentoja, askeleita kaikkiin suuntiin ja kaukoja. Kaukoista otettiin avot + maa-seiso parin metrin etäisyydeltä ja loppuja vaihtoja kädellä ohjaten lähempää. Ekalla maa-seiso-vaihdolla Sa otti askeleita, mutta ne loput ja kaikki muutkin oli puhtaita. Otettiin myös noutoa puukapulalla sekä kapula suussa pieniä pätkiä seuraamista, askeleita oikeaan ja liikkeestä maahanmeno. Kaikki hyvin kapulasta huolimatta.

Varsinainen ohjelma alkoi tänään kaukokäskyillä. Otettiin käskyjä kaikki koirat rivissä. Hyvin Sa kuunteli mitä siltä vaadin eikä ottanut muiden käskytyksistä häiriötä. Otettiin siis avoimen kaukot n. 10 metristä ja maa-seiso-vaihtoa parilla metrillä. Seuraavana oli paikallaanmakuu. Olin näkösällä ja välillä koitin piiloutua kanssatreenaajan selän taakse... Paikallaanmakuun suhteen ei ollut mitään ongelmaa. Myös erikseen otetuissa käskytyksissä maahan ja perusasentoon Sa toimi vain omilla käskyillä, hienoa. Kehuin koiraa joka kerta, kun se ei reagoinut muiden käskyihin.

Sitten ruutuja: ruudusta ruutuun, lelu-, kisa- ja kutsuruutuja sekä ihan peruslähetyksiäkin.  Ruutumerkit oli tällä kertaa pienet, matalat. Ekan lähetyksen tein ihan kylmiltään eikä koira ollut nähnyt ruutujen rakentamistakaan, mutta silti lähti hyvin ruutua kohti. Tosin näkyy vanha ongelma palanneen eli Sa jäi mieluusti liian eteen. Voi toki olla, että tuo johtui normaalia matalemmista merkeistä. Loppua kohden alkoi kuitenkin useampi ruutu osua kohdilleen. Saatiin vinkiksi tehdä pitkänmallisia ruutuja. Niitä pitääkin kyllä kokeilla. Ja lisäksi pitää ottaa omat pienetkin merkit  (ne vanukaspurkit) jälleen käyttöön. Käskytin Saraa myös maahan ruudussa. Jotain jännää tässä oli, mutta en meinannut saada koiraa millään maahan kauempaa käskiessäni! Se tarjosi vain istumista tai puolittaista maahanmenoa. Piti ihan käydä läheltä käskyttämässä koiraa, jonka jälkeen se meni maahankin ongelmitta kauempaakin.

Luoksetulon kanssa otettiin pysäytyksiä. Seisomaan koiruus pysähtyi hyvin pelkällä käsimerkillä. Maahanmenoon otin käyttöön takapalkan. Ekalla käskyllä koira nousi ja toisella vasta lähti tulemaan luokse. Tuli laukaten, muttei vauhti kuitenkaan mitään kiitolaukkaa ollut. Maahanmeno oli ripeä. Viime aikoina takapalkkaa on käytetty paljon kaukojen kanssa, joten taisi koira sekoittaa homman nyt siihen. Tunnaria tehtiin tällä kertaa lelujen avulla. Hauska treeni :D Kaikkien lelut laitettiin kasaan ja koirat päästettiin yksitellen etsimään omansa. Saralle käytin tunnarin käskyä ja oma lelu sieltä palautuikin :) Pitäisiköhän Sarpalle ottaa tunnaria kentällä ensin muilla esineillä kuin kapuloilla? Loppuun tehtiin vielä hyppynoutoa. Sama ongelma kuin viimeksikin eli Sa kiertää esteen takaisin tullessa. Ekalla kiersi, toisella laitoin koiran ja kapulan esteen toiselle puolen, jolloin hyppäsi takaisin ja kolmannella tehtiin koko hyppynouto ongelmitta. Otettiin vielä metallinoutoa. Ihan kivaa.

Kotimatkalla tehtiin vielä hyppynoutoa aidan yli. Aita oli sen verran pitkä ettei koiruudella ollut muuta mahdollisuutta kuin hypätä takaisin. Merkkasin naksulla takaisin hypyt. Näitä lisää. Otettiin myös pylväiden kiertoja (ympyrää ja kahdeksikkoa).

Temppuilua

Naksuttelin Sarpsalle tällä kertaa osan iltaruoasta temppuiluna. Ekana otettiin sankon kanssa 2on2offia. Yhdistellään nyt käskysanaa ja jatkossa kiinnitetään huomiota myös kestoon. Jos naksaus ei tule lähes välittömästi, niin Sa alkaa liikehtimään paikoillaan. Siitä pitää päästä eroon. Sitten käännettiin sankko toisin päin ja naksauttelin purkkiinmenoja. Kriteerinä on kaikki neljä tassua purkissa. Saran kanssa on naksuteltu lelulaatikon kanssa lelujen keräämistä ja alkuun Sa tarjosikin hienoja lelun asetteluja sankkoon, mutten nyt hyväksynyt niitä. (Vastaavasti leluja kerätessä Sa tarjoaa lelulaatikkoon menoa...) Kokeilin pienentää purkkia. Päästiinkin purkin koossa jo 25 x 25 cm:n asti. Sitä pienempi alkanee olla jo fyysisesti mahdotontakin. Todella hyvin Sa tarjosi uusienkin purkkien (väärin päin ollut matala jakkara ja uunivuoka) kanssa heti purkkiin menoa, tosin koiruus ei aina ihan heti saa tassujaan hyvin aseteltua.

Jälki + esineruutu

Metsityttiin jälleen Terhin & koirien kanssa Siikajärvellä.

Saralle talloin jäljen normaalein samoilevin askelein. Tällä kertaa jätettiin namit kokonaan pois, jäljellä oli vain pelkät purkit (3 kpl). Ensimmäinen (pieni) purkki oli n. 20 metrissä, toinen (pieni) edellisestä n. 15 metrin päässä ja lopussa (n. 20 metriä edellisestä) vika suurempi purkki piilotettuna. Maasto oli paikoitellen vähän ryteikköistä ja kertaalleen jälki meni puunrungonkin yli. Jälki sai vanheta tunnin ja sinä aikana tallottiin esineruutu. Ennen varsinaista jälkeä Sa sai haisteltavakseen juuri tallotun namiruudun (n. 1 x 2 m). Annoin koiran herkutella hetken, kutsuin poies ja siirryttiin jäljelle. Sa sai itse hakea aloituskohdan. Sen se löysikin hyvin. Aika alussa koiran keskittyminen jälkeen katosi, kun se kääntyi katsomaan Terhin & Senecan häviämistä metsään. Käskystä koiruus keskittyi kuitenkin omaan tekemiseensä. Sa seurasi hienosti jälkeä, tällä kertaa meni koko matkan nenä maassa (kuiva maa). Jälki hukkui kertaalleen ekan ja tokan purkin välillä. Saralla näkyy olevan tapana kiertää ympyrä (halk. 2-3 m) etsiytyessään takaisin jäljelle. Nytkin se pyörähti ympäri ja löysi taas jäljen. Ekan ja vikan purkin koira merkkasi, mutta keskimmäistä se ei huomannut vaan käveli yli. Jäljellä oli yksi 90-asteen kulma vasempaan, se ei tuottanut minkäänlaista ongelmaa.

Esineruutu oli kooltaan n. 5-10 x 30-40 metriä. Saralle laitettiin kolme esinettä: takakulmiin sukka ja patukka ja takaosan keskellä, muutaman metrin päässä takalaidasta oli metsästä löytynyt kankainen kännykkäkotelo. Terhi vei esineet samalla koiraa hetsaten. Sa lähtikin sitten vauhdilla ja toi kännykkäkotelon. Lähetin koiran pariin otteeseen uudestaan, mutta Terhin hetsailuista huolimatta enempiä esineitä ei löytynyt. Sa irtosi kyllä takaosaankin helposti, mutta ehkä meidän takaa tuleva tuuli vaikeutti saamasta hajuja esineistä. Sa pysyi hyvin tallotulla alueella, joskin pari kertaa se kävi oikean laidan ulkona (tuuli viistosti?). Lopussa käytiin yhdessä hakemassa patukka ja sukka sai jäädä. Sa bongasi patukan jälleen ennen minua ja sitten kisattiin etulaitaan palkalle.

Opiskeltiin myös keppitreeniä.

Tunnarista

Eilinen epäonnisempi treeni mielessä mentiin aamulla yrittämään tunnaria lähiparkkikselle. Sa ei keskittynyt yhtään käyttämään nenäänsä, vaan otti muutamaan otteeseen lähimmän kapulan suuhunsa. Mulla oli pinna jo valmiiksi kireänä ja kiirekin oli, ei siis todellakaan hyvät lähtökohdat treenaamiseen. Pari tiuskasua väärässä kohdassa ja koiraa ei kiinnostanut tunnari enää lainkaan. Tunnarikäskyllä se vain tarjosi perusasentoa, eikä vilkaissutkaan kapuloihin. Se oli sitten siinä, keräsin kamppeet ja lähdettiin kotia. Matkalla piilotin kertaalleen oman kapulan ruohikkoon ja nyt Sarpsa etsi sen ihan hyvällä asenteella.

Illalla töiden jälkeen tehtiin lenkillä taas tunnaria. Levitin kapulat ruohikolle eiliseen tapaan hieman harvempaan (väliä n. 30 cm) ja piilotin hajustetun kapulan ruohon alle muiden joukkoon. Sa haisteli kapulat läpi ja kun omaa ei niiden joukossa ollut, niin se toi hieman muista erillään olleen kapulan. Niimpä, joskus se on ollut se hieman erillään ollut kapula. Hetken päästä uusi yritys ja nyt oikea kapulakin löytyi. Laitoin vielä oman muiden joukkoon näkösälle ja päästin koiran etsimään. Sa oli nyt vakuuttunut, että se mitä haetaan on edellisen tapaan piilossa. Lopulta koiruus alkoi haistelemaan kapuloitakin ja löysi oman. Metsässä tehtiin vielä yksi tunnari edellisen tapaan. Sekin meni nappiin.

Palataan nyt tunnaritreenissä askel taaksepäin. Haetaan lisää varmuutta tunnarille lenkkimaisemista. Vähitellen siirrytään eri alustoille, hiekkateille ja asfaltille. Ja jossain vaiheessa kokeillaan taas kentällä korkeampien kierrosten kera.

Käytiin vielä leikkimässä pallolla lähiparkkiksella. Onnistuin heittämään pallon parakin taakse puskaan. Vihreä pallo vihreässä kasvustossa on menetetty pallo...? Sarpsalle kysymys "Missä pallo?" ja koiruus alkaa etsimään. Se etsii ja etsii, ihan hyvän tovin etsiikin, kunnes löytää :D

HSPK:n tokotreenit

Ennen varsinaista treeniä käytiin hieman tokoilemassa Purinan liepeillä. Sa vetää tuosta paikasta niin korkeat kierrokset, että tarkoitus on mennä tekemään sinne välillä jotain ei-niin-kierroksia-keräävää. Tehtiin vähän takapääjumppaa, kaukoja ja lyhyt paikallaanmakuu. Kaukoissa oli pikkasen liikaa kierroksia ja vielä epävarma maa-seiso-vaihto sai lisäykseksi askeleitakin. Paikallaanmakuussa Sa keskittyi hyvin. Vieressä pari koiraa veti agilityä ja Sa jonkin kerran vilkaisi niitä. Kielsin aina sen vilkaistessa ja palkkasin tiheään. Koiran vire pysyi hyvän matalana koko pikkutreenin ajan.

Sirkuskentälle mennessä Saran kierrokset kuitenkin nousi. Ohjelmassa oli tällä kertaa hyppynouto, paikallaanmakuu, tunnari ja luoksetulo. Ensimmäistä kertaa kokeiltiin hyppynoutoa metallikapulalla. Sa lähti hyvin ja otti kapulan, mutta takaisin tullessa kiersi esteen. Laitoin sitten koiran kapula suussaan esteen toiselle puolen ja kutsuin luokse. Nyt hyppäsi kapulan kanssa. Vaihdettiin kapula puukapulaan (lainakapula) ja otettiin silläkin hyppynoutoa. Taas teki saman eli kiersi esteen takaisin tullessa! Otettiin vielä kerran, jolloin teki normaalimpaan tapaan hypyn sekä mennessä että tulessa.

Ennen makuuta otettiin käskytykset erikseen. Sa meni maahan muiden käskyillä... Tällä kertaa kielsin koiraa suoraan tekemästä moista, ennen olen aina vain käskyttänyt koiran uudestaan aiempaan asentoon. Sama homma oli makuun jälkeen eli Sa nousi muiden käskyillä... Huomaa kyllä ettei olla oltu ohjatuissa treeneissä pitkään aikaan vaan ollaan piiperretty omiamme! Paikallaanmakuuseen Sa jäi hyvin. Jäin muutaman kymmenen metrin päähän näkösälle. Kesto oli parisen minuuttia. Pirkko teki häiriötä koirille kävelemällä niiden välissä. Loppua kohden Sa liikahteli hieman ja vinkui. Koskaan ennen se ei ole paikallanolossa päästänyt ääntäkään. Viereinen koira vinkui myös, en tiedä oliko sillä tekemistä asian kanssa. Joka tapauksessa aivan väärä mielentila koiralla paikallaanoloa varten.

Omaa tunnaria piiloteltiin kentän laidalla ruohikkoon. Sa löysi sen nopsaan ja tuli sivulle luovutusasentoon ilman apuja :) Uskaltauduttiin sitten tekemään tunnaria kentälläkin Pirkon avustamana. Eroina edellisiin oli siis vieraat kapulat ja pidemmät välit kapuloisen välillä. Joillakin kerroilla Sa toi väärän, joillakin maisteli muita ja toi oman ja jokusen kerran malttoi haistella kunnolla ja tuoda omankin. Kertaalleen koira haisteli muut kapulat monta kertaa läpi, kun oma ei tullut vastaan, niin otti vain jokun suuhunsa. Sara siis tietää mitä pitää tehdä, mutta ei vaan keskity kunnolla. Malttia vähän lisää. Kokeiltiin myös laittaa nameja kentälle syötäväksi ennen tunnaria. Tämä auttoi saamaan kierroksia alas, mutta ei tuotakaan voi tehdä liian usein. Eikä nameja voi laittaa kapuloiden sekaan, sillä syötyään Sa unohtaa, mitä oli tekemässä ja ottaa suuhunsa mitä sattuu (kokeiltu on).

Luoksetulo toteutettiin siten, että koirat jätettiin ympyrään selät keskustaa kohti ja yksitellen kutsuttiin koirat luokse. Sa nytkähti ensimmäisen saadessaan käskyn, Sarpsa itse oli kolmas vuorossaan.

Omaksi huviksi tehtiin kaukoja ja metallinoutoa. Eiliseen verrattuna ote kapulaan oli parantunut huomattavasti! Palkkasin noudot vauhdista. Kertaalleen tehtiin kokonaisena liikkeenäkin, se oli nappisuoritus!

Treenien jälkeen jäätiin vielä tokottamaan kentälle, sillä tässä vaiheessa Sa oli saavuttanut sen sopivan viretason tokoa varten. Tehtiin seuraamista vaihtelevan pituisina pätkinä. Niissä oli paljon 90-asteen käännöksiä vasempaan. Takapäätreeninä tehtiin myös täyskäännöksiä vasempaan, joiden jälkeen jatkettiin heti pari askelta taaksepäin. Aivan loistavaa seuraamista! Nakkasin sekaan vielä kaikki jäävät peräkkäin, kaikki oikein. Otettiin myös askelsiirtymiä taakse ja molempiin suuntiin. Taakse sujuu hyvin. Oikeaankin menee hyvin, jos vain astun askel-viereen. Vasempaan suuntaan Sa väistää vähän alta (ei paljoa). Mun pitänee siis miettiä oma askellus kuntoon, vois ekan askeleen astua hieman eteenpäin.

Jokunen luoksetulokin otettiin seisomaanpysäytyksellä, aivan loistavaa! Otettin myös eteenmenoja. Vikana kävin viemässä lelun aivan kentä toiseen laitaan (n. 60 m). Vein lelun juosten ja Sa pysyi hyvin paikoillaan juoksuhäiriöstä huolimatta. Käskyllä koiruus lähti hyvää vauhtia eteenpäin muttei löytänyt lelua, joten kutsuin sen pois. Helpotin vähän lähettämällä lähempää. Tälläkään kerralla Sa ei löytänyt lelua, mutta keksin käskyttää koiraa oikea/vasen/eteen-käskyillä. Ja vau, koira ohjautui kauko-ohjauksella lelun luokse :D

Aikamoiset vuoristoratatreenit.

---

Kotimatkalla Sa tarjosi oma-alotteisesti 2on2offeja eri tasoilla. Mahtavaa yleistystä koiralta!

Sahaajankadun nurtsilla

Alkuun ruutua ylipitkältä matkalta. Lähetin ensin koiran matkaan n. 50 metrin päästä. Sa lähti vauhdilla, muttei löytnyt ruutuun asti. Helpotin menemällä puoliväliin ja sen jälkeen ruudut onnistuivat pidemmältä matkalta kolmesta eri suunnasta. Kaikissa koiruus juoksi vauhdilla suorinta reittiä ruutuun ja pysähtyi hyvään paikkaan ruudun takaosassa. Kertakaikkiaan loistavia siis!

Seuraavana metallinoutoa. Kaikissa palkkasin vauhdista. Sa menee hyvää vauhtia kapulan luokse ja palaakin yhtä kovaa. Otettiin myös pitotreeniä kapulalla ja taas ote tuntui olevan liian löysä. Metallinoutoa (pitoa) pitäisi tehdä paljon useammin, sillä aina tauon jälkeen on sama asia ongelmana.

Sitten kaukoja parin metrin etäisyydeltä käskyttäen. Palkkasin kaikista. Avon kaukot sujuu hyvin, ei ongelmaa. Maa-seiso on ok, joskin lisää varmuutta kaivataan. Seiso-istu on jo sinnepäin, ei siis ihan puhdas tekniikka vielä. Seiso-maa-vaihtoa tehtiin vain käsiohjauksella. Tähän edelleen vaan lisää treeniä, jotta oikea suoritustekniikka menisi selkäytimeen asti.

Tehtiin maahanmenoja luoksetulon yhteydessä takapalkan kanssa. Takapalkka ei hidastanut koiraa lainkaan läpijuoksuissa, mutta ihan kuin maahanmenot olisi olleet hitusen terävämpiä. Lisää nyt tekniikkatreeniä ja sitten kokeillaan liikeen terävyyttä taas luoksetulon ja takapalkan kera. Otettiin yksi eteenmenokin (toisesta suunnasta) luoksetulon takapalkkaa apuna käyttäen.

Ennen kuin keräsin ruutumerkit poies lähetin Sarpsan vielä ruutuun. Pysäytin koiran liian aikaisin, se oli etummaisten merkkien välissä. Annoin uuden käskyn ja se aiheutti hämmennystä koirassa. Meni se ruudun takaosaan, mutta vähän epävarman oloisesti. Siirsin sitten merkit viereiselle hiekkatielle, jotta näin merkit ja koiran paremmin. Nyt se hakeutui oikeaan kohtaan, tosin hieman hitaahkosti laukaten. Ens kerran ohjelmaan voitaisiin siis lisätä leluruudut.

Otettiin vielä harjoitus-pk-estettä. Sa menee vauhdilla ylös ja siististi alas. Hyvä homma. Lopuun vielä kiertoja uudella "Takaa"-käskyllä. Kierrätin koiraa neljää puuta ympäri ja kahden välissä kahdeksikkoa. Kotimatkalla naksuttelin vielä 2on2offeja portailla. Tällä kertaa Sa tarjosi heti oikeaa asentoa :)

Agia

Oltiin vikaa kertaa agilityssä ennen muutaman viikon kesätaukoa. Sen kunniaksi ohjelmassa oli pieniä "kisoja", joissa piti olla mahdollisimman nopea. Ekassa pyöritettiin koiria kolmen putken ympyrässä. Toisessa päästiin me ohjaajatkin suorittamaan esteitä eli ohjaajan hypättyä, pujoteltua ja vielä kerran hypättyä kutsuttiin koira mukaan. Koiran piti kiertää siiveke ja siitä sitten juostiin maaliin. Maalin takana oli putki, joka ainakin Sarpsaa veti hyvin ja vauhdlla mentiin loppuun asti ja vielä putkeenkin. Mukavia hömppäkisoja, mutta tuli niissä ihan asiaakin:

• Koira kannattaa jättää tarpeeksi kauas aloituskohdasta, jotta koira ehtii täyteen vauhtiinsa ajanottokohtaan mennessä.


• Liikaa ei kannata kiirehtiä koiran edelle, sillä oma liike voi pysähtyä estettä lähestyttäessä.


• Katseellakin voi ohjata koiraa.


• Se oma kulkusuunta (yläkroppa) vaikuttaa koiraankin.


• Jatkuva liike!

Saralla oli taas vinkuminen herkässä. Lämmittely jäi lyhyeen ja koirat kuumeni nähdessä toisten tekevän vauhdikkaita suorituksia.

Kotimatkalla naksuttelin Saralle vielä 2on2off-asentoa parilla korokkeella. Kun otin naksun esiin Sa tarjosi peruuttamista, perusasentoja, maahanmenoja ja viimein alkoi hyppimään korokkeella ylös ja alas. Naksautin ja koiruus alkoikin tarjoamaan oikeita asentoja.

---

Tehtiin hetken mielijohteesta myös esineruutua. Talloin ruohikolle n. 2 x 10 metrin kokoisen alueen. Vihreä pallo upposi ruohikkoon hyvin ja koira joutui käyttämään nenäänsä löytääksen pallon sieltä. Ja löytyihän se :) (Tosin ei kyllä tarviis turhan paljoa tehdä lyhyitä ruutuja.)

Esineitä

Aamusella aussietreffeille Inkooseen mennessä käytiin Terhi & koirien kanssa tekemässä esineruututreeniä Siikajärvellä. Tallattiin ruuduksi n. 5-10 x 20-30 metrin kokoinen alue. Sarallehan tämä oli eka varsinainen esineruututreeni. Pohjia esineiden etsintään on toki jo aiemmin tehty: Sa on saanut kannella monenmoista tavaraa ja  luovutukset on treenattu kuntoon ym. Saran ruudussa oli neljä esinettä: puolivälissä sukka, takana hanska ja narulelu niiden välimaastossa, lisäksi muutaman metrin päässä etulaidasta oli edellisistä ruuduista jäänyt kangaslompakko. Terhi vei esineet samalla koiraa hetsaten. Saralla olikin hirvittävä hinku ja koira lähti vauhdilla liikkeelle. Se kuljeskeli tallatulla alueella, muttei oikein ymmärtänyt ideaa, joten otin koiran kiinni ja Terhi kävi leikkimässä sukalla. Sen jälkeen Sa ampasi suoraan sukan luokse ja toi sen. Terhi kävi sitten leikkimässä myös hanskalla ja narulelulla, mutta kun päästin Saran taas ruutuun se toikin noiden sijasta lompakon (jonka oli kyllä jo merkannut aiemmin). Sa ei oikein irronnut noille kauemmille esineille, joten narulelu käytiin sitten hakemassa yhdessä ja hanska sai jäädä. Itse en huomannut edes koko lelua, mutta onneksi koiruus bongasi sen. Ihan hyvä treeni ekaksi treeniksi, jatkossa kiinnitettäneen enemmän huomiota koiran irtomiseen (jos se on enää ongelmana, kun koira sisäistää idean paremmin).

Treenin perään ajettiin siis Inkooseen. Kaiken kaikkiaa parikymmentä aussieta oli paikalla. Ja paikan päällä pääsi koirat myös uimaan, huippukivaa Sarpsan mielestä!

---

Tunnaripäivityksenä kirjotettakoon, että tunnaritreenit on eilettäin siirretty kentälle (=lähiparkkis). Ekana tehtiin tunnaria kertaalleen parkkiksen vieressä olevassa metsässä, sen jälkeen siirryttiin parkkikselle. Ekalla kerralla nosti suoraan oman, ei mitään ongelmaa. Toisella maisteli hajustamatonta, mutta toi oman. Tästä sai vaan pelkät kehut palkaksi. Seuraavallakin maisteli hajutonta, joten keskeytin sen kerran siihen ja laitoin koiran hetkeksi huilaamaan. Pienen tauon jälkeen koiruus otti taas oman ilman maisteluja, mutta luovutusasentoon tullessa sylkäsi kapulan suustaan ja tuli sivulle ilman kapulaa. Sarahan omaksui luovutusasennon nopsaan, joten se on nyt yhtenä vaatimuksena. Tästäkään ei siis palkkaa. Tehtiin vielä yksi ja se meni nappiin. Hurjat kehut ja superpalkka siitä. Olisi ehkä pitänyt ekalla kenttäkerralla jättää treeni vaan siihen yhteen, mutta mielenkiintoinen kokeilu se oli noinkin. Pääsinkin heti puuttumaan uuteen ongelmaan eli maisteluun. Toivottavasti maistelut jäi nyt tähän yhteen kertaan.

Ageja

 

Maanantai aloitettiin kepeillä verkon kanssa. Palkkasin koiraa pallolla kauas, jottei se päässyt tällä kertaa tekemään omiaan. Sa haki aivan loistavasti keppien aloituskohtaa! Se osasi hakea ne tiukastakin mutkasta. Vauhtikin oli kovempi kuin koskaan, kepit vaan kolisi Sarpsan mennessä!

 

Puomin keskiosa oli tällä kertaa laitettu kahden pienen pöydän päälle ja näin saatiin matala puomieste. Tätä tehtiin edelleen hihnassa. Vaikka Saralla oli hurja vauhti, se silti pysähtyi hyvin puomin alastulolle 2on2off-asentoon Kristiinan naksauttaessa merkiksi ja palkatessa koiran.

 

Pituushyppyä (ei täyttä pituutta) tehtiin ekaa kertaa. Se meni ihan hyvin, Sa ei koskenut esteeseen hypätessään. Mutta koska Sa tykkää suorittaa itsenäisesti esteitä - niin tässäkin, jos en ottanut koiraa tarpeeksi ajoissa haltuun koira suoritti omiaan. Sa kiipesi esteiden päälle sillä seurauksella, että kertaalleen kaatoi pituuspalikatkin. Onneksi koira ei ollut moksiskaan siitä.

 

Muuriakin (mini) tehtiin. Hyvin meni. Pöytää (maksi) kohti kävellessämme annoin koiralle käskyn ”Pöytä” ja Sarahan oli heti mukana ja hyppäsi pöydälle. Sen jälkeen annoin koiran tarjota pöydälle hyppyä ja naksuttelin siitä. Pitänee kasvattaa tässä pöydällä olon kestoa ja korostaa sitä, ettei sieltä tulla omin luvin pois.

 

Lopuksi tehtiin pientä ohjaussarjaa sylkkäriteemalla. Kutsuhyppy ja kääntö tulosuuntaan oikean tai vasemman kautta sylkkärillä, hyppy ja sen jälkeen vasemmalla puolen pussi ja oikealla putki. Ekana Saran kanssa muisteltiin pussia pelkästään. Ekalla kerralla pussia pidettiin hieman auki ja toisesta kerrasta lähtien koiruus meni pussin ilman apuja. Tässä palkkaus pallolla kauas eteen. Varsinainen ohjaus olikin sitten (minulle) vaikeampaa. Sylkkärissä vasempaan  minun pitäisi tehdä tarpeeksi terävä ele, jottei koira tee sylkkärikäännöstä väärään suuntaan. Oikealle päin taas minun rintamasuunta kääntyi hitusen ja koiruus luki sitä niin, että toinen hyppy pitää kiertää… Oi oispa se helppoa, jos koira lukisi vaan ajatuksia eikä eleitä :P

 

 

Ääntelyongelma oli jälleen läsnä. Tällä kertaa koiralla oli vaikeaa hiljaa vaan paikoillaan tekemättä mitään ja ärähdyksestäkin Sa hiljeni vain hetkeksi! Jotta molemmilla olisi hyvä mieli, niin alettiin sitten omaa vuoroa odotellessa temppuilemaan (odotin toki, että koira oli hetkisen hiljaa). Aloitettiin opettelemaan uutta temppua, joka on makaaminen pää maassa. Tällä kertaa koiruus sai tosin olla kyljellään, mutta ehkä tosta voisi soveltaa tokon paikallaanmakuuseenkin. Jokusen kaukokäskyvaihtokin tehtiin lyhyeltä etäisyydeltä takapalkalla. Ne vähät mitä tehtiin oli ihan jees. Lisäksi naksuttelin ja koira sai päättää aiheen. Sa tarjosi ekan peruuttamista, joten sitä sitten naksuteltiin.

 

---

Torstaina aloitettiin ohjausharjoituksella. Ensin pyöritettiin koiria hyppy-hyppy-putki-sarjaa (esteet 1-3) monta kertaa ympäri molempiin suuntiin. Ohjaus tapahtui keskeltä ja tarkoitus oli pienentää omaa liikkumista kierros kierrokselta. Hienosti meni, paitsi Sa tiputti ekan riman kahteen kertaa (ohjausvirhe). Muuten Sa työskenteli hyvin etäämmältäkin käskyttäen, mutta putkelta tullessa tarvitsi hieman tarkemman ohjeistuksen. Toisella kierroksella tehtiin sarjaa, jossa sama pyöritys myötäpäivään oli alussa. Hyppyjen välissä (hypyt 4 ja 5) kuitenkin käännettiin ohjauspuoli valssilla ja hypyn jälkeen ohjattiin koira eri putkeen ja sieltä vielä hyppäämään. Ekalla kerralla aloitin valssauksen jo putken ja hypyn välissä, jolloin koira luonnollisestikaan ei hypännyt. Toisella kerralla tuli nappisuoritus. Meno oli jo kuulemma melkein agilityn näköistä :)

 

 

Seuraavaksi kerrattiin pituushyppyä. Ekalla kerralla Sa hyppäsi esteen päälle (ei ollut moksiskaan), joten lyhennettiin vähän esteen pituutta. Toisella kierroksella lisättiin taas pituutta (ei edelleenkään täysi pituus), eikä hypyissä ollut ongelmaa. Keppejä tehtiin taas verkon kanssa. Vauhtia riitti ja Sa haki jälleen hienosti aloituskohtaa.

 

Lopussa otettiin vielä takaakiertoa. Näihin vaihdetaan ”Kierrä”-käsky (jolla on liian monta merkitystä) ”Takaa”-käskyksi. Ensin pelkillä siivekkeillä. Mulla oli palkkaus myöhässä (huonot taskut), joten testasin ohjausta narupallo ohjauskädessä. Sa ohjautui hyvin näinkin. Olisin kuvitellut sen olevan kiinnostunut vain lelusta, mutta nyt tekeminen oli tärkeämpää. Lelu kelpasi kyllä suorituksen jälkeen. Sitten lisättiin rimakin siivekkeiden väliin. Kierto myötäpäivään oli ongelmaton, mutta vastapäivään Sa olisi halunnut kiertää koko esteen. Sain sen hyppäämään takaisin vasta todellakin kaksinkäsin hakemalla koiran. Kurottauduin siis riman yli ja otin koiran haltuun molemmilla käsillä ohjaten. Monella muullakin koiralla oli tämä ongelma ja nyt syytetäänkin aurinkoa.

 

Tällä kertaa ääntelyä ei juurikaan esiintynyt. Sa viettikin tosin paljon aikaa aidassa kiinni. Välillä harrastettiin taas naksuttelua, tällä kertaa koiran toiveesta perusasentoja (hienoja!).

 

HSKP:n vapaavuoro

Tekemiset (ei missään järjestyksessä):

• Luoksetuloja sekä suorana (suoraan sivulle ja vauhdista vapauttaen) että pelkällä käsimerkillä seisomaan pysähdyksillä. Pysäytykset oli aika näppäriä :) Maahanmenoihin otettiin tekniikkatreeniä. Kädellä ohjaten menee hyvin maahan, mutta ilman kättä maahanmeno ei ole lähelläkään tipahtamista. Lisää treeniä vaan siis niihin.


• Askeleita tehtiin molempiin suuntiin ja sekä eteen että taakse. Aluksi Sa piti pientä ääntä, mutta ärähdyksen jälkeen teki hiljaisena töitä. Vasempaan avitin aluksi nameilla, sitten tehtiin ilmankin. Siirtymät oli ihan ok, vielä hiomista kuitenkin kaivataan. Loppuperusasennot oli hyviä. Takapään käyttökin muisteltiin. Seuruutin koiraa neliötä vasempaan ja pyörin paikoillani vastapäivään. Näissä takapää oli vielä hyvin mukana, mutta katosi täysin täyskäännöstä vasemmalle tehdessä. Sarahan on niin nopea tuossa käännöksessä, että se (melkein) istahtaa ja tekee käännöksen sitten mieluusti etutassuja siirtämällä. Näitä tehtiinkin sitten namilla imuttamalla.


• Kaukoja: maasta istumaan n. 20 metrin etäisyydeltä käskyttäen, maa-seiso-vaihtoa parin metrin päästä ja istu-seiso-, seiso-istu- ja seiso-maa-vaihtoja ihan läheltä. Maa-istu-vaihdoissa ei ollut mitään ongelmaa, palkkasin heti ekoista. Maa-seiso-vaihdossa tarjosi taas ekana vaihtoa askeleiden kanssa, mutta kun en hyväksynyt, niin koiruus liimasi takatassunsa maahan. Kaikkiin paljon lisää toistoja.


• Ruutua tehtiin kujana ja tuplana. Ekana pitkältä matkalta kujaa, jonka päässä oli lelu odottamassa. Mutta mitä tekeekään Sarpsa? Juokseen ekaan ruutuun ja seisahtaa oikeaan kohtaan. Lähti lelun luokse vasta, kun annoin luvan. Käyhän se taas näinkin, mutta taidetaan jättää kujat nyt pois ohjelmistosta, koira kun harvemmin jää enää liian eteen. Sen jälkeen siirsin osan merkeistä noin kymmenen metrin päähän toiseksi ruuduksi ja lähetin koiraa ruudusta ruutuun. Toisessa löysi hyvin oikean kohdan, mutta toisessa jäi oikeaan laitaan. Ongelmallisempi ruutu oli vähän vino muodoltaakin, joten jatkossa voisi tehdä ruuduista suorempia... Otettiin vielä erikseen loppukaviota. Oikeaan päin käännyttäessä ohjasin ekan namilla. Sitten tehtiin ilman ohjausta ja koira tuli kuin tulikin oikeasta kohtaa! Vasempaan päin oli seuraamiseen tulot oli hyviä, mutta niiden kanssa ei olekaan ollut mitään ongelmaa. Palkkasin heti, kun Sa ilmaantui vasemmalle puolelleni ja jonkin kerran seuruutin koiraa pari metriä.


• Lainattiin isoa metallikapulaa ja tehtiin sillä pari noutoa. Hyvin koiruus noutaa, mutta perusasentoon tullessa se pitää kapulaa huonosti ja vähän pureskeleekin. Ote on kuitenkin hyvä, kun kapulasta taistellaan.


• Lopuksi piilottelin omaa tunnaria kentän laidalla ruohikkoon. Tällä kertaa keskityttiin treenaamaan oikeaa luovutusasentoa. Ekana koira sylkäsi kapulan suustaan ja tuli sivulle ilman sitä. Seuraavaksi piti kapulaa loppuun asti, mutta pureskeli. Otettiin sitten pelkästään kapulan kanssa perusasentoon tuloa ilman tunnarin etsintävaihetta, jolloin alkoi jo sujua ilman pureskelemistakin.

 

Viikonlopun jäljet

 

Kiitokset Caritalle vielä jälkikommenteista! Sain paljon uutta ajateltavaa enkä vielä ole kaikkea sisäistänytkään...

 

Lauantaiaamupäivällä tallasin Saralle kaksi jälkeä peltojen laitaan. Molemmissa oli märkä maa. Ekassa lisäksi korkeaa kasvillisuutta, tokassa savinen maa vähäisin kasvein. Ensimmäisessä myös lisäbonuksena lantakasoja lähettyvillä. Molempiin sama teema eli 20-30 metriä pitkä suora, 90-asteen kulma, jonka jälkeen jälki jatkui vielä kymmenisen metriä. Ekassa jäljessä kulma oli vasempaan ja jälkimmäisessä oikeaan. Vähensin nameja radikaalisti. Laitoin niitä vain aloituskohtaan ja pariin ensimmäiseen askeleeseen sekä kulman jälkeen metrin parin päähän. Loppupalkat oli tällä kertaa pusseissa. Sara on mennyt niin monta kertaa näön avulla purkeille, joten tehtiin nyt sitten näin. Askelsin pienillä väleillä (lähellä normaalia askelpituutta). Jäljet sai vanheta parisenkymmentä minuuttia.

 

Noin metriä ennen molempien jälkien aloitusta annoin koiralle nenätyöskentelyvinkiksi pari rauhallista silitystä kyljestä (sama tunnarissa) ja käskyn ”Jälki”. Nenä painui maahan. Tosin koira kyllä tiesi jo muutenkin mitä oltiin tekemässä, sen verran kova hinku jäljille oli. Ekalla jäljellä Sa meni vauhdilla ilman ongelmia. Kulmankin se meni juuri niin kuin olin itsekin mennyt. Välillä koira meni nenä ylhäällä ja sitten taas tarkisti tarkemmin painamalla nenän maahan.

 

Toisen jäljen ekat viitisen metriä koira meni harhaillen. Kuljin itse vain passiivisena perässä ja annoin koiran ratkaista ongelman itse (en siis jarrutellut missään vaiheessa). Jäljestystyyli oli tässäkin sama eli välillä nenä ilmassa ja välillä nenä maassa. Loppujälki menikin sitten ihan hyvin, kulmankin Sa meni todella tarkasti. Aivan lopussa kuitenkin Sa lähti ensin seuraamaan minun poistumisreittiä, palasi sitten takaisin ja löysi loppupalkan. Annoin sen syödä, vaikka en kyllä tiedä olisiko tässä tapauksessa pitänyt palkata koiraa. 

 

---

 

Sunnuntaina päiväsellä tallasin erään pellon laidan korkeahkoon kasvistoon noin 30-40 metriä pitkän kaaren. Maa oli jälleen kosteaa. Askellus oli lähes normaalia. Aloituspisteen namitin taaskin sekä sen jälkeiset ekat askeleet. Lisäksi laitoin nameja poluntapaisen kohdalle. Loppupalkka oli pussissa. Jäljen vanhennettua vartin päästin koiran jälkelle. Metriä paria ennen annoin käskyn ja koiruus löysikin hyvin aloituskohdan. Kuitenkin ensimmäiset metrit koiralta oli jälki hukassa. Se pyöri siinä jäljen lähellä, kunnes sitten löysi jäljen. Poluntapaisen kohdalla Sa meinasi lähteä kulkemaan sitä pitkin, mutta jatkoikin sitten jäljellä. Kymmenisen metriä ennen loppua Sa kadotti jäljen kokonaan. Harhailtuamme aikamme jätettiin jälki siihen ja koiruus jäi vaille loppupalkkaa. Mä tunnen liikaa empatiaa jäljen hukannutta koiraakin kohtaan, joten nyt pitää pysyä tiukkana. Huonosta työstä ei tule palkkaa. Toki jos näitä sattuu useamminkin, niin pitää sitten helpottaa jälkeä.

 

Keräsin siis loppupalkan pois ja tallasin vielä uuden jäljen kohtaan, jossa kasvillisuus oli matalampaa. Tämä jälki oli noin 30 metriä pitkä suora. Alussa ja lopussa namit. Käytiin puolisen tuntia kävelemässä metsässä ja takaisin palatessa Sara pyrki ensimmäisen jäljen luokse, sehän jäi kesken! Sinne ei kuitenkaan menty, vaan haisteltiin toinen jälki. Annoin taas käskyn vähän ennen jälkeä ja Sa löysikin hyvin jäljen, tosin meni juuri alkunamien ohi. Koiruus pysyi nyt jäljellä. Aivan lopussa tosin poikkesi metrin jäljen sivuun (polkuko?) ja loppupalkallekin tuli hieman sivusta. Koira sai kuitenkin palkkansa tällä kertaa.

 

Molemmilla jäljillä jäljestystyyli oli sama kuin eilen, eli koira kulkee nenä ylhäällä ja välillä tarkistaa hajua maasta. Mulla ei riitä rahkeita opettaa koiraa ainakaan erikoisjäljen siistiin työhön, joten pääasia nyt on, että koira menee jälkeä pitkin tyylistä riippumatta. Märkä peltomaa ei näyttäisi olevan ihan niin vaikea kuin märkä metsä.

 

Namit voitaneen jatkossa jättää vain vaikeampiin kohtiin. Tosin nytkään Sa ei edes syönyt jäljellä olevia nameja (paitsi aloituskohdan namit) vaan sillä oli kiire eteenpäin. Saralla näyttää olevan toisinaan ongelmia heti jäljen alussa. Sotkeekohan alun namit sitten koiraa liikaa? Nythän sunnuntain vikalla jäljellä koiruus meni ekojen namien ohi ja ongelmaa ei ollut. Voisikin seuraavalla kerralla tallata vain alun hyvin ja jättää kokeeksi namit pois.

---

Lauantaina kotimatkalla bongailttiin lehmiä parin metrin etäisyydeltä. Ekana pikkulehmät oli tien varressa. Niitä Sa ei juurikaan noteerannut ja lehmien kohdalla mielenkiinto kääntyi jo vastaantuleviin koiriin. Vähän myöhemmin oli isommatkin lehmät tien vieressä. Niitä Sa ei jättänyt huomioimatta. Se oli muka välinpitämättömän oloinen, mutta silti tarkkaili koko ajan lehmiä. Lisäksi se taisi esittää vähän sijaistoimintaakin.

 

Koiran suhtautuminen lehmiin on näköjään muuttunut. Viime vuonna Sa haukkui ja murisi nähdessään lehmiä (tätä tekee myös hevosille…). Tälle vuotta ekaa kertaa lehmiä nähdessään vähän kauempana kirmailemassa koiruus kulki tomerana häntä pystyssä ja nyt sitten näin. Oispa mukava osata lukea koiraa paremmin...

 

Agia jälleen

 

Parin viikon juoksutauon jälkeen päästiin taas agitreeneihin. Mulla oli mielessä kauhukuva kiljuvasta ja säheltävästä koirasta, mutta Sarpsahan olikin kuulolla ihan hyvin. Omaa vuoroa odottaessa se tarjosi maahanmenoja ihan itse namin toivossa, eikä kiinnittänyt huomiota enää niin paljoa muiden koirien tekemisiin. Ääntelyongelmakin oli lähinnä läsnä vain hallia kohti kävellessämme. Jos Sa silloin ei käskyllä hiljentynyt, niin matka pysähtyi kunnes koira oli hiljainen (ja hihna löysällä). Ongelmia meillä enemmänkin oli ohjaajan ohjaamisissa…

 

Ekana tehtiin kahden hypyn ja putken sarjaa. Putki oli aluksi suora ja sitten hieman mutkalla. Toinen hyppy ja putki oli ensimmäiseen hyppyyn nähden 90-asteen kulmassa. Ohjaaminen tapahtui tällä kertaa vain koiran oikealta puolelta (lyhempi ohjausmatka). Eka yritys oli hyvä, toisella yrittämällä Sa meni toisen esteen ohi, jolloin kutsuin sen putken suulta takaisin (korvat toimi!). Ohjeeksi sain kuitenkin antaa jatkossa koiran jatkaa matkaa: ohjaaja tekee virheitä, koira ei. Kolmas yrittämä oli jälleen ok. Ohjauskäsi voisi olla vakaampi.

 

Sitten tehtiin keppejä verkon kanssa. Sa veti keppejä itsenäisesti molempiin suuntiin… Tällä kertaa vaihdoin palkkauksen namialustasta leluihin. Narulelun ollessa palkkana Sa etsi nameja keppien päästä. Lelun se huomasi vasta, kun osoitin lelun koiralle. Narupallo sitä vastoin ei jäänyt koiralta huomaamatta :)

 

Puomin ylös- ja alasmenot laitettiin jälleen pienen pöydän päälle ja puomia suoritettiin siten. Tällä kertaa namit jätettiin puomin askelmilta pois, ainoastaan loppupalkka jätettiin. Tätä tehtiin varmuuden vuoksi hihnassa. Saralla oli aivan hirmuinen hinku puomille, se veti sinne ja lähti sitten vauhdilla kipittämään puomia pitkin. Nyyti palkkasi koiran naksulla ja nameilla 2on2off-asentoon.

 

Seuraavana tehtiin yhtä hyppyä. Ensin kutsuhyppynä ja sitten koiran rinnalla juosten. Ekassa hypyssä Sa pudotti riman. Lähtökohta oli liian lähellä. Rengas oli aika provosoivasti sijoitettu suoraan hypyn jälkeen ja koska Sa toiseksi viimeisellä kerralla oli jo menossa renkaankin (kääntyi pois, kun sanoin naksusanan; tuli vissiin kiire palkalle). Vikalla kerralla kokeeksi en sitten sanonut hypyn jälkeen mitään ja renkaanhan se sitten meni. Pitihän sitäkin kokeilla ;) Mun pitää muistaa ohjata koiraa enemmän eleillä alusta lähtien ja palkata ohjauskädellä.

 

Vikana tehtiin vielä hypyn, putken ja hypyn sarjaa, jossa esteet oli sijoitettu ympyrän mallisesti. Ensin pelkkä mutkaputki, sitten hyppy ja putki ja lopuksi kaikki kolme.  Ensimmäisellä koko sarjan yrityksellä Sa tuli vikan esteen sivusta. Syynä oli minun turha kiirehtiminen. Tehtiin uudestaan hieman rauhallisemmin ohjaten, jolloin koirakin teki sen mitä oli tarkoituskin tehdä. Tällä kertaa pieleen menneen yrityksen jälkeen koiraa ei palkattu vaan tehtiin heti koko homma uudestaan (vaikka todellakin nyt oli ohjaajasta johtuva virhe). Tässä näkynee kouluttajakohtaisia eroja? Kertaalleen rimakin tippui, silloin palkkapallo lensi väärässä kohdassa. Muistettavaa on oman katseen kohdistaminen tulevaan esteeseen, sillä koiruudet hakevat esteitä ohjaajan katseesta. Pitäisi myös koittaa ohjata selkeästi ja rauhallisesti.

 

Mun pitäisi vähitellen päättää kaikkien esteiden käskyt ja alkaa käyttämään niitä enemmän. Oppisi koirakin jossain vaiheessa esteet nimiltä.

 

Käyttäytymiskoe, Helsinki

 

Osallistuimme Etelä-Suomen Palveluskoira ry:n järjestämään BH-kokeeseen. Tottisosuus oli Viilarin kentällä ja kaupunkiosuus Oulunkylän ostarilla. Tuomarina oli Eeva Linnala. Ja sää oli sateinen ;) Olimme suoritusjärjestyksessä viimeinen koirakko. Sara oli ekana paikallaanmakuu vuorossa, jonka jälkeen sitten muut liikkeet.

 

Kytkettynä seuraaminen – Hyvä

Koira oli suorassa ja seuraamispaikka oli hyvä, kontakti kuitenkin rakoili välillä. Täyskäännökset ei mitään parasta laatua. Temponvaihdot oli hyviä. Henkilöryhmässä Saran seuraaminen herpaantui, sillä Terhi seisoi ryhmän takana.

 

Vapaana seuraaminen – Erittäin hyvä

Tällä kertaa täyskäännökset oli moitteettomia. Tein huomaamattani ylimääräisen vartaloavun pysähtymisessä, josta johtuen arvosanaksi erittäin hyvä erinomaisen sijaan.

 

Liikkeestä istuminen – Erinomainen

Nopea.

 

Liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo – Erittäin hyvä

Maahanmeno-osuus oli erinomainen, mutta arvosanaa tiputti luoksetulossa suoraan sivulle tulo (koira tekee niin kuin sitä käsketään tekemään ;) ). Sekä maahanmeno että luoksetulo oli ripeitä.

 

Paikallaanolo häiriön alaisena – Erinomainen

 

Kaupunkiosuus - Hyväksytty

Sa ei välittänyt häiriötekijöistä, ainoastaan autolla otin sen käskyn alle.

  

Koe hyväksytty, hyvä BH Sarpsa!

 

---

 

Kuvia tottisosuudelta (kuvat: Terhi Ullakonoja).

 

Juoksua.

 

Hidasta kävelyä.

 

Henkilöryhmän kaarroksessa.

 

Liikeestä maahanmeno.

 

Pieniä tekoja kaupunkimiljöössä

 

Käytiinpä kävelyllä Helsingin keskustassa. Otin perusasentoja, maahanmenoja ja pieniä seuraamispätkiä Kolmen sepän aukiolla, Ruttopuistossa sekä Narinkkatorilla ja Kampin kauppakeskuksessa. Ulkosalla tehdyt treenipätkät sujuivat hyvin, mutta kauppakeskuksessa sisällä oli liikaa häiriöitä ja kontaktin pito metrin parinkin seuraamisessa oli vaikeaa. Narinkkatorilla tehtiin myös 2on2off-asentoa portailla. Pitäisi jo pikkuhiljaa opettaa koiralle se käskykin siihen, sillä saattaisi se siten sujua paremmin. Nyt jouduin ohjaamaan Saran kädellä oikeaan asentoon. Pitäisi kyllä tehdä enemmän treeniä oudoissa paikoissa superhäiriöillä.

 

BH-koetta varten hakeuduin juttelemaan tuntemattomille ihmisille, joten eikun vain eksynyttä leikkimään ;) Saraa ei kiinnostanut ihmiset, joiden kanssa juttelin. Ei edes jäätelökioskin myyjä kiinnostanut, mutta se jäätelö sitten olikin toinen juttu :D