Mölliagia Koiviksessa

Osallistuttiin SARAN kanssa Koivukylän Koiraharrastajien omalla kentällänsä järjestämien episten medien luokkaan kilpailun ulkopuolelta (maksit olisi olleet niin myöhään). Rata oli meille haasteellinen ja tiesinkin ettei se hyllyä paremmin mene, mutta tarkoitus olikin treenata mun kisapäätä ;)

Alun otin kutsuna toisen esteen takaa ja käänsin koiran putkeen poispäinkäännöllä. Odotetusti HYL tehtiin putken jälkeisellä hypyllä, jonka Sa hyppäsi väärään suuntaan. Tarttisi treenata haltuunotto paremmaksi putken jälkeen ja takaakierrot varmemmiksi. A oli sateen jälkeen liukas ja eka yrittämä Saralla menikin liukastellessa, vasta toisella se sai sudittua sen yli. Putken jälkeiselle hypylle (8.) en saanut koiraa käännettyä vaan se meni putkihulluna koirana suoraan puomin alla olleeseen putkeen. Tuon tyyppiset hyppykulmatkin on treenaamatta. Hyppysuoralla 10.-13. joku este mentiin väärin päin, en muista mikä. Kepeille koira löysi hyvin, tosin ekalla yrittämällä meni jossain vaiheessa väärin ja vasta toisella saatiin oikein mennyt suoritus. Radan loppupätkä sujuikin jo hyvin. Kaikki putkiin irtoamiset oli yhtä hyviä kuin kotikentälläkin treenatessa, ennen vieraassa paikassa Sa on kaivannut enemmän saattamista niille. Kaiken kaikkiaan taas hyvä kokemus, lisää vaan tarvitaan, jotta oppisin ohjaamaan koiraani paremmin kisatilanteissa.

RINNAKIN oli mukana haistelemassa kisafiiliksiä. Siinä samalla se treffasi myös sisaruksiaan.

Agistelut

Tällä kertaa tehtiin Anne Saviojan suunnittelemaa ykkösten kilparataa:

Ensin pätkissä. Alkuun kokeilin poispäinkääntöä toisen esteen jälkeen. Sujui sekin, mutta aika tiukka kulma tuli koiran menoon. Paremmin tilanteeseen sopi työntäminen.

Keinua edeltävän hypyn jälkeen muisin suhista ja sain koiran hyvin tulemaan keinulle. Kepeille ohjasin koiran valssilla. Kun oman liikkeen lähes pysäytti valssin jälkeen koirakin keskittyi keppeihin paremmin ja aloitti pujottelun oikeasta välistä. Saralle kärsii tehdä jo keppien jälkeen valssi, sillä sainkin koiran oikeaan päähän putkea. Tosin tarkkana saa olla etten valssilla käännä koiraa liikaa, sillä silloin se hyppäsi 16. hypyn.

Pätkissä rata siis menikin ihan hyvin, mutta rataa kokonaisena yrittäessä kisanomaisesti mulle tuli taas liian kiire ohjata, mikä näkyi rimoissa. Eka rima tippui, samoin A:n jälkeinen rima. Kepeillä yritelmä pysähtyi täysin, sillä Sa aloitti pujottelun jatkuvasti toisesta välistä. Oman liikkeen olisi pitänyt hidastua enemmän. Turha kiire pois, niin hyvää tulee.

Rinnakin oli tällä kertaa mukana. Se on itsenäinen pentu, mutta kyllä yllätti ettei sitä yhtään haitannut, kun se jätettiin yksikseen kentän laidalle. Pentunen kaiveli vaan siellä kuoppaa ja välillä nukkui! Pikkasen Rinnakin pääsi hommailemaan. Tehtiin putkea, joka sujuu nyt täysimittaisena suorana. Lisäksi tehtiin parit luoksetulot leluun kiinni sekä leikittiin paljon kahdella lelulla. Rimpsis leikki lähes yhtä hyvin agikentän laidalla kuin olohuoneessakin :)

Rinnan treenejä

• Maahanmenoissa palkkaan vain suht suorista, joissa pentu menee hissinä maahan. Aika hyvin se jo osaa, kohta voisi alkaa yhdistelemään käskyä mukaan.


• Katsekontaktia treenataan namilla ja ulko-ovesta kulkiessa. Pelkkä vilkaisu riittää. Myös odottamista opetellaan eri tilanteissa.


• Sivulletuloja ollaan otettu imuttamalla.


• Takapäätreeninä vasempaan käännöksiä imuttaen. Peruuttaminenkin on kokeiluasteella, mutta odottanen naksua mukaan.


• Naksuun ehdollistuminenkin on siis aloitettu.


• Pentu on saanut myös tutustua metallisiin esineisiin eikä niitä vierasta ottaa suuhunsa.

Ohjattua liitoa

Kesätauko siis päättyi ja ohjatut agilityt alkoi. Tehtiin seuraavaa rataa:

Radassa oli vähän kulmaakin A:lle ja puomille sekä kepeille mennessä. Kontaktit ja keinu kokonaisuudessaan oli hyvät. Putkesta tullessa kepeille vauhtia oli liikaa ja Sa aloitti pujottelun toisesta välistä. Tähän korjauksena linjan rikkominen vekillä tai putkijarrutus (sihinä) ja johan kepitkin meni oikein. Vedätystäkin niillä Sa kestää vallan mainiosti.

Tehtiin myös kolmen hypyn hyppysuoraa kutsuna koiraa hetsaten. Eikä rimat tippuneet :)

---

Ennen lähtöä taas Rinnan väsytys yksinoloon. Se pääsi siis mukaan asioimaan. Käytiin mm. Postissa, jossa neiti kulki häntä pystyssä sielläkin. Käveltiin myös eri pinnoilla eikä pentu vierastanut metalliritilää lainkaan.

Purinalla

Otin molemmat koirat mukaan, Rinnakin siis ensikertaa Purinalla. Ensin Rinnalle monen lelun leikkiä. Sillä kun on tapana omia leluja, joten leikitään paljon usealla lelulla yhtäaikaa. Pentu leikki hyvin vieraassa ympäristössä, tapporavistelikin leluja. Ja ekaa kertaa toi niitä myös minullekin! Sinänsä ei kyllä yllätä, että pentu leikkii niin reippaasi vieraassakin paikassa, sillä meille tullessaan se aloitti lähes hetimiten leikin Saran leluilla ;) Otettiin myös maahanmenoja. Hyvin se "tipahtaa" namin perässä. Agilityuraakin aloiteltiin ja pentu sai tehdä lyhyttä putkea. Sitä se menikin ihan omin toimin. Hallitusti sain sen menemään putkea heittämällä lelua putken läpi. Lisäksi ohjasin pentua juoksemaan siivekkeiden välistä (ei rimoja).

Sarpsa kertasi kontaktiesteitä ja keppejä (eli kaikkea niitä, missä pystyin kantamaan pentua samalla sylissä). Ennen lähtöä käytiin vielä hallissakin. Sielläkin pentu kulki rohkeasti häntä pystyssä. Kotimatkalla bussipysäkillä Vihdintien varressa otettiin vielä maahanmenoja Rinnalle. Hyvin se keskittyy noinkin suuressa häiriössä! En vaan tiedä pitäisikö maahanmenotreenit pistää heti alkuunsa jäihin, sillä suurin osa niistä on pentumaiseen tapaan lonkka-asentoja. En haluaisi liiaksi vahvistaa niitä ja kunhan pennen kroppa kehittyy, niin asennoistakin tulisi useammin siistimpiä. Toisaalta myöhemmin voi karsia ne hirveimmät poies.

---

Päivemmällä tavattiin naapurin 3-kuinen sakemannin pentu. Se oli Rinnasta aika pelottava. Sarasta se oli ällöttävä, kuten pennut yleensäkin on, Rinnakin. Tosin jo eilen todistin Saran ja Rinnan yhteistä lelun revintää ;)

Tokoakin

Penturyhmän jälkeen Sara pääsi tokoilemaan. Otettiin ensin tunnari kokeenomaisesti liikkurin kanssa. Se oli hyvä :) Sitten merkkiä ja siihen yhdistettynä ohjattua noutoa. Merkit palkkasin kaikki ja ohjattuun siirryin lähemmäs koiraa käskyttämään. Kertaalleen laitoin kaikki kapulat merkin taakse häiriöksi. Ekalla Sa juoksi kapuloille, seuraavissa pysähtyi näpäkästi jo merkillä. Loppuun vielä perusasentoja ja pikkuseuruita sekä koemaisesti pidempi seuraaminen, jossa oli kaikki käännökset ja tempot mukana (ei askelsiirtymiä). Alku alkoi huonosti, sillä lähellä pörräsi amppareita. Otettiin uudestaan ampiaisettomasta kohtaa. Alussa oli jotenkin löysää seuraamista, loppua kohden parani ja sain hyvillä mielin palkata hyvästä seuraamisesta.

Ennen lähtöä oli ohjelmassa Rinnan väsytys yksinoloa varten. Tein namiruudun (vajaa 1 x 1 m). Pentu söi muutaman nappulan ja siirtyi lähistölle heinikon varjoon makaamaan. Oli vissiin liian kuuma (hellettä) syödä :p Käytiin lisäksi lähiostarilla ihmettelemässä maailmaa. Rin on ihanan rohkea pentu. Se kulkee paikassa kuin paikassa häntä pystyssä. Namit kelpaa aina ja namikättä se seuraa hyvin (koirien ohituskin onnistuu näin). Väsytys onnistui ja pentu jäi hiljaisena aitaukseensa. Väsyneenä yksin jääminen onnistuukin, muuten pentu protestoi jättöä varsin äänekkäästi (vaikka jäisikin Saran kanssa). Sisäsiisteys on lähtenyt hyvin käyntiin. Ulos tulee lähes kaikki, lähinnä työpäivien aikana paperille tulee läikkiä. Sohvallekin se osaa jo hypätä, osasi jo heti ekana päivänä :p Kaiken kaikkiaan hyvältä koiran alulta se vaikuttaa, jos sitä ääntä vaan saisi pienemmälle ;D

Jäljen alkeita

Eilen ja tänään illalla tein Rinnalle ekat jälkitreenit lähipuiston nurtsille. Vähän mietitytti mitä tuleman pitää, muttä aivan turhaan, sillä imuri pelasi hyvin :) Keskittyminenkin oli hurjan hyvää. Ohimenneille ihmisille Rin sanoi pentumaisesti "Räyh!", mutta painoi nenänsä sen jälkeen heti takaisin maahan. Eilinen namiruutu oli ehkä himpun verran liian iso (n. 1 x 1 m) tuon kokoiselle ipanalle, sillä pentunen ei juurikaan ruudun ulkopuolelle päätynyt. Kerran se meni ja kääntyi heti takaisin. Olin aika runsaasti laittanut ruokaa ruutuun, joten eipä ollut ihme. Kun kutsuin pentua ruudusta pois, se ei olisi millään halunnut tulla. Piti ihan hihnan avulla vetää ;) Tänään tein parimetrisen laahaavan jäljen. Viimosen puolimetrisen pentu eteni hyvin, alkuun se yritti rynniä liian vauhdikkaasti eteenpäin ja palata sitten takaisin päin. Tästä se alkaa!

Rinna

<3 Nukkuvaa pentua on helppo kuvata ;)

HAU Open möllinä

Oishan siellä ollut virallinenkin rata ykkösille, mutta mölleihin mentiin, sillä ei ajoissa ehditty paikalle mun pentutokokoulutusvuoron takia. Helteessä tuomaroi Ville Liukka. Rata oli kuitenkin Mia Laamasen käsialaa:

Putkella 17 valinnainen pää.

Aika vähin ohjauskuvioin mentiin. Alussa käänsin koiran putkeen poispäinkäännöllä ja sitten muutamat takaaleikkaukset tehtiin, siinä kaikki ohjauskuviot. Käskytin ja pysäytin koiran kontakteille kunnolla ja ne koira suorittikin mallikkaasti. Neljännellätoista hypyllä Sas ehti empiä, sillä en ohjannut sitä tarpeeksi pitkälle. Hyppäsi se sen kuitenkin. Muuten aivan priimaa rataa. Saatiin 0-tulos ajassa -24,17 (ihanneaika 60 sek). Tulos oli paras, mutta kun osallistuttiin kisan ulkopuolelta (ne pari virallista starttia takana) niin ei sijoituttu. Voittajan aika oli -18,52. No mutta, joka tapauksessa meidän eka nolla ;D

Illan tullen...

...käytiin Purinalla treenimässä. Ensin tokoa. Lähetin koiraa ruutuun n. 30-35 metristä ja sinnehän se sujahti, tosin takanurkkaan ja sieltä uudella käskyllä keskemmälle. Kertaalleen tehtiin ruutu alustan kanssa ja sen jälkeen koira osasikin paikan paremmin. Seuraavaksi pelkkää merkkiä. Eka näyttönä, loput ilman. Hienosti sujuu! Yhdisteltiin sitten merkkiä ja ruutua (oikeassa). Sas ei vielä osaa, joten helpotin menemällä itse merkin ja ruudun puoliväliin. Häiriöseuruutin koiruutta päin lepattavia kehänauhoja ja niiden vieressä kainalopallon kanssa. Hyvin koira toimii. Otettiin muisteluna kaikkia jääviä sekaisin. Seisominen ja maahanmeno toimii, mutta istuminen on taas unohtunut (seisoo). Apujen jälkeen alkoi sujumaan jo jotenkuten. Tokoilun loppuun vielä metallihyppynouto, jossa palkkasin vauhdista.

Sitten agin pariin. Kontakteja, keppejä ja pussia tehtiin yksitellen tai muutaman esteen kanssa (mini-rimat). Tehtiin välistävetoja ja takaakiertoja. Takaakierrot onnistuu hyvin. Välistävedot myös, kunhan vain käskytän tarpeeksi jämäkästi. Laitoin kolme hyppyä kaarelle. Ekan rima 65:een. Hetsasin koiraa kunnolla ja yritin tehdä oikein hätäistä ohjaamista, johan eka rima tippui! Tokalla kerralla ei enää ja siihen lopetettiinkin.

Tottistakin

Sara on viettänyt treenien suhteen hiljaiseloa juhannuksesta lähtien. Kerran käytiin HAU:n epiksissä ja maanantaina oli tarkotus myös agiloida. Maanantain virallinen startti jäi kuitenkin väliin mun migreenin takia. Tänään treenattiin sitten pitkästä aikaa ja ihan kunnolla hellesäässä...

Käytiin pitkästä aikaa lenkkeilemässä Viikissä ja samalla tein koiralle jäljen. Sitä ennen mentiin kuitenkin Viilarin kentälle. Vähän mietitytti miten koira jaksaa, kun oltiin paahteessa kuljettu tunti jos toinenkin. Lämpö näkyi koirassa vain kielen pituudessa, eikä se lainkaan vaikuttanut intoon tai vauhtiin. Ensin otettiin hyppyä molempiin suuntiin. Korkeudet 70 cm ja 90 cm Sa hyppäsi puhtaasti. Metristä hypättiin toisella esteellä, sillä tuohon toiseen ei löytynyt vikaa palaa. Ekalla yrittämällä koiruus kaatoi koko esteen. Ei ollut kyse mistään hipaisusta vaan koira juoksi suoraan estettä päin... Seuraavat se hyppäsikin sitten puhtaasti. Annoin Saralle luvan suorittaa pari kertaa pk-A:ta. Koiran tyyli on hypätä alas aika korkealta. Ei kuitenkaan harjalta, mutta mun makuun liian korkealta kuitenkin. Tarvinnee opettaa parempi alastulo. Luoksetulojen pysäytyksiä kokeilin peruuttaen koiran edessä. Seisomiset edelleen ihan kivoja, mutta makuut tälläkin tapaa venyy pitkäksi. Tarvii taas pohtia lisää. Luoksetuloja otin parit vielä vauhdista palkaten. Loppuun vielä oman tunnarikapulan piilottelua. Ekalla koira etsi ahkeraan, mutta aivan väärästä paikkaa (koira ei nähnyt piilotusta). Annoin apuna liikkumalla pari askelta kohti kapulaa ja johan löytyi. Tokaakin koiruus etsi hyvän tovin, löysi kuintekin omin avuin. Hyvä mielentilatreeni tunnariin.

Sitten jäljen pariin. Se ehti vanheta reilun tunnin. Alun perin olin ajatellut tekeväni pidemmän jäljen pellolle, mutta kaikki pellot oli turhan pitkiksi kasvaneita, joten tyydyin tekemään lyhyen jäljen (ehkä korkeintaan 50 m) pikkumetsikköön. Silti änkesin siihen kaiken sen, mitä olin ajatellutkin... Pohjana oli vielä se Saralle vaikein eli märkä saniaismetsä. En yhtään katsonut, mistä koiran lähetin janalle ja koira päätyikin suoraan ekalle kepille. No hyvähän se on saada välillä janaltakin palkkaa... Kepin ilmaistuaan Sa jatkoi jäljen suuntaan. Seuraavana oli pikkumatka suoraa ja 90-asteen kulma vasempaan. Koira meni kulmasta ohi, sillä metri pari sen takana kulki polku (aika häiritsevää!). Päästiin taas jäljelle ja seuraava keppi löytyi. Tämän jälkeen koira lähti taas vetämään polkua kohden. Otin sen takasin kohtaan, jossa keppi oli ollut ja näin päästiin oikeaan suuntaan. Jälki kaareutui vasemmalle poispäin polusta toiselle polulle. Jälki seurasi polkua pari metriä ja teki 45-asteen kulman oikeaan. Polulla Sa tarkisti ensin toisen suunnan ja sitten lähti kulkemaan polkua oikeaan suuntaan. Polulta poistuminen jälkeä myöten sujui koiralta hyvin. Jonkin matkaa mentiin taas suoraan, jonka jälkeen taas 90-asteen kulma vasempaan. Koira jatkoi taas kulmasta suoraan ja kävi mutkan ojassa ennen kuin palasi jäljelle. Lopussa jälki ylitti vielä samaisen polun. Siinä ei ollut ongelmaa. Juuri missään vaiheessa jäljestys ei ollut mitenkään varman näköistä. Kaikki kepit (5 kpl) kuitenkin koira ilmaisi varmasti. Ens kerralla vois tehdä helpomman jäljen...

Kotimatkalla pysähdyttin vielä Purinalle. Otettiin yksitellen kontaktiesteitä, pussia ja keppejä. Kepeillä Sas sietää jo vedätystäkin! Pystyin juoksemaan pari metriä koiran edellä lelu kädessä eikä koiraa haitannut. Lisäksi hyppyytin koiralla yhtä hyppyä. Hetsasin koiraa lelulla ja juoksin vielä poispäinkin, mutten silti onnistunut saamaan koiraa pudottamaan rimaa :)