Ysi!

Juhannuslapsi SARA juhli juhannuksena jo yhdeksättä syntymäpäiväänsä! Onnea sille ja sisaruksille!

Kuvat: Päivi Sumulehto

Sunnuntaina kisattiin jälkeen avorallyä. Viime kerroista johtuen mietin rataantutustumisessa liikaa kohtia, joissa voisin hylkäyttää suorituksen... En kuitenkaan onneksi pahasti sössinyt tällä kertaa! Saatiin nyt eka hyväksytty tulos 88 p./100 p. Tälläkin kertaa opin taas lisää. Kyltillä 52 (sivulla istu-maahan-istu) näin kyllä mun puoleisen kyynärän olevan ilmassa koiran ollessa makuulla, mutten tehnyt mitään. Olisin voinut antaa koiralle toisen käskyn, jolla kyynärät olisi saatu alas. Tästä ei olisi kuulemma tullut lainkaan pistemenetyksiä. Nyt tekemättömyydestä meni kymmenen. Lisäksi pisteen menetykset tuli kylteillä 22 ja 50 (koira eteen ja oikean kautta sivulle). Väljempi eteentulo on edelleen treenin alla. Siinä on vielä hiomista etäisyydessä ja suoruudessa.

Opinteillä

DOT on kehittynyt kropaltaan ja se näkyy kropan hallintana hyppytekniikassakin. Vapun tunnilla viime viikolla katsastettiin koiran korkeushyppytaidot ja niin se vaan kääpiökin hyppäsi 65-senttistä. Riman yli pääsy ei ollut mikään räpiköity suoritus vaan koira suoriutui siitä mallikaasti.

Tärkeää on ennen Dotin treenejä rentouttaa koiran lapojen alue. Venytellään koiraa ennen suorituksia ja ylläpidetään lapaliikettä ihan vaan heittelemällä nameja maahan (mielellään koiran takajalkojen väliin), jolloin koira luonnollisesti pyöristää selkäänsä. Lisäksi koiran voi aloituksessa palkata siten, että se pyöristää selkäänsä.

Kuva: Raija Theocharous

Viikonloppuna kouluttauduttiin FH-jäljen parissa Uudenmaan noutajakoirayhdistys ry:n järjestämässä koulutuksessa Inkoossa. Kouluttajana oli Holger "Hodi" Palomäki. Koulutuksessa käytiin paljon läpi koiran tunnetilaa jäljellä sekä myös ennen ja jälkeen jäljen. Tykkäsin, sillä mielentilastahan kaikki lähtee. Dotista ei usein huomaakaan sen paloa töihin ja itse turhankin usein mietin sen motivaatiota tehdä asioita, myös jäljellä. No ulkoisesta olemuksesta huolimatta sillä on paloa ja sitkeäkin se on! Silti sen kanssa on hyvä edetä hitaasti ja tehdä sille kaikkeen hyvät pohjat. Nyt koira jäljesti hyvin syvällä nenällä kovassa tuulessakin. Vasta- ja myötätuuli ei olleet ongelmaksi, mutta sivuttaistuuli vei koiraa vinoon. Koira kuitenkin piti jäljestä kiinni eikä poikennut jäljeltä paria askelta enempää, vaan hakeutui aktiivisesti heti takaisin. Tuuli vaikeutti etenkin kaarteissa. Kaarteet muutenkin on Dotille vielä uutta, joten niitä pitää enemmänkin treenata. Dot kuitenkin taisteli jäljet hyvin, se vaan paransi ja keskittyi paremmin vaikeuksien lisääntyessä.

Koulutuksessa käytiin läpi mm. erilaisia kulmien opetustyylejä. Dotille kaipaisin enempi tarkkuutta (rauhaa) kulmiin, joten kokeiluun menee ruudun tallaaminen kulmaan, josta jälki jatkuu jakumona kääntyen. Esineiden opetuksesta oli myös puhetta. Hodi on onnistuneesti opettanut useammalle koiralle esineen ilmaisun nenäkosketuksella ilman, että kosketus siirtyy kuitenkaan varsinaiseen ilmaisuun. Sekin voisi olla kokeilemisen arvoista. Tällä hetkellä olen naksutellut Dotille ilmaisuja, mutta kriteerin selittäminen koiralle niissä on ollut vaikeaa. Nenäkosketus olisi selkeämpi kriteeri ja siinä esineen paikka suhteessa koiraan tulee ilmaiseksi.

Kuva: Raija Theocharous

 
Molempina päivinä tein myös RINNALLE jäljet hakkuuaukealle. Hyödynsin myös rusakkoa ja tein osan jäljestä rusakon kulkemaa reittiä pitkin. Rinna tarkisti rusakon tulo- ja menoreitit, mutta pysyi omassa jäljessään sekä ilmaisi kepin, joka oli reittien risteyksessä. Hakkuupohja itsessään ei ole Rinnalle vaikea, mutta nyt kova tuuli pyöritti hajuja aukealla ja koira joutui tarkentelemaan enempi. Maaston vaihdot on Rinnalle edelleenkin vaikeita. Niitä pitäisi ottaa treeniin ihan ajatuksella. Maaston vaihtuessa vaihteessa olevat kepit jää koiralta turhan usein huomaamatta. Toiselle jäljelle laitoin maaston vaihtoon purkin avuksi ilmaisuun. Purkit ei jää Rinnalta huomaamatta ;)

Vähän vajaata

Viikonloppuna SARA kävi kisaamassa rallyä Pieksämäellä. Välissä oli yhdet juhlat ja sunnuntaina oli RINNAN jälkikoe edessä Kouvolassa. Kiirettä piti.

Lauantain rally-tokokoe oli Pieksämäen Palveluskoirayhdistyksen koe heidän hallillansa. Kyselin vapaita paikkoja kokeeseen hetken mielijohteesta viime epäonnisen kokeen jälkeen. Paikkoja oli, joten sinne siis kimppakyydillä.

Oltiin vuorossa alussa enkä osannut arvioida Saran virranpurkutarvetta oikein, joten koira äänteli ekaa kertaa rallykisaradalla. Pisteitä siitä kuitenkaan ei lähtenyt. Sen sijaan pisteet lähti kummastakin eteentulosta koiran ollessa liian tiivis. Väljempi etuasento on opiskelussa, siksipä nyt mentiin tietoisesti vanhalla käskyllä.

Kyltillä koira 13 (seiso, kierrä koira) olen kerran ansainnut 10 virhepistettä jatkamalla matkaa ilman pysähdystä. Tästä olen oppinut pysähtymään, mutta tällä kertaa jostain tokomuistista käskin koiran istumaan tämän jälkeen. Virheeni tajusin vasta seuraavan kyltin alueella, josta palasin uusimaan kyltin. Ei saisi. Eli tästä hylätty rata. Että hupsista taas. Näköjään kaikki virheet pitää käydä läpi ihan ite :p

Sarpan rallyilme :D Kuva: Stiina Vesterinen.

Sunnuntain jälkikoe oli Action ry:n kentällä Kouvolassa ja maastot oli melkein vieressä. Kyllä kelpais. Koe oli jälleen periaatteella tottiksen perusteella maastoon, mutta kun koirakoita oli tasan 10, niin kaikilla oli pääsy maastoon. Tottiksen ja janat arvoteli Hannele Lummeranta ja esineet Ari Multala.

Tottiksensa Rinna suoritti viimeisessä parissa ja oli kauheaa. Koira tuli ilmottautumiseen kivasti yhdessä, mutta sitten suoritusvuorossa siihen ei saanut yhteyttä. Vein se liian aikaisin aloituspaikalle odottamaan parin viedessä koiraansa paikkikseen. Siinä yhteys Rinnaan ehti kadota. 

Seuraamisessa koiraan ei saanut mitään kontaktia. Se huiteli ties missä. Ainoastaan henkilöryhmässä koira piti kontaktia. Täyskäännökset se haukkui. Puutteellinen.

Liikkeestä istuminen alkoi jo haukkumisella, joten käskytin koiraa maihin rauhottumaan useasti. Se joko nousi itse maasta ilman lupia (!!!) tai sitten tuli haukun kanssa sivulle. Juuri kun ajattelin keskeyttää, niin se hiljeni. Tämän jälkeen liike sujui, mutta nollillahan liike oli jo alun jäljiltä. Puutteellinen.

Liikkeestä maahanmenossa koira aloitti jo haukun, mutta hiljeni nopeammin. Maahanmeno meni pitkäksi ja luoksetulossa tuli törmäys. Sama liikkeestä seisomisessa ja luoksetulossa. Puutteellinen ja puutteellinen.

Tasamaanouto sujui muuten, mutta Rin tiputti kapulan luovutuksessa. Se nosti sen heti itse. Sille vaan kaksi kiloa on oikeesti vaikea. Hyvä.

Hyppynoudossa hyppy ja nouto oli hyvät, mutta luovutuksessa koira puri kapulaan ja tartti tuplakäskyn lyuovutukseen. Sama estenoudossa. Hyvä ja hyvä.

Eteenmeno oli ok. Erinomainen.

Makuussa Rinna ryömi, mutta kuulemma pysyi kuitenkin tarpeeksi paikoillaan. Hyvä.

Ihan luokatonta siis, mutta kuitenkin 70 pistettä.

Mä en saa koiraa noihin tiloihin treeneissä, joten käydään nyt sitten varmaan treenaamassa kokeissa. Se paineistuu mun jännittämisestä ja reagoi siihen noin. Se huutaa mulle, että "Miks oot tollanen?!" Lisäksi juuri perjantaina Jirkan opilla aloitettiin opettamaan koiraa hiljenemaan käskystä sen haukkuessa. Varmasti tarpeellinen oppi :p

Maastoihin arvoin meille sopivasti ekan suoritusvuoron. Jäljelle lähetyksen tein liian tien vierestä ja koira otti heti jonkin sivujäljen eikä edennyt yhtään janaa. Tästä sitten uusi yritys ja päästiin oikealle jäljelle asti, mutta Rin nosti takajäljen. Tätä se tekee usein, jos janalla eteneminen ei ole ongelmatonta. Eli treeniin häirityt janat. Pisteet ykköseen meni siinä, joten otettiin jälki treenin kannalta. Vietettiin kepeillä niin pitkään aikaa, kun tuntui hyvätlä. En katsonut kelloa lainkaan koko suorituksen aikana. Rinna löysi kaikki kepit. Ihan en kuitenkaan luota siihen vaan, kun se paristi jäi jossain kohtaa haistelemaan maata tarkemmin, niin kävin itse sen alueen läpi kepin varalta. Nyt kuitenkin viime aikojen keppi-ilmaisut on olleet sadassa prosentissa, joten ehkä koira alkaa taas ansaita luottamusta? Jäljeltä pisteitä 160.

Esineille vein koiran suoraan jäljeltä. Lämpötila oli noussut ja koiraa läähätytti. Halusin ottaa esineetreenin koiran ollessa väsynyt. Hauskaa oli huomata, että juoksenteluksi meni. Ei oo heleppoo. Rinnalla menee ruudussa juoksenteluksi sekä liian virkeenä että väsyneenä :p Kaksi esinettä löytyi ja kyllä kolmaskin löytyi. Näin koiran käyttäytymisesti missä se oli ja lähetin koiraa useasti samaan paikkaan, mutta esine ei noussut. Rinna ei joko saanut paikallistettua sitä tai sitten se ei halunnut nostaa sitä. Veikkaan viimeistä. Esineenä oli pieni nahkainen korttikotelo. Rinnalla on aiemminkin ollut ongelmia nostaa koirien nahkaremmejä. Oon luullut, että niissä on liikaa koiran hajua, mutta se taitaa ollakin materiaali, mikä Rinnaa ei miellytä. Nahkat siis treeniin. Esineistä pisteitä 17.

Tulokseksi siis koulari kakkostuloksella pistein 247. Treenattavaa on kaikilla osa-alueilla, tottiksessa toki eniten. Eikun uutta matoa koukkuun.

Lämmöllä

Kita.

SARA kävi eilen Petran käsittelyssä. Leikittiin jälleen lämpökameralla. Kuvat on ennen käsittelyä.

Profiili.

Oikea kylki.

Edestä

Vasen kylki.

Takaa.

Selkä.

Treeniä koko rahalla

Korkattiin pk-kisakausi Turun Käyttökoirien jälkikokeessa, jossa tuomarina oli Harri Laajajärvi. Kokeen piti olla periaatteella tottiksen perusteella maastoon, mutta kisaajia olikin niin vähän (vain neljä!) ettei karsintaa tarvinnut tehdä. Aloitettiin sitten maastoilla. RINNAN jälki starttasi lupaavasti heti hirvitornin vierestä ja lähellä oli ruokintapaikka. Janalla koira nosteli koko ajan jälkiä, muttei se edennyt varmasti jälkiä pitkin, joten en poikennut janalinjalta vaan lähettelin sitä eteenpäin janalla. Lopulta koira nosti jäljen varmemmin eikä tuomarilta kuulunut mitään kommenttia mun lähtiessä perään. Janalta saatiin pisteitä tyydyttävästi 31. Ensimmäiseksi koiran tie vei eläinten juomapaikalle, jonne toki jälki ei ollut mennyt, mutta se meni sitä läheltä. Rinna ohjasi itse meidät takaisin jäljelle. Sitten edettiin, koira eteni normaalivauhtia, minä risukosta johtuen hitaammin. Suurimman osan jäljestä taisin kulkea risukoista johtuen silmät kiinni :p Keppejä nousi kivasti neljä ja sen jälkeen päädyttiin paskaan. Merkkejä riitasta oli ollut paljon jo matkalla, mutta tämä oli tuoretta. Kiskoin koiran pois riistajäljeltä, mutta en saanut sitä enää orientoitumaan sen jälkeen oikeaan jälkeen. Yritettiin, kunnes aika tuli täyteen. Näin myöhemmin kaavion jäljestä ja plussaa mulle siitä, että olin osannut lukea koiraa oikein. Olin osannut stopata riistajäljestyksen heti alkuunsa eikä oltu kaukana oikeasta jäljestä. Koira ei vain päässyt riistasta yli. Jälkeäkään ei olisi ollut paljoa enää jäljellä.  

Tuloksettomuudesta huolimatta jatkettiin koetta. Otettiin se treeninä. Esineruudussa Rinna teki töitä kivasti, mutta yksi esine jäi silti metsään. Se ei vain saanut hajua siitä. Esine jäi pistolla juuri sopivasta tuulen väärälle puolen. Esineistä 20 pistettä.

Tottiksessa treenasin todella ja käytin surutta lisäkäskyjä sekä vartaloapuja. Halusin vain pitää koiran kierrokset kurissa. Näistä huolimatta pisteitä kertyi ihan 77. Kivan kisajännityksen sai aikaan se etten tiennyt mitä mieltä tuomari oli kokeessa treenaamisesta :p Ei se onneksi pahalla sitä katsonut. Liikkeestä istumisessa ja paikkamakuussa en käyttänyt lisäapuja ja ne olisi olleet erinomaiset. Osioita ei sen enemmin käyty läpi. Seuraamisissa käytin tempon hidastuksia sekä pysähdyksiä ja lisäkäskyjä. En siltikään saanut koiraan kontaktia ekalla suoralla. Se ei kuitenkaan edistänyt niin paljon kuin se osaa eikä äännellyt. Liikkeestä maahamenoon annoin ihan törkeän kroppa-avun ja luoksetuloissa annoin toisen käskyn koiran ollessa lähellä. Ekan se tuli hyvin, mutta toisessa tuli silti pieni törmäys. Noudot oli ihan ookoot. Tasamaanoudossa käskin koiran maahan ennen kapulalle lähetystä eikä lähtöääntä tullut missään lähdössä. Kerran koira ennakoi edestä sivulle siirtymän, josta palautin sen eteen. Ja kerran koira pureskeli vähän kapulaa edessä. Käskin sen pitämään paremmin. Eteenmenon olin valmis keskeyttämään, mikäli koira oisi vaan räksyttänyt, mutta sen hiljentämiseen riittikin vain sanallinen "Oijoi". Saatiin kyllä tosi hyvä treeni tottikseen!

Rinna ja tulitikun luovutus. Kuva Päivi Sumulehto.

Mitä tottiksen eteen on sitten noin muuten tehty?

• Seuraamista on työstetty koko kevät. Sitä on siistitty kiihdyttävien asioiden osalta eli esim. eteenmenon valmistelevaa osuutta ajatellen. Koiraa on nostatettu ja silti vaadittu asioiden oikein suorittamista. Lisäksi jääviä on otettu sekaan. Niissä on yritetty panostaa tekniikkaan.
• Luoksetulossakin koiraa on nostatettu. Se on hetsattu sfääreihin ja sitten vaadittu jarruttamista luoksetulossa. Ei vaan saa juosta ohi eikä törmätä.
• Noudoissa eniten on työstetty esteitä. Esteissä itsessään ei ole suurempia ongelmia ollut, mutta suoritusjärjestyksessä on. Koira saattaa suorittaa toisen esteen mennessä ja sitten toisen tullessa. Tätä on työstetty törkeesti vaan apparin häiköidessä koiraa tulemaan väärälle esteelle. 
• Paikkamakuuta on teetetty eri paikoissa ja tilanteissa. Koira on saanut maata toisten aksatessa ja esimerkiksi mun kouluttaessa muita. Aiemmin tottismakuussa koira on saanut olla rennosta, kunhan vain pysyisi. Tokossa olen vaatinut siltä täsmällistä asentoa. Nyt tottismakuuksikin on vaadittu korrektia asentoa.

Työstämistä riittää edelleen. Nyt on keskitytty vain niihin törkeisiin epäkohtiin, mutta kokonaisuus kaipaa vielä paljon treeniä. Tämän tarpeen huomaa ihan vain kisamaisissakin treeneissä. Koiran mielenhallinta hajoaa jo silloin. Treenit siis vain jatkukoon.