RINNA kävi reilu viikko sitten lauantaina jälkikokeessa. Tulosta ei tehty, mutta olen silti nii-in tyytyväinen suoritukseen! Rimpan oma tottiskupla puhkesi ja kentällä sain koiraan yhteyden. Sitä ei ole ehkä tapahtunut ikinä. Koe oli EPK:n järjestämänä Espoossa. Koko päivän satoi. Maastossa enempi, tottiksen aikaan vähempi. Maastot aloitti. Janalta Rinna nosti jonkun jäljen jo alusta. Tarkasti muutaman metrin sitä molempiin suuntiin, päätti ettei ollut se ja palasi itsenäisesti etenemään janalle. Oikea jälki lähti läheltä takamerkkiä. Rinna tarkasti takajäljen ja jatkoi janaa loppuun ennen kuin nosti taas takajäljen. Eli miinusta jäljen hylkäämisestä ja takajäljen otosta. Janapisteet 18. Jälki oli Rinnalle vaikea. Riistajälkiä oli paljon, tuoreitakin. Rinna työsti jäljen hartaasti alusta loppuun saakka, mutta kaksi (4. ja 5.) keppiä jäi metsään. Esineruudussa Rinna työskenteli pääasiassa takana. Se toi ruudusta kolme esinettä ja löysi kyllä neljännenkin, muttei tarkentanut sen sijaintia, vaan rallatteli ajan loppuun asti. Esineruudusta pisteitä tuli 23. Työskentely oli tyydyttävää koiran ohitettua esineen monta kertaa.
Kolmoset teki tottiksen kolmen kimppana. Rinna kävi kentällä siis kahdesti, ensin makuusta ja sitten yksilöissä. Siirtymät isolla kentällä oli myös sopivan pitkät siihen, että koiraa sai temputettua kuulolle.Toisekseen, kun tulokseen ei maastopisteet pisteet enää riittäneet, nIin sain hyvin panostettua tottiksen koeongelmien ratkomiseen mm. käskyttämällä reippaasti tuplana.
Treeni on purrut ja siirtyminen ilmottautumisiin onnistui lähes kontaktissa. Ilmottautumisen jälkeen Rinna kuplautui nytkin. Paikkis vetisessä nurmessa sujui erinomaisesti. Sen jälkeen Rinna siirtyi tauolle ja sain temppuiltua sitä kuulolle. Seuruussa tein kiusaa koiralle ajoittamalla käännökset kohtiin, joissa se ei ollut skarppina. Arvosana tippui hyvään juurikin tästä syystä. Näytti huonolta, kun koira ei ollut mukana, mutta skarppasi kivasti koiraa.Istuminen sitten oli erinomainen sekä istumisineen että myös valmisteleva seuraaminen oli hyvää. Juoksusta jäävissä koira keuli eiklä suorittanut jääviä hyvin. Maahanmeno oli hidas ja seisomiseen annoin suoraan sitten tuplakäskyn katsomatta edes reagoiko koira jo ensimääiseen. Näistä erittäin hyvä ja hyvä. Noutoihin asti paketti pysyi jotenkin vielä kasassa, mutta noutoliikkeiden välissä koiraa haukutti ja haukut pääsi myös noutoihin lähtiessä. Noudoissa Rinnalla on tullut vähän tavaksi tiputella kapulaa luovutuksessa kisoissa (ei koskaan treeneissä). Nyt annoin siis kaikissa noudoissa varmuuden vuoksi jo uuden käskyn koiran tuodessa kapulaa. Siitä miinusta kaikkeen.Tasamaanoudossa luovutus kaipaisi voimaa. Annoin koiran pitää kapulaa edessä pitkään ja pää lähti valumaan kapulan painon takia. Siitä tyydyttävä. Hyppynouto oli erittäin hyvä. Estenoudossa Rinna kaarratti kapulaa nostaessa ja oli tulla hypyn kautta takaisin, mutta viime hetkellä se tulikin esteiden välistä (ehkä on joskus kielletty tästä). Tästä puutteellinen. Eteenmenossa Rinna poikitti seuruussa sen verran, että talloin sen varpaille. Muuten eteenmeno oli siisti, erittäin hyvä. Tottispisteillä 79. Eli 220 pistettä eikä tulosta. Kaiken kaikkiaan mukava koe, vaikka tosiaan ykköstulos ei ollut lähelläkään. Tilanne oli kuitenkin lähempänä treenitilannetta, jossa meillä on hyvä yhteys koiran kesken.
Rinnan tottiskuplan lisäksi Rinnankin on pistetty. Nimittäin viime viikolla koiraa pisti maa-ampiaiset. Se juoksi metsässä ampiaispesään. Irrotin koiralta hännästä ampiaisen ja kielikin oli ottanut osumaa. Tämä oli Rinnan viides (!) kerta ampiaisten kanssa. Nyt ekaa kertaa Rinna meni shokkitilaan päin ja sitä jouduttiin lääkitsemään kortisonilla. Mua vähän pelottaa, että koira on herkistynyt enemmän ja saa jatkossakin ampiaisista isomman reaktion. Toivotaan kuitenkin, että tuossa olisi ampiaisen pistoja jo yhdelle koiralle tarpeeksi!
Hki 7.8. Hyppy2, tuom. Leena Rantamäki-Lahtinen, 5, sij. 5.
Hki 7.8. Agi2, tuom. Leena Rantamäki-Lahtinen, 0, sij. 1. LUVA
Hki 14.9. Agi2, tuom. Minna Räsänen, HYL
Hki 14.9. Agi2, tuom. Minna Räsänen, 5, sij. 3.
Hki 14.9. Hyppy2, tuom. Minna Räsänen, HYL
Edellisviikonloppuna onnistuin tavoitteessani eli loppuun asti ohjaamisessa paremmin. Tämä onnistuu huonosti treeneissäkin, joten tsempattavaa on paljon kisoissa. Ekalla radalla en juossut kunnolla ja vitonen tuli kiellosta, kun en ehtinyt sitten ohjaamaan koiraa. Siitä sisuunnuin ja taisteltiin seuraavalta radalta nollavoitto. Kaunis se suoritus ei ollut, mutta nolla se rumakin nolla on.
Tänään eka rata kaatui jo ekaan esteeseen, kun Dot kompastui rimaan. Lisäksi se loikkasi puomin alastulon, minkä syynä oli varmaankin huono lähestyminen puomille. Hylkäys tehtiin, kun uusin keinun varastamisen takia. Toisella radalla olin niin nopea, että oli koiran tiellä putkeen mennessä ja Dot tuli ohi putken suun. Kolmannella radalla vaihdoin lennosta ohjaussuunnitelmaa (mitä ei pitäisi ikinä tehdä!) eikä se sitten sujunutkaan. Jospa taas oppisin virheistäni! Huomasin
nyt, että arvotan virheet eri tavalla. Rimasta ohjaus loppuu herkemmin
kuin kiellosta. Kontaktivirhe sijoittuu siihen välille. Kiellot on
täysin mun aiheuttamia. Kontaktivirheet tulee vain koiran
osaamattomuudesta. Kontaktivirhe ei ole kenenkään syy ja treenaamalla
lisää niistä pääsee. Rimavirheet sitä vastoin voi johtua minusta, mutta
myös koirasta. Joka tapauksessa on koiran tehtävä pitää rimat ylhäällä.
Ekan riman tiputus johtuu koiran vireestä, siitä millä mielellä se on
lähdössä. Lähdöthän Dotilla tällä hetkellä on huonoja. Se ei malttaisi
odottaa yhtään. Keskellä rataa tipahtavat rimat yleensä johtuu mun
tekemästä ohjauskuviosta. Yleisin syy on se, että olen fyysisesti koiran
tiellä. Kauempana minusta tapahtuvia rimavirheitä on harvemmin ja ne
johtuu siitä, ettei koira jostain syystä keskity tehtäväänsä, joko se ei
malta tai sitten häiriköin sitä kauempaa. Kummassakin koiran tulisi
keskittyä. Opittavaa on siis puolin ja toisin. Dotin kanssa on palkitsevaa harrastaa agilityä. Kaikessa järkevä syy ja seuraus. On mahdollisuus kehittyä.
Vepekausi päättyi. Yhdessä kaudessa tuntui tulevan hyvä katsaus lajista. Ryhmämme kun kuuluu eri tasoisia koirakoita aloittelijoista Suomen mestariin! On treenattu kaikkien luokkien liikkeitä sekä myöskin virolaisia. Hauska laji. Kauden jälkeen RINNAN muuvit on hyvällä mallilla. Veneestä hyppy on sujunut ongelmitta paitsi silloin, kun olin itse veneessä ja koiran piti uida rantaan. Ekalla yrittämällä koira jäi uimaan veneen ympärille. Toistolla koira ui jo heti suotaviivaisesti rantaan. Hukkuvaa on tehty koematkalta. Siinä matka ei haittaa. Sen sijaan veneelle uinti ei koiralle aina ole selvää. Sekä veneen haussa ja viennissä on samaa ongelmaa. Rinna saattaa lähteä hyvin, mutta kääntyä takaisin rantaan ennen kuin on päätynyt veneelle asti riippumatta siitä olenko itse veneessä vai rannalla. Tässä ei tunnu olevan mitään kaavaa. Välillä koira ui ja suorittaa tehtävän hyvin, välillä ei. Alkuun en saanut koiraa käännytettyä, vaan se ui niin päätyttyään takaisin rantaan. Nyt olen onnistunut käännyttä koiran jo sen uidessa toiseen suuntaan. Kokeiltaneen vahvistella näitä talven aikaan ilman vettä ja veden kanssa uimalassa. Jälkien suhteen on tehty teematreenejä. On keskitytty kulmiin ja harhoihin. Kulmat lähti sujumaan hyvin, kun tein kulmateemaa pellolla. Sen jälkeen koira on ollut hyvä kulmissa myös metsässä. Harhoja on tehty koirakkohäiriöillä. Ensin Rinnaa kiinnosti vieraan koirakon tekemät harhat, sittemmin sitä ei ole enää lainkaan kiinnostanut häiriöt. Viimeksi sai ajettavakseen jäljeen riistaiseen metsään. Riistan jälkiä oli, muttei tietoa niiden tuoreudesta. Rinnaa ei nyt kuitenkaan häiriintynyt niistä vaan puksutti jäljes täsmällisesti läpi. Rinna on myös pari kertaa käynyt Emmi Lavikan tottiskoulutuksessa. Ollaan keskitytty seuraamiseen ja jääviin. Tällä hetkellä Rinnan tekninen osaaminen on huonoa. Sen kanssa on koko ikä treenattu mielentiloja tekniikan kustannuksella. Nykyisin Rinna on kuitenkin mieleltään treenitilanteissa ihan kiva, joten tekniset treenit on aloitettu. Seuraaminen on parantunut paljon siitä, mitä se on ollut. Edelleen mustavalkoisuus treeneissä on tärkeää, eli vääryydet korjataan ja hyvä kuitataan vähintäänkin kehuilla. Jäävissä on eniten työtä tekniikan suhteen. Ei riitä, että koira toteuttaa halutun asennon, vaan sen tulee toteuttaa se myös oikealla tekniikalla. Erikseen treenataan tekniikkaa. Pienin avuin asennot onnistuu jo seuruustakin, muttei juosten vielä. Sitä varten otetaan isommat avut käyttöön. Seisomisiin tiputetaan namppaa koiran jalkoihin ja koiran tulee luopua namista, kunnes saa vapautuksen. Jähmettää koiraa hyvin! Maahanmenoihin ajattelin ottaa avuksi maahanmenoalustan. Lisäksi tarkkuutta tekemisiin haetaan sanoilla, jotka ei tarkota mitään. Eli koiran pitää kuunnella, milloin käskyyn tulee reagoida ja milloin ei.
Aussieyhdistys järjesti viikonloppuleirin Pohjantilalla Loimaalla. Lajella oli haku ja toko. RINNA teki pääasiassa hakua. Hakukouluttajana oli Marian Alskog-Karhu.
Maastoon tallottiin reilun 200 metrin hakurata, jota käytettiin kaikissa hakutreeneissä. Lauantaina ehdittiin tehdä kaksi kertaa hakua. Olin kertonut koiran lyhyistä tyhjistä ja ensimmäiseksi Rinnalle tehtiin norjalainen
sekametsä. Lisäksi koiralle tehtiin jekku laittamalla kaksi maalimiestä samaan kohtaan eri etäisyyksille. Rinna juoksi tässä ensin taakse ja ilmaisi ukon sieltä. Sitten uudestaan samasta kohtaa lähettäessä koira paineli taakse, missä maalimies oli äsken ollut ja palatessa sieltä se löysi lähellä ison kiven takana olleen maalimiehen. Ilma oli Rinnalle rankka ja koira hyytyikin rataa edetessä, mutta sain sen vielä
patistettua, jolloin se haukkui maalimiehen niin hyvin, ettei tullut pois, vaikka kutsuin! Kaiken kaikkiaan treenistä jäi käteen oma asenne. Tässäkin lajissa oma asenne peilautuu koiraan. Kun olen reipas ja määrätietoinen, niin sitä on koirakin. Toisella
kierroksella treenettiin yliheittoja ja hallintaa. Maalimies kutsui koiraa toisella puolen, kun koiraa pidettiin kiinni toisella puolen. Itse olin keskellä ohjaamassa koiraa. Kutsumisen jälkeen koira päästettiin matkaan ja joko pysäytin koiran viereeni tai annoin se mennä kutsuneelle maalimiehelle. Rinnalle on tehty tämäntyyppistä aeimminkin, eikä sillä ollut ongelmia totella. Näitä vaan lisää niin, että yliheitto nostattaa koiraa kokeissakin. Myös suullinen vihje nostattamaan koiraa, että voin käyttä koiran väsyessä sitäkin. Sunnuntaina jatkettiin peräkkäisten
maalimiesten kanssa. Ekat oli molemmin puolin umppareissa ja taemmat takarajalla. Eka meni umppareissa hyvin. Toista kertaa
lähettäessä Rinna meni kahdesti tyhjään umppariin ennen kuin upposi taakse
asti. Tämäkin sujui sitten hyvin. Toiselle puolen sitten koira juoksi molempien
maalimiestä ohi ja reilusti jatkoi yli takalinjasta. Jännä teaktio :D Uudesta
lähettämällä koira ilmaisi ongelmitta ensin lähellä olevan ja sitten taemman. Samalla otettiin
hallintaa. Päätin, että koira kulkee nätisti vierellä kuljetukset ilman jatkuvaa pyytelyä ja
niinhän se kulki, koska olin päättänyt niin. Rinna vaan lukee mua niin
hyvin. Umppareissa otettiin koira hallintaan asti ja hyvästä
kuljetuseita vapautin vasta maalimiehelle palkalle. Näissäkin voisi
enemmän varioida palkkausajankohdan kanssa! Treeniin otettin sitten muutamat tyhjät ja hyvästä tyhjästä koira sai palkaksi pakenevat
maalimiehen toiselle puolen. Haukkuessa huusin pari kertaa koiran nimeä
eikä koira jättänyt maalimiestä vaan jatkoi ilmaisua. Hyvä. Jatkossa
koiraa voisi kutsua sen ollessa menossa vasta maalimiehelle. Ei oo helppoa, kun arjessa pitäisi aina totella ja haussa maalimiestä ei saisi jättää edes kutsusta.
Päivän toisella kierroksella tehtiin esineruutu. Lisäksi viikonlopun aikana Rinna ehti tehdä kaksi kulmikasta jälkeä pellolle. Teemana siis kulmat. Ekat kulmat koira meni vauhdikkaasti ohi, mutta sen jälkeen se alkoi keskittyä. Treeni oli juuri paikallansa. DOT ehti tehdä yhteensä kolme jälkeä. Eka oli perjantaina pellolla. Ruokaa reilu puolet maaston mukaan, korkeammassa kasvustossa enempi, matalammassa vähempi. Dot ajoi mukavan rauhallisella tahdilla. Seuraavat jäljet oli leikatulla nurtsilla ilman ruokaa. Lauantainen oli tokotreeneissä tallatulla alueella. Tämän Dot ajoi ihan kivasti. Varmasti asvalttijäljistä häiriöineen on ollut apua. Viimeisin oli sunnuntaiaamuna kostealla nurmella. Selkeästi kosteus oli vaikeaa. Dot osallistui myös tokon temppurataa. Ensin heitettiin kapula. Sitä ei noidettu vaan käännyttiin eri suuntaan lähettämään koiraa ruutuun. Ruudusta koiran tuli seurata lelu- ja ruokahäiriöiden lomitse seuraavaan paikkaan, jossa koira lähetettiin kiertoon ja sieltä palattua vielä ensin heitetylle kapulalle. Alun karmeuksien jälkeen Dot teki yllättävän hyvin! Dot nousi seisomaan kapulaa heitetteässä eikä se löytänyt ruutua. Sen jälkeen seuruu häiriöiden keskeltä sujui, kierto onnistui ja kapulakin löytyi. Välillä se yllättää. Radat tehtiin joukkueina ja Dot oli hauskutusjoukkueessa :p
