HAU Open

HAU Open -kilpasarja starttasi tänä vuonna III-luokan virallisilla kisoilla. Samainen rata oli myös episten ratana. Ja kun ottaa huomioon radan vaikeuden ja meidän osaamistason, niin voi päätellä mitä siitä seuraa, vaikka oli meillä kyllä ihan hyviäkin hetkiä! Tuomarina oli Esa Muotka.

Alun otin kutsuen pituuden kohdalta. Ekan riman syndrooma iski ja sehän tuli alas. Eka rima on suuressa vaarassa pudota niin epävirallisissa kuin virallisissakin kisoissa sekä kisanomaisissa treeneissä, tavallisissa treeneissä ei riskiä juurikaan ole. Mulle tulee vaan liian kiire ja se vaikuttaa koiraankin. Riman pudottamisesta johtuen olin myöhässä ohjauksen kanssa ja Sa hyppäsi 4. esteen väärään suuntaan. HYL siis jo siinä vaiheessa. Jatko sujui hyvin. Putkesta sain kuin sainkin koiran ohjattua 7. hypylle, vaikka sitä epäilinkin. Tosin sen jälkeen Sas kerkesi käydä pyörähtämässä puomilla päin ennen kuin sain sen ohjattua keinulle (koska unohdin miksi keinua kutsutaan...). Keinu oli hieno!  Ja sitä seurasi hyvänlainen pätkä hyvää rataa aina kepeille asti. Keppikulma oli vaikeahko, ei kuitenkaan Saralle mahdoton. Lisävaikeutta siihen toi kuitenkin muuri, joka oli ennen kepeille menoa eikä Sa pystynyt hakemaan ekaa väliä normaaliin tapaansa. Vasta kolmannella kerralla annoin apuja ja kepit saatiin sujumaan, muilla kerroilla koiruus aloitti toisesta välistä. Keppien jälkeiset hypyt vielä onnistui, mutten ollut huomioinut, että 17. hypyltä koira näkee putken edessään ja putkihullu koirahan menee putkeen. Puomilla ja A:lla Sa otti kyllä alastulokontaktit, muttei pysähtynyt niille.

Mukavaa oli, mutta rata oli aivan liian haasteellinen meille. Tosin se meni paljon paremmin kuin ounastelin! Virheet tuli lähinnä sellaisissa kohdissa, joissa en niitä niinkään odottanut; onnistumiset taas niissä, jotka kuvittelin mahdottomiksi ;) Suoritus videoitiin, julkaisen sen kunhan saan käsiini (ja jos se on julkaisukelpoinen).

Agitreenit

Kuten arvata saattaa radassa haasteellisinta oli oikean putkipään löytäminen. Sas juoksi väärästä päästä tein minä mitä tahansa. Lopulta Susanna meni seisomaan väärän suun eteen ja näin saatiin koira näkemään myös se toinen putkipää (tosin kerran Sa juoksi suoraan päin Susannaa, joka joutui koiraa väistämään...). Sen jälkeen onnistui ilman Susannaakin. Putkesta tullessaan koiralla oli hurjasti vauhtia ja 9. ja 10. hyppyjen kulma venyi pitkäksi. Sa saattoi jopa tulla 10. esteen sivusta. Tähän auttoi oman vauhdin hidastaminen, jolloin koirakin kulki hitaampaa. Kymmenenneltä hypyltä seuraavalle ohjaus onnistui myös 4. hypyn takaa! Puomilla hyvät kontaktit, A:lla alastulo ei niinkään.

Toisena treeninä pikkusarjaa kera keppien ja keinun. Kepeille lähetykset tein eri kulmista hyppyä suuntaamalla. Sas haki tosi siististi ekan välin vaikeammistakin kulmista! Eikä tehty yhtään lentokeinua!

Meidän osalta oli vikat ohjatut treenit ennen kesätaukoa.

Ultimate jälki

Tein jäljen lähipuistoon nurtsipohjalle. Jälkeä ei ollut pituudella pilattu (n. 150 m), mutta kaikkea muuta haastavaa löytyi kyllä. Aika alussa oli 90-asteen kulma oikeaan. Jonkin matkaa sen jälkeen ojan ylitys. Sen jälkeen jäki jatkui suht suoraan, alustaksi vaihtui multaisampi pohja. Lopussa oli paljon tallotun polun ylitys. Sää oli aurinkoinen, mutta maa aivan märkää (vaikeinta Saralle). Jäljen en antanut juurikaan vanheta, sillä puisto on paljon käytetty. Ehdittiinkin juuri sopivasti takaisin näkemään, kun täti pikkukoiransa kanssa käveli jäljen yli (ja suunnasta päätellen todennäköisesti myös jostain muustakin kohdasta). Alussa otettiin parin metrin jana. Koira sai haparoiden jäljestä kiinni ja vasta kulman jälkeen jäljestäminen alkoi näyttää jäljestämiseltä. Jatkossa siis janan ja ekan kulman väliin enempi pituutta ja palkka edelleen janan jälkeen, nyt palkka kepin muodossa tuli vasta kulman jälkeen. Alustan vaikeus näkyi tavallista hitaampna etenemisenä. Ennen ekaa keppiä oli se harhajälki. Sa tarkisti sen, jatkoi kuitenkin omaa jälkeään ja löysi kepin. Aika hyvin olivat siis sijoittaneet harhailunsa; sain palkattua koiran heti, kun se palasi oikealle jäljelle! Ojan ylitys oli myös vähän vaikeaa. Kepin olin sijoittanut aivan ojan toiselle puolelle ja luulen, että se oli liian lähellä ja sotki etenemistä. Multaisassa kohdassa etenemisvauhti hidastui ensisestään. Eipä olekaan aiemmin ollut multapohjaa. Kolmannestä kepistä Sa meinasi kävellä yli. Tai kävelikin, mutta itse palasi takaisin sen nostamaan. Sitten päästiin kohtaan, jossa oli koirapuisto vieressä (kävelytie välissä). Ja koiria toki puistossa. Joku haukahti, Sas vain vilkaisi sitä ja jatkoi vain jäljestämistään! Lopun polun ylityksessä hajosi koko homma. Se oli liian vaikeaa Saran osaamiseen nähden. Loppuun kuitenkin päästiin, ennemminkin kuitenkin sattuman kun jäljestämisen kautta. Kaiken kaikkiaan paremmin meni kuin edes oletin. Jälki oli kuitenkin hyvin haasteellinen Saralle. Ja kaikki kepitkin (5 kpl) nousi.

Palauttelut

Suunnattiin Sirkuskentälle, jossa skeittaajien lisäksi oli yksi tolleri-ihminen treenaamassa. Paljon tilaa siis. Ihan ensin suora luoksetulo vauhdista palkaten. Matkaa n. 50 m. Pysäytyksiä ei otettu, niitä varten pitää keksiä toimintasuunnitelma ensin. Sitten alustalliseen ruutuun lähetys n. 50 metristä. Se oli hieno. Ja kisamatkalta tyhjään ruutuun lähetys, palkkaus seisomisesta. Hieno oli sekin. Otettiin merkkiä ekaksi vajaasta 10 metristä. Sarpsa osaa! Se ei koske merkkiin ja pysähtyy ihan ok kohtaan lähelle merkkiä (jommalle kummalle takasivulle). Hiottaneen paikkaa enempi keskemmälle taakse. Sitten merkki yhdistettynä ruutuun kisamatkaa lyhemmältä matkalta (ruutu vasemmalla). Kun se sujui, niin pidensin matkaa kisamatkaksi. Merkiltä ruutuun menoa koira vähän epäröi, jos en ensin palkkaa sitä merkille. Merkkiin siis vielä vahvistusta. Otin vielä merkkiä pallolla, joissa lähetykset parista kymmenestä metristä.

Pienen hengähdystauon jälkeen otettiin kaukoja. Kaikki muutamasta metristä. M-i-vaihdoissa pitää alkaa kiinnittämään huomiota siihen, että koira nousee aivan istuvaan asentoon (palkkaus siis koiran yli). S-i-vaihdot vähän takkusi. Ne alkoi sujumaan vasta kun peruuttelin ensin koiraa. Sarasta on muuten vaikea peruuttaa, jos itse peruutan siitä poispäin ;) Otin vielä paikallaanolot, joissa molemmissa jäin lähelle merkkaamaan vääryydet. Ensin minuttinen istuminen ja sitten neliminuuttinen makuu. Makuussa otin matkaa viitisen metriä, sillä Saraa häiritsi katsekontaktin pitäminen lähempää. Lähempänä se käänsi päätä hieman pois ja piti kontaktia vain sivusilmällä. Ilmeisesti paikkamakuukuuri on hieman paineistanut koiraa, sillä ennen tätä ei ole ollut. Makuussahan on nyt ollut täydellinen patsasmaisuus vaatimuksena ja se on tarkoittanut sitä, että olen enempi niissä joutunut korjaamaan koiraa kuin ennen (jolloin riitti vain se, että koira pysyi maassa). Nyt istumisessa en joutunut puuttumaan mihinkään, makuussa pari kertaa huomautin kontaktin katkeamisesta (läheltä lensi lintu). Lonkalleen koira ei vaihtanut. Paikallaanoloihin olen alkanut yhdistämään virittelyitä. Makuuseen tarvitaan alhaisempi vire, istumiseen taas korkeampi (normaalia matalampi sekin).

Sirkuskentältä siirryttiin Purinan ulkokentälle. Siellä ensin tunnari. Hajustin kapulaa n. 5 sek. Sa kävi ensin rivin läpi ja sitten toisesta suunnasta uudestaan ennen kuin huomasi oman. Nakkisormikokeilu tehdään joskus toiste. Sitten vähän aksaa. Keppikulmaa ensin, hyppy poispäin kepeistä ja siivekkeen kierron kautta kepeille. Hyvin sujui molemmin päin. Keinulle otettiin vauhtia mutkaputken kautta. Ei edes saatu aikaan lentokeinua, vaikka ekassa käskytys olikin myöhässä ;) Lopuksi käytiin tekemässä pussia pari kertaa hallissa.

Iltatokokokeessa

Tänään tokokokeiltiin Springerspanielit ry:n järjestämässä kokeessa, jossa tuomaroi Hannele Pörsti. Paikkana oli häiriöinen Koneen kenttä Munkkiniemessä. Kentän yhdellä sivulla oli lasten leikkikenttä (niillä oli Sarpsan rakastama uima-allaskin siellä!) ja muilla sivuilla kävelytiet. Kauniin sään houkuttelemana puistossa oli jos jonkinmoista puistoilijaa (puistojumppaa, fudista, frisbeetä, agilityä...).

1. Paikalla makaaminen    10

Maahan koira meni hieman vinoon, sopivasti piilopaikkaa kohden. Viime aikoina ollaan kyllä treenattu paljon niitä suoria maahanmenoja ja ne onkin ollut kivan suoria. Nyt annoin käskyn pitäen katseen eteenpäin, tavallisesti vilkaisen koiraa käskyä antaessa.

2. Seuraaminen    9

Aika alussa oli pari hassua paikallaankäännöstä, muita askelsiirtymiä ei ollut. Kaikki tempot oli mukana. Alun lähdössä ja käännöksissä Sa äänteli. Muutenkin seuruu oli hyvin intensiivistä: kontakti pysyi katkeamatta ja koira oli hyvin tiiviisti jalassa kiinni (painoi). Täyskäännös vasempaankin onnistui oikein hyvin :)

3. Liikkeestä istuminen    10

Jee, en edes vilkaissut koiraa!

4. Luoksetulo    6

Molemmat pysäytykset oli hieman pitkiä. Seisomisesta Sas lähti liikkeelle jo liikkurin käskystä.

5. Ruutu    10

Täydellinen :)

6. Hyppynouto    10

:)

7. Metallinouto    10

:)

8. Tunnari    0

En käskenyt koiraa odottamaan ja se kääntyi mukana. Otin käännöksen uudestaan. Kapuloille päästyään Sa haisteli kapulat läpi ja taisi maistellakin niitä (?). Se toi väärän oman vierestä.

9. Kaukot    8 ½

Sarjana m-i-s-i-m-s-m. Kaikki vaihdot Sa teki näpsäkästi yhdellä käskyllä, mutta tuli eteenpäin muutaman kymmenen senttisen. S-i-vaihto meni etupää paikoillaan, muut taisi pitää takapään paikoillaan. S-i- ja s-m-vaihdot oli käsimerkittömiä.

10. Kokonaisvaiktus    9

Taisi olla taas vähän liikaa riehakkuutta liikkeiden välissä...

Tulos: VOI2, 253 p. ja sijoitus 2/8.

 

Ihan hyvin siis, mutta kieltämättä hiukan vitutti tulosrivin nähtyäni: _kolmea_ pistettä vaille ykköstulos! Kaivataan lisätreeniä etenkin luoksetuloon ja tunnariin. Tunnariin mulla onkin teoria siihen miksei se kokeessa toimi ja sitä pitääkin testata. Normitreeneissä nameina on nappulaa, Froliceja tai muuta kuivaa ja helppoa, kisoissa taas on mukana nakkia, lihapullaa tms. Eli kapula haisee ihan erille treeneissä ja kisoissa! Muutenkin kaivataan lisää liikkuritreeniä ja niitä liikkeiden välejäkin pitäisi treenata. Nyt koira ei ollut skarpeimmillaan liikkeiden välissä. "Valmis"-sanaan se ei tainnut kertaakaan reagoida ottamalla kontaktia. Toisaalta eipä tuota olla loppuun asti opeteltukaan. Viilaamista siis sinne tänne.

Kisamaiset treenit

Tehtiin kisanomaiset treenit toisen samaan aikaan treenaaman ryhmän kanssa. Mä olin jotenkin kisamoodissa; ei jännittänyt, mutta oli kamala kiire eteenpäin ja koirallekin tuli kiire, mikä ei tokikaan tiedä hyvää. Sa oli vähän jo muutenkin liian kierroksilla radalle mennessä, sillä tehtiin vähemmän lämmittelyjumppaa kuin yleensä.

Ensin yksilökisat, joissa rata mentiin numeroituun suuntaan. Kaikilla oli kaksi yrityskertaa, joista parempi otettiin huomioon. Ekalla radalla otin alun kutsuen koiran mukaan toisen esteen kohdalta ja omalla linjalla blokkasin väärän putkipään. Kepeille Sas irtosi hienosti ja pujotteli varman itsenäisesti. Seittemännellä esteellä ilmeisesti kiirehdin ja koira tuli hypyn sivusta eli kielto siitä. Toinen vitonen tuli muurilta, jolta palikat lenteli. Molemmat alasmenokontaktit koira vähän roiskasi eli teki ne kyllä muttei pysähtynyt asentoon. Pöytä Saralla oli hyvin muistissa, vaikkakaan sitä ei olla tehty aikoihin. Loppusuora oli jees, se on se meidän bravuuri :) Eli ekalta kierrokselta 10 virhepistettä. Ihanneaika oli 52 sek, sen alle mentiin.

Toisella kierroksen ohjasin samallalailla. Jo alku oli kamala. Sa roiski rimoja, eka lensi ja tokakin heilahti (itse asiassa koko este kuulemma heilahti...). Myös joko 12. tai 14. rima tippui, jompi kumpi tai molemmat. En muista. Treenit videoitiin, joten jahka saan videot käsiini, niin näen mitä kaikkea tapahtui. Joka tapauksessa huonompi suoritus kuin edellinen. Kontaktit tosin oli kauniit, vaadin nyt kunnon suoritukset ja palkkasin niistä.

Sitten ryhmien välinen joukkuekisa, joka mentiin vastakkaiseen suuntaan. Alun otin kutsuna toisen esteen kohdalta. Suora mentiin vauhdilla, Sa irtosi hyvin eteenpäin. Takaakierto 6. esteellä oli muuten hyvä, mutta tiukassa kurvissa rima tippui. Puomilla koira ei tehnyt aiettakaan pysähtyäkseen alastulolle, joten otin koko esteen uusiksi. A:lla se pysähtyi ja palkkasin siitä. Putkiin Sarpsa meni molemmilla kerroilla väärään päähän. Se olikin vaikea ohjattava. Selkeä HYL siis.

Yksilökisassa sijoituttiin 4./9. Ja ryhmien välisessä kisassa meidän ryhmä hävisi reilusti voittaneelle ;)

Ekat agikisat

Sekä koiran että minun ensimmäiset viralliset agikisat on nyt takana. Ennen ekaa rataa jännitti aivan hirmuisesti (enemmän kuin tokokokeissa!). Jatkossa jos jännittäisi vähemmän, niin voisi ohjaaminenkin onnistua paremmin... Kisat oli AST:n järjestämät ja niissä tuomaroi Anne Savioja. Sää oli sateisen nihkeä.

Eka rata näytti suunnilleen tältä:

(Oikeasti se meni näin.)

Pituutta sillä oli 150 m ja ihanneaika 47 s. Heti eka rima tippui. Koiralla taisi olla vähän liian kiire tulla mukaan. Sen jälkeen ihan hyvää rataa, A:lla tosin meinasi karata kontaktilta. Putkeen (11.) Sa meni väärästä päästä. Olisi pitänyt saattaa pidemmälle. Ja puomille mennessä hukkasin koiran, joilloin se tuli ohi. Seuraavaankin putkeen Sa meni väärästä päästä. Edelleen olisi pitänyt viedä enempi. Kepit sujui hyvin, ne menee nyt nopeammin kuin koskaan ennen! Keppien jälkeiseen putkeen Sas meni jälleen väärän päähän... Loppusuoralla ennen 18. estettä koira kerkesi vähän pyörähtää, se kun oli menossa 4. hypylle (sillä edelliskerralla jatkettiin sinne). Parempi olisi ollut ohjata kuvassa esteiden alapuolelta, mutta en uskonut ehtiväni sinne asti. Tulokseksi siis HYL. Jatkossa tarvii muistaa ohjata putkiin koiraa enempi. Treeneissä se vaan irtoaa niin hyvin putkiin, että ajattelen sen tekevän niin myös vieraammassa paikassakin.

Toinen rata oli tällainen (11. putki valinnainen):

(Oikeasti näin.)

Pituutta oli 156 m ja ihanneaika 49 s. Alussa kutsui koiran mukaan toisen esteen takaa ja poispäinkäännöllä käänsin muurille. A:lle Sa irtosi hyvin ja pysähtyi kontaktillekin nätisti. A:n jälkeen Sa meinasi lähteä renkaan takana olevalle putkelle, mutta sain sen käännettyä oikeaan suuntaan ilman suurempaa kaarrosta. Keinusta tuli lentokeinu ja otettiinkin siitä tarkoituksella HYL, sillä otatin keinun uudestaan, jolloin se meni niinkuin kuuluikin.

Sadetokot

Tokotettiin sateisessa ja tuulisessa säässä lähihiekkakentällä. Tuuli sen verran paljon, että sain vähän väliä olla kokoamassa ruutua uudelleen merkkien ja nauhan lenneltyä tuulessa... Halusin kuitenkin nyt ottaa ennen koetta vielä nauhallistakin ruutua pitkästä aikaa. Ensin kuitenkin otettiin suoria luoksetuloja sekä pitkiltä että lyhyiltä matkoilta vauhdista vapauttaen tai ottaen koiran perusasentoon. Pääpaino oli vauhdilla ja vauhtia olikin. Sitten ruutua. Ensin loppuosaa eli ruudussa pysymistä ja seuraamaan tuloa. Kokeilin hämäyssanojen käyttöä koiran ollessa ruudussa. Jos sanoin "Käsky" Sa lähti liikkeelle. "Maahan"- ja "Käy"-käskyillä se tiivisti makuuasentoaan. Kuuntelee se siis, mutta enemmät kokeilut jätetään toiseen kertaan. Tuota "Käsky"-sanaa opetellaan jatkossa vain apparin kanssa. Ruutuun menojakin tehtiin. Alkuun taas tosi hyviä, sitten koira alkoi kaartamaan jompaan kumpaan (oikeaan) reunaan. Edelleen täydet pisteet ei jää kiinni noistakaan ruutupaikoista, mutta vaadin parempaa. Otettiin alusta käyttöön ja tehtiin sen avulla lähetyksiä kolmesta eri suunnasta sekä ruudussa oikeamman paikan hakua. Lähetykset tein kokeenomaisesti, seuraamisesta ja maalin kierroilla. Maalia kiertäessä koiraparka meinasi sekoittua verkkoon. Ei sille kuitenkaan jäänyt traumoja ;) Liikkeestä istumisia tehtiin ilman seuruuta. Ihan ok. Loppuun vielä kaukoja vaihtelevilla välimatkoilla ja käskytysväleillä. Pitkältä matkalta tehdessä s-i-vaihdot sujui ongelmitta! Parissa s-m-vaihdossa Sa tuli hitusen eteen. Kaikin puolin kuitenkin kaukot on parantuneet huomattavasti viime aikoina! Muutenkin koira tuntuu osaavan voittajan liikkeet paremmin kuin ennen kokeeseen mennessä, mutta saas nähdä kuinka käy ;)

---

Paikkamakuita on taas tehty sisällä. Koira kyllä makaa paljon paremmin vaihtamatta lonkkaa nyt fyssarikäynnin jälkeen!

Keskiviikko

Keskiviikkoiseen tapaan agilitytreenit ja tokovuoro. Agilityssä tehtiin rataa kaikilla mausteilla, sillä useammalla meistä on kisat viikonloppuna.

Ensin saatiin käydä rataa pätkissä itsenäisesti. Otin ensin esteet 1.-5. Näppärästi meni, ei ongelmia. Sitten 6.-10. ja johan ongelmaakin oli. Toisesta putkesta ulos tullessaan Sa veti suoraan hyppysuoran aivan itsenäisesti, ei haitannut yhtään vaikaa en ollut mukana ja karjuin muuta. Kunnon "tässätyksellä" sain koiran kääntymään muurin jälkeen, mutta käännös tahtoi mennä pitkäksi ja kepeille meno oli vaikeaa (kurvasi toiseen väliin). Parhaiten onnistuin menemällä muurin taakse koiraa vastaan ja kääntämällä sen sieltä kepeille. Sitten rata loppuun. Keppejä seuranneelle hypylle koira meni herkästi väärältä puolen ja teki hypyn väärään suuntaan. Tässä on kyse omasta ajoituksesta. Pelkäsin vetäväni koiran liian aikaisin kepeiltä ja siksi ohjaus oli myöhässä. Pussia tehtiin tällä kertaa paljon yksistäänkin. Nyt sen suhteen ei ollut mitään ongelmia.

Lopuksi tehtiin koko rata kisanomaisesti. Kaikki meni hyvin muurille asti, jossa en ehtinyt kunnolla koiraa vastaan muurin toiselle puolen ja Saran käännös venyi pitkälle. Se kuitenkin olisi mennyt kepeille oikein, jos en olisi käskenyt sitä takaisin. Tahattomasti itse aiheutettu kielto siis. Loppurata taas hyvää. Otettiin vielä erikseen putken kautta muurille ja kepeille menoa. Sekin toimiin, jos ohjaan muurilla koiraa koiran puolelta, mutta pidän huolen että oma menosuuntani osoittaa selkeästi kepeille.

Pikkulenkin jälkeen lajin vaihto. Sirkuskentällä odottikin yllätys, sillä sinne oli rakentamassa sirkustelttaa. Hyvät häiriöt tokoilulle siis. Otin ensin seuraamista kaikenlaisilla höysteillä eli käännöksiä, ympyröitä, eri tempoja ym. Lisäksi väliin liikkeestä istumisia. Kaikki hyvää. Askelsiirtymissä Sa äänteli, joten otin ne suosiolla namilla imuttaen. Ruutua tehtiin lastattavaa pakua päin. Sivulla oli skeittirampit skeittaajineen. Ekstrana häiriöitä ja koira keskittyti silti vain omaan tekemiseensä. Eka ruutuun meno oli loistava. Sa pysähtyi seisomaan juuri oikeaan paikkaan. Sen jälkeen ei enää sujunutkaan niin hyvin, sillä jostain syystä koira painotti oikeaa laitaa ruudussa (oli siis kuitenkin ihan hyvin sisällä). Tehtiinkin siksi paljon lelu- ja näyttöruutuja. Kaukoja tehtiin edelleen skeittirampin vierellä. Jätän nyt toistaiseksi s-m- ja s-i-vaihdoista käsimerkit pois, ainakin nyt seuraavaan kokeeseen mennään ilman niitä. S-m toimikin nyt n. 10 metristä. Myös s-i toimi ekan huonon jälkeen. Näin siis jatketaan. Tunnarin tein pitkästä aikaa ympyränä. Hyvin meni sekin. Sas haisteli nätisti, nappasi heti oman suuhunsa ja toi purematta. Loistavaa! Otin molemmat luoksetulon pysäytykset kertaalleen kiertojen kanssa. Ihan ok, Saraksi molemmat aika teräviä. Paikkamakuutin koiraa vain vähän, sen verran häiriöitä kentällä oli. Olin lähellä ja palkkasin tiheään. Kertaalleen jouduin kieltämään, kun kontakti tippui. Ulkona kierroksissaan Sa kestää paremmin kieltämistä, nyt ei vaikuttanut ilmeeseen lainkaan. Teinpä myös hyvän huomion; jos Saralle laittaa nameja etutassujen väliin, sen on vaikea olla, sillä se yrittää kaikin tavoin olla huomaamatta niitä. Tarkoittaa siis sitä, että koira nostaa päänsä niin ylös kuin vain voi, jotta voi vielä pitää katsekontaktin. Vähän epämukavan oloista ;D Loppuun pari hyppynoutoa puukapulalla. Eka kokonaan ja toka vauhdista palkaten.

Ohjauskuvioita

Ensin rataa, jossa oli monta ohjauskoukeroa.

Kakkosesteelle koirat ohjattiin vekillä ja näin suunnattiin ne parempaan kulmaan seuraavia esteitä varten. Kolmosesteellä sitten vippaus (whisky-leikkaus). Puomilla tehtiin takaaleikkaus. Seiskalle mentiin pakkovalssaten. Ja 11. esteelle koirat oli tarkoitus ohjata taas vipaten. Sara oli liian nopea siihen, joten sille sopi paremmin sylkkäri.

Yllättävää kyllä, vaikein kohta radassa oli saada Sas 4. esteelle. Se hyppäsi mieluummin 9. esteen väärään suuntaan. Oman kropan suunnalla ja äänenkäytöllä nelosellekin meno luonnistui. Muuten ihan kivaa rataa, hienosäätöä nyt toki voi vähän joka väliin lisätä. Tehtiinkin 2. ja 3. hyppyjen vippausta erikseen (piste palkkana). Pakkovalssissa tuon tapaisissa kohdissa (kuten 7. esteellä) mun pitää olla tarkkana ohjauksen ajoituksen kanssa. Jos teen ohjauskuvion liian aikaisin, koira hyppää hypyn herkästi väärään suuntaan.

Toisessa radassa pääpaino oli keppikulmilla.

Rata tehtiin molempiin suuntin. Kepeille meno tuntui olevan vaikeaa vain ykkössuuntaan mennessä. Sa aloitti pujottelun useimmiten toisesta välistä. Tähän auttoi oma vähäisempi liikkuminen ja koiralle tilan antaminen (se osaa jo itse!).

Treenien päätteeksi jäähdyteltin taas porukalla. Koirat kirmaili iloisesti heinikossa, kunnes Sara alkoi kiljumaan ja kiljui kiljumistaan. Se tuli luokse ja edelleen vain kiljui. Sain koiran rauhoittumaan ja lopettamaan huutamisen. En löytänyt koirasta mitään vikaa, se ei aristanut mitään kohtaa, liikkui ja käyttäytyi normaalisti (kiljumisen jälkeen siis). Kotona tarkemmassa syynissä löytyi sitten oikeasta kyljestä haava (n. 2 x 3 cm). Pusikossa oli vissiin jotain, joka naarmutti koiran kylkeä. Tilanne säikäytti Sarpsaa (ja minua!) kaiketi enemmän kuin satutti.

Janoja

Käytiin Petikossa lenkkeilemässä (11 km) ja siinä samalla treenattiin janoja. Alustat oli hyvin vaihtelevia. Oli kuivaa kivikkoista metsää, vetistä sammalmetsää ja kaikkea siltä väliltä. Tehtiin yhteensä kuusi janatreenitä (kolme molempiin suuntiin). Kaikissa siis lyhyt jälki, joka loppui keppiin. Janat oli 5-10 metriä. Sas tiesi mitä tehtiin ja haki jälkeä jo ennen käskyä. Se ei vaan osaa vielä lähteä etsimään jälkeä suorasta linjasta, joten autoin kulkemalla jälkeä kohden ja antamalla kesken kävelyn käskyn. Hyvin se siis jälkeä hakee ja yhtä lukuun ottamatta nosti jäljet hyvin. Kerran koira käväisi takajäljellä ja vasta sitten lähti oikeaan suuntaan. Keppi-ilmaisut oli tällä kertaa huonoja. Ne kyllä parani loppua kohden, eli suoraan verrannollisesti hajustuksen määrään... Lisäksi kepeille oli liian lyhyt matka jäljen nostamisen jälkeen, kun halusin palkata koiraa oikean suunnan valitsemisesta.

HAU:n vapaavuorolla

Ensiksi merkkiä (kelt. purkki). Lähetykset n. 10 metristä. Alussa lelu merkin takana, sitten ilman lelua. Ihan kivoja! Seuraavaksi jääviä sekaisin (ilman seuruuta). Tällä kertaa koiruus oli hienosti kuulolla ja osasi kaiken. Seuraamista tehtiin häiriönä. Seuruutin koiraa päin seiniä. Niissä ei ongelmaa. Sitten hyppyesteiden lomassa pujotellen ja seuruuta putken suulle. Näissä jouduin aluksi huomauttamaan kontaktin katkeamisesta, mutta kyllä nekin sitten sujui. Seuruussa keskityttiin erityisesti täyskäännökseen vasempaan. Treeni (täyskäännös ja seis, tk ja askeleet taaksepäin sekä tk ja sivuaskeleet oikeaan) tekee ihmeitä ja käännökset alkaa taas luonnistua. Lisäksi tehtiin askelsiirtymiä kaikkiin suuntiin. Oikeaan suuntaan tehtiin oikea sivuaskeleiden maraton. Se sujui niin hyvin. Vasempaankin on ihan ok. Tosin haluaisin koiran paikkaa vähän eteenpäin (nyt koira pää/kaula polven kohdalla). Askeleissa taaksepäin oli apuna sivupalkka. Muutama askel menee vielä, mutta pidemmissä pätkissä takapää irtoaa. Otettiin vielä kaukoja. Alkuun lyhkäsemmältä väliltä, sitten n. 10 metristä. Pidemmällä matkalla s-m- ja s-i-vaihdoissa Sa tulee hitusen eteenpäin. Tosin huomasin, että jos annan pelkän suullisen käskyn ilman käsimerkkiä, tätä ongelmaa ei ole. Eli ne käsimerkit häiritsee siis vieläkin. Tarvii taas pohtia näitä.

Vähän agiloitiinkin. Kepeille menoja tehtiiin vauhdikkaana. Ensin mutkaputki-muutama hyppy-kepit -sarjaa, sitten putkesta kepeille. Putki oli ensin suora, sitten ällä ja lopulta mutkalla. Putkeen lähetykset tein pimeästä kulmasta. Kepit sujuu kunhan en vain edelleenkään vedätä liikaa. Silloin koiralta jää osa pujottelematta. Otettiin yksittäisinä A, puomi ja keinu. Kaikissa Sas osasi tehdä 2on2offit näppärän itsenäisesti. Loppuun otettiin vielä 8 esteen suoralla eteenmenoa. Hypyt oli eri välein ja eri korkeuksin (mini-maksi). Ekalla kerralla Sa pudotti riman jostain syystä jostakin keskimmäisistä esteistä. Tokalla kerralla putosi vika rima, kun koira kääntyi kohti minua. Vikalla kerralla tehtiin puhdas suora.

Kotimatkan, mutaisan ojan ja siitä seuranneen pesun jälkeen otettiin sisällä vielä paikallaanmakuu. Häiriöksi jätin sian luun lattialle. Makuutin koiraa 6 min ennen kuin se sai mennä syömään luunsa. Kontaktista taisin kertaalleen huomauttaa ja lonkalleen koira tippui 4 minuutin kohdalla. Kävin korjaamassa ja koiran ilme huononi. Se korjaantui kuitenkin loppua kohden. Olisi toki voinut ottaa heti alkuunsa tiukemman linjan eikä antaa koiran tehdä suunnilleen mitä vain maatessaan, mutta toisaalta Sa kestää korjaamista nyt paremmin.

Torstai-illan puuhia

Lämpöinen sää ja rannalle mentiin, tosin tokoilemaan. Ekana merkkiä, jonka takana odotti pallo (vihreä pallo nurtsipohjalla). Sas juoksi pallolle räjähdysmäisesti ja siinä sivussa merkkikin lenteli. Vaihdettiin näyttömerkkiin, joka toimi paljon paremmin. Tehtiin merkkiä vain lyhkäsiltä matkoilta (3-5 m), sillä merkki meinasi upota ylipitkäksi kasvaneeseen ruohikkoon. Otettiin ohjatun noudon kapulalla vaikeammista kulmista (oikealta) luovutusasentoon tuloja. Läähätyssää vaikutti taas kapulan pitoihin (ote löysä --> kapula tippuu takahampaille), mutta luovutusasennot oli joka kerta kunnossa. Sitten tunnari. Sekin lyhyeltä matkalta ruohikon takia. Koirallakin oli vähän vaikeaa hahmottaa kapuloiden paikkaa ruohossa. Se haisteli kuitenkin mallikkaasti ja nosti heti oman sen tullessa kohdalle. Loppuun tehtiin vielä jääviä sekaisin leikkiessä. Ne toimii kyllä, kunhan koiruus on vain kuulolla. Jokunen kerta koira tarjosi siis muuta kuin oli pyydetty, mutta seuraavaa kertaa varten skarppasi selvästi. Lisäksi otetiin asennoissa pysymistä.

Sitten lähimetsään metsälajien pariin. Ensin tein lyhkäisen jäljen janatreeniksi. Janalta jälki jatkui kymmenisen metriä suoraan ja päättyi keppiin. Jälki sai vanheta esineruudun ajan. Talloin ruudun samaan kohtaan kuin viimeksikin, mutta nyt kokoa oli n. 15 x 50 m ja esineitä oli kolme. Lähetyslinjana siis polku ja oikeana sivuna oja. Oikeaan takakulmaan pallo, vasempaan laitaan n. 30 metriin kaatuneen puun viereen myöskin pallo ja vasempaan takakulmaan narupallo. Koiruutta kiinnosti enempi jälki, mutta sain sen esineruutumoodiin. Lähetin eka koiran vasemmalta ja laidassa keskivaiheilla ollut pallo tulikin ekana takaisin. Sitten lähetys oikealta. Sa lähti hyvin ja juoksi perälle. Siellä se meni takalinjaa pitkin vasempaan nurkkaan hakemaan narupalloa. Kolmas lähetys myös oikeasta laidasta. Nyt Sa lähti alueen ulkopuolelle uhkaavasti siihen suuntaan, mihin olin jäljen tehnyt (liian lähelle), joten kutsuin koiran pois. Uusi lähetys ja nyt koira toi takanurkan pallon käytyään ensin vasemmassa takanurkassa. Ens kerralla pitää muistaa laittaa esineitä myös keskemmälle ruutua. Lisäksi palkkaamattomuutta pitää alkaa enemmänkin ottamaan sekaan. Sitten vielä jälki. Lähetin koiraa n. 5 metristä viistoon kohti jälkeä. Koira korjasi linjan kohtisuoraksi. Se lähti heti oikeaan suuntaan jäljestämään. Kepin kohdalla Sa pyöri aikansa ennen kuin sai paikallistettua sen. Janatreenitkin pitäisi ottaa nyt ohjelmistoon.

---

Lisäksi kotona ollaan tehty paikkamakuita erimittaisina. Kriteereinä niissä on kokoaikainen kontakti ja täydellinen patsasmaisuus. Myös kaukoja treenataan ahkerasti lähietäisyydeltä.