Ike 1 v.

Ikelle tuli ensimmäinen vuosi täyteen. Vuoden aikana se on kasvanut pienestä pennusta isommaksi pennuksi. Kokoa on, mutta mieli on vielä hyvin pentumainen. Ike on kiltti ja kuuliainen, mutta myös vilkas ja energinen. Vilkkaus ei näy välttämättä tekemisinä, vaan Ike enemmänkin passivoituu paikoilleen tuijottamaan. Se tuijottaa mielellään asioita, kuten autoja, valoja/varjoja tai toisia koiria. Näitä on pyritty työstämään pois.

Harrasteista Ike on kokeillut eri lajeja, on tehty vähän ja kaikkea. Mitään se ei vielä osaa, mutta ehkä pohjia on jo johonkin. Pääpaino on ollut tutustumisella puolin ja toisin.

Ike kävi luustokuvissa eläinlääkäriasema Helmessä Janakkalassa järjestetyssä kimppakuvauksessa. Kuvaavana eläinlääkärinä oli Tiia Rasila.

Selkä ja olat on Anu Lappalaisen lausumia ja lonkat ja kyynärät Kami Turusen. Kaikki lausuttiin priimana :) Onni on terve koiran alku!

Ikeilyt

Iken touhuissa on jo välillä järkeä, joten pitää alkaa kirjaamaan niitä enempi ylös. Ike on tehnyt edelleen vähän ja kaikkea. Tokoja Ike on puuhaillut eniten. Viime Sirke Viitasen tokoista tein muistiinpanoja.

Ikellä on hitaahko perusasentoon tulo. Ike on opetettu tulemaan sivulle vatitreenillä ja tämä sujuikin hyvin siihen asti, kunnes aloin ottamaan mukaan sivulle istumisen pelkän seisomisen sijaan. Selvästi tämä on hämmentänyt koiraa ja se asettelee itseään sivulle. Nyt voitaisiin tehdä toistoja maasta sivulle nousuihin, jolloin saataisiin helpotettua asiaa ja siten nopeampaa asennetta. Sitten näitä myös maasta ohjaajan takaa. Samaa asettelemista on ollut myös eteentuloissa. Tosin nyt nekin oli reippaita, ehkä johtuen edeltävästä sivullenousutreenistä? Samaa kropankäytön hallintaa tarvitaan myös kaukoihin. Ike voisi opetella pitämään asennot paremmin sekä leikin, jossa koiralle nimetään kaikki tassut ja koira oppi tiedostamaan joka raajansa.

Tehtiin myös liikevälejä ja sosiaalista palkkaa. Iken liikkeet oli istuminen ohjaajan kiertäessä koiraa, sivulla maahanmeno ja kaukojen i-m-vaihto. Liikeväleissä pienet siirtymät meni hyvin ja sosiaalinen palkkauskin silloin, kun koira keskittyi minuun. Liikkeestä vapautuessaan se saattoi myös mennä katsomaan kartioita tai ihmisiä. Samoin myös paikallaanolossa se ehtii vilkuilla ympäristöä. Jatkoon keskittymistä luopumisen ja jännitteiden kautta.

Kaiken kaikkiaan Ike on hyvin keskeneräinen vielä joka suhteessa ja niin pitää toki ollakin. Se on kasvattanut jalkoja ja kropan hallinta on heikkoa :p Hyppytekniikassa on vielä paljon työstettävää. Ikeltä puuttuu vielä suunnilleen kaikki aikuisen koiran lihakset. Kroppa on kesken ja niin on myös mieli. Hyppytekniikassa koira ei alkuun keskittynyt kuin lelulle juoksuun, mutta näkyvä lelu vaikutti liikaa tekniikkaan. Nyt on opeteltu piilossa olevaa lelua ja ruokakin on alkanut toimimaan tarpeeksi vetävänä, kun koira on saanut ideasta kiinni.

Hajulla

Dotin nosetreeneissä oli erilaisia haasteita. Tehtiin etsintöjä siten, että ohjaaja oli sijoittunut hajunlähteen viereen. Seisominen hajulla ei haitannut, mutta istuminen tuolilla, jonka alapuolella haju oli, oli vaikea. Dot nimittäin haisteli kaikkialta muualta paitsi siitä kohtaa missä istuin. Tässä jouduin helpottamaan siirtymällä hieman penkillä. Löydön jälkeen mun sijoittuminen ei enää haitannut. 

Ohjelmassa oli myös hajut lähellä aloituspaikkaa.Tehtiin myös siten, että ohjaaja eteni vauhdikkaasti siivekerivistön ohi hajun ollessa aivan siinä ensimmäisessä. Takaisin päin ei saanut palata vaan siivekerivistö mentiin ohi uudestaan samasta suunnasta samalla vauhdilla. Dot teki ilmaisun toisella kierroksella, kuten moni muukin koirista. 

Haastettiin myös ihmisiä sillä, että löydön jälkeen laatikkoetsimnässä oli osattava kertoa, mitä laatikoita koira ei ollut haistellut. 

Dotia on myös haastettu lumen määrällä! Uppoamisen lisäksi lumi tuo lisähaasteita helposti reagoivan koiran kanssa. Näkyvyys on huonompi ja koira yllättyy muista kulkijoista enemmän. Väistäminen on myös vaikeampaa. Lumesta ilakoivat lapset on myös pahasta sekä lumessa muutenkin oudosti kulkevat ihmiset. Toivottavasti Dot taas tottuu tähän uuteen normaaliin.

Iken hakuilut on tältä vuodelta hakuiltu. Viimeiset treenit on tehty lumisissa metsissä, mutta nyt lunta on jo liikaa. Treeneissä on nyt tehty erittäin helppoa motivaation nostatusta. Leikkipaikka on tällä hetkellä Ikelle se paras palkka. Ei motivoi, jos ensin tarjotaan ruokaa ja sitten vasta leikkiä.

Pitkillä koivilla pääsee!

Ellit

Rinna alkoi pissaamaan verta. Muita oireita sillä ei ollut, joten olipa hyvä, että lunta oli maassa! Rinna kävi Hertassa eläinlääkäri Heli Kupiaisella näytillä. Virtsatietulehdushan se. Pissassa oli puna- ja tulehdussoluja sekä proteiini- ja kidesakkaa. Ultratessa ei kuitenkaan kiviä näkynyt, vain hyvin ärsyyntynyt rakon limakalvo. Verikokeissa kaikki peruselinarvot oli viitteissä, mutta kuunneltaessa oli sydämestä sivuääni havaittavissa (3/6). Sydämen suhteen koira on ollut oireeton, joten mietitään missä vaiheessa tutkitaan tarkemmin. Virtsikseen Rinna sai antibiootit ( Kesium) ja tulehduskipulääkkeen (Metacam).

Rinnalla oli käynti myös Talliklinikalla Anne Leinolla. Rinna on oireillut nuolemalla etujalkojen ranteita eikä se ole tykännyt enää tassujen käsittelystä. Lisäksi koiralla on alkanut kulumaan arjessa kynnet erilailla kuin ennen. Eläinlääkärillä Rinna reagoi molempien kyynärien käsittelyyn sekä sen selässä oli lannerangan alueella lihaksissa jumia. Löydökset viitannee nivelrikkoon ja rappeumaan. Rinnalle aloitettiin nyt Librela. Jos koira hyötyy siitä, niin se alkaa saada pistoksen aina kuukauden välein.

Dotkin kävi Talliklinikalla samalla eläinlääkärillä. Sille tehtiin hampaiden putsaus. Hammaskiveä ei niinkään ollut hammaspinnan ulkopuolella vaan sisäpuolella, mitä on vaikea hammasharjalla puhdistaa. Jo pentuna murtunut hammas edessä (102) on edelleen ongelmaton. Hyvä niin.

Hajut

Tauon jälkeen Dot on taas alkanut tiiviimmin harrastelemaan nosea. Muistiin siis treenejä.

Ensimmäisissä treeneissä tauon jälkeen Dot ilmaisi innokkaasti myös hajuttomat huopatassut. Seuraavissa treeneissä koira ei enää niin innokkaasti ilmaissutkaan vääriä vaan oli varma oikeilla. Ollaan treenattu nyt myös agilityhallisssa, jossa Dot ei ole aiemmin tehnyt nosea. Hyvin se keskittyi haisteluun eikä vire ollut liian kaakossa. Treeniin on otettu myös laakeri uutena hajuna laakerinlehti sekä eukasta on otettu eri hydrolaatteja. Selvästi toisesta pullosta otetulla hajulla koira oli alkaa epävarmempi. Säätöä aiheutti myös liian herkullinen palkka. Dot ei tarkentanut, vaan teki ilmaisuja heti päästyään sinne päin hajupilveä.

Ike on aloittanut nosehaistelut myös. Se on myös tehnyt hakua. Viime treeneissä käytettiin ekaa kertaa ääniapuja. Ike on aiemmin tehnyt hakua vain hajunhakuina. Ääniavuilla Ike kyllä lähti, mutta selvästi hämmentyi eikä edennyt niin kauas kuin aiemmin. Ensin lähetin koiraa vasta kutsun jo päätyttyä, mutta sitten päästin koiran matkaan jo kesken huudon. Se oli tässä vaiheessa selvästi parempi. Ensi kerralla voi kokeilla lyhempiä matkoja, nyt maalimiehet oli 50 metrissä. Jatkossa pitää myös miettiä palkkausta. Namien syöttely oli nyt vähemmän kiinnostavaa, parempi oli kun koira sai syödä suoraan purkista. Ike kuitenkin jää maalimiehelle syönnin jälkeen vielä ihan hyvin pelailemaan pallolla. Käytin nyt lelua kuljetuksissa. Koira oli lelussa kiinni ja lyhyitä aikoja lelun voimin sivulla kuljetuksessa. Alkuun sujui hyvin, mutta tämä ei kestänyt toistoja joka kuljetuksessa. Jatkossa koira välillä vaan hihnaan kiinni.

Hoidot

Koirat kävi rankojen käsittelyssä viime kuussa Dot kävi Petran fyssaroitavana. Se oli oikein vetreä. Tekee hyvää vissiin painia päivittäin Iken kanssa :D

Rinna ja Ike kävi kraniohoidossa Marilla. Rinna on reagoinut etutassujen käsittelyyn ja varpaista löytyi aristusta nytkin. Kroppaa on vaan vuosien saatossa käytetty rankasti ja sen huomaa :/ Sille on varattuna myös eläinlääkäriaika.

Ikellä oli tuntumaa rintakehässä, ehkäpä se on törmännyt johonkin xD Sillä oli myös kireyttä oikeassa takajalassa ja kiveksessä. Ike antoi käsitellä melko hyvin. Odottaessa omaa vuoroaan se oli oikein nätisti. Iken mieli on nyt teinipojan vaihteleva. Se on joko tosi kiva tai tosi kamala :p

Treeni kannattaa

Dotin kanssa ollaan aika hyvin alettu tekemään yhteistyötä agilityn saralla. Pitkästä aikaa tästä otettiin videotakin. Edelleen itse voisin liikkua paremmin, mutta kyllä nytkin ehdin ohjauksiin suht hyvin. Rimat oli 50 cm, joita Dot ei ole kovin paljoa viime aikoina nähnyt. Siksi jokunen rima tippui. Dot suoritti keinua lukuunottamatra kaiken kuten pitääkin.

Sitten pari muuta mainitsemisen arvoista asiaa. Dot 8 v. on alkanut leikkimään Iken kanssa. Ne painii aamusta iltaan ja yönkin, jos niitä ei välillä (yöllä) erota toisistaan. Ja Ike 9 kk on nyt oppinut myös nostamaan jalkaa 🥳

Taas Ascaa

Viikonloppuna oli jälleen Ascan aksakisat. Tuomarina oli tällä kertaa Darryl Warren (USA). Perjantain ohjelmassa oli neljä agirataa ja sekä lauantaille että sunnuntaille Dot oli ilmoitettu kahdelle gamblerradalle agiratojen lisäksi.

Perjantaina Dot oli hyvä, mutta valitettavasti itse tein virheitä. Käskin esimerkiksi koiraa jatkamaan eteenpäin, vaikka oli pitänyt kääntyä :p Turhautuma auttoi itseä panostamaan seuraavina päivinä enemmän. Lauantaina Dot oli luokkansa paras kaikilla radoilla ja sunnutainakin tehtiin vielä pari voittoa parin huonosti ohjatun lisäksi. Selvästi siis väsyneenä mun suoriutuminen heikkenee :p Viikonlopun saldona siis kaksi agin ja kaksi gamblerin hyväksyttyä tulosta.

Jämillä

Elokuisena viikonloppuna suunnattiin Iken kanssa Jämille Saunajaakojen leirille. Ike pääsi tokoilemaan, tekemään maastoja sekä lammastelemaan.

Iken tokoilut on junnanneet paikoillaan. Kun ei etene, niin ei tee mieli treenata eikä sitten ainakaan etene. Nyt teinikoiralla meni eka kierros ihmetellessä uutta paikkaa. Toisella kierroksella se tuntui enempi omalta itseltään. Iken kanssa on kyllä kiva puuhastella tokoa, mutta multa puuttuu se visio mihin haluan sitä viedä.

Maastojutut on sen sijaan tuntuneet etenevän.  Jälkiä Ike on tehnyt nurmikolle. Nyt tehtiin ekaa kertaa metsään. Käännöksiä on otettu mukaan. Käännökset itsessään menee hyvin, mutta se käännöksen jälkeinen jäljestäminen on ollut hapuilevaa. Nyt hyödynsin kantoa tukemaan jatkoa. Esineruudussa Ike on hakenut joko yhdessä vietyjä esineitä tai jonkun muun viemää, jolloin Ike on nähnyt viennin. Näissä Ikellä on mukavasti ajatusta mukana ja löytämisen jälkeen Ike kiiruhtaa kivasti esineen kanssa luokse.

Ascaa

Käytiin Dotin kanssa kisaamassa Asca-aksaa heinäkuun viimeisenä viikonloppuna. Sekä lauantaina että sunnuntaina suotitettiin kaksi gambler- ja kaksi agirataa. Tuomarina oli Christian Prein Itävallasta.

Gamblerit kaikki oli meille liian vaikeita. Pisteet oli helppo kerätä, mutta se gamblerosuus aina kaatui siihen, että koira hakeutui lähemmille esteille eikä osannut irrota sivuttain. Treenattavaa riittäisi.

Agiradat sujui hyvin. Tehtiin kaksi hyväksyttyä tulosta, toisella radalla myös voitto. Yhden radan pilasin itse tiputtamalla riman :p ja yhdellä Doo suoritti esteen väärin päin. Pääasiassa siis kuitenkin hyvää tekemistä :) Myös radan ulkopuolella Doo oli pääasiassa mukava. Ascat on niin pienen piirin tapahtumia, että epäsosiaalisen koiran kanssa on helppoa olla. Väljää on, kenttä on aidattu umpinaisella aidoilla sekä lähdöt että maalit on hyvin rauhoitettuja. 

Kesälook

Hörökorvat <3

Itse tein ja säästin :D

Hännän alla piilossa <3

Aussiet sai kesätukat. Rinna on parina kesä jo ajeltukin. Se alkaa kutisemaan helposti uimareissujen lomassa tukan kanssa. Lyhyellä tukalla ei ongelmia ole. Dot ajeltiin nyt ensimmäistä kertaa. Sillä on edelleen ihon kuivuudesta johtuvaa ihottumaa, joka paljastui karvan alta laajemmaksi kuin päällepäin näkyi. Toivon mukaan tukan lyhennys auttaa kuivaan ihoon. Ainakin aineiden kuvittelisi menevän paremmin kohteeseensa.

Rinna on vanhentunut. Saran poismenon jälkeen tuntuu  että koira vanheni silmissä, mutta todellisuus taitaa olla sitä, että siihen itse kiinnittää vaan nyt enemmän huomiota. Rinnallakin alkaa kuulo huononemaan. Kuurous yhdistettynä omaa etuaan tavoittelemaan koiraan ei ole helppo yhdistelmä :D Onneksi Rinna on paljon rauhoittunut siitä mitä se joskus oli.

Dotista on tullut viime aikoina reagoivampi. Syyksi luulen laumaasa tapahtuneet muutokset, Saran poismenon ja Iken kasvu. Dot rähisee lenkeillä vieraille koirille herkemmin ja on muutenkin hermostuneemman oloinen. Toivottavasti ajan kuluessa se taantuu ennalleen. Entiset tukitoimet on jouduttu ottamaan takaisin käyttöön. Esimerkiksi kerron koiralle ajoissa vasraantulevasta koirasta, jolloin Dot bongaa sen aiemmin eikä reaktiot ole niin isoja. Ahtaammissa paikoissa mennään ihan koko ajan koiraa syötellen, ollaan palattu ihan ruoalla imuttamiseen ohituksissa. 

Koirat kävi viime viikolla fyssarilla. Rinna ja Dot oli aika ok kokonaisuudessaan. Ike sai käsittelyharjoituksen. Se on kaikin puolin vielä ihan keskenkasvuinen.

Treenejä

Aina sitä miettii, miten seuraavan koiran kanssa tekee asioita, mutta tässä sitä taas ollaan sormi suussa niinkuin ennenkin. Ike on nyt tehnyt vähän kaikkea, paino sanalla vähän ja kaikkea. Niin arjessa kuin treeneissäkin tämän hetken isoin asia on silmillä/mielellä asioihin kiinni jääminen. Ikeä kiinnostaa tuulen mukana liikkuvat roskat, vauhdikkaat koirat ja lelut. Yritetään treenitilanteet pitää lyhyinä ja niissä koira aktiivisena, jotta pentu keskittyisi olennaiseen. Isommassa häiriössä otetaan toki apuun isommat avut (palkat).

Vepekausi on saatu käyntiin. Dot teki kuivatreeneissä hyvin ja samoin vedessäkin, mutta koira meni omaan kuplaansa, kun rantaan lisättiin tavaroita. Sama veden lumo tulee vesisateessa. Eniten on nyt treenattu rantaumista. Eli koira joko hyppää veneestä tai hakee tavaraa veneestä tai sitten vaan lähtee heitetyn lelun perään. Pääpaino on siinä, että koira tuli suorinta tietä palkan luokse rantaan. Hyvä ruoka toimi tässä viime kaudella hyvin ja nyt on pystytty käyttämään jo leluakin. En vaan usko koiran palkkaantuvan näistä niin hyvin kuin siitä veden lumosta, joten ehkä ketjutetaan rantautumisen jälkeen tähän vielä luvallinen veden tuijottelu :D

Kauden päätavoite on kuitenkin jo saavutettu. Eli Ike pääsi yli vesitraumastaan.

Lastentauti

Ike kävi näyttämässä silmiään viime viikolla Apexissa ell Anna Valtoselle. Diagnoosiksi tuli rakkulainen sidekalvontulehdus molemmissa silmissä. Se on suht yleinen nuorilla koirilla, joiden immuunipuolustus vaan reagoi liian vahvasti ärsykkeisiin. Lisäksi vasemman silmän sarveiskalvolta löytyi pari pientä haavaa. Vasempaan silmään aloitettiin nyt antibioottitippa (Ofan Akvakol) ja oikeaan antibiootti kortisonin kanssa (Oftan Dexa-Chlora). Samaa tippaa jatketaan myös vasempaan viikon pelkän antibiootin jälkeen haavojen parannuttua. Kokonaisuutena tippoja laitetaan muutaman viikon ajan vähitellen antokertoja vähentäen. Lisäksi Ike käyttää nyt ainakin kuurien ajan kostutustippoja (Bepanthen Eye) ja tarvittaessa silmiä huuhdellaan suolaliuoksella. 

Ike ei tykkäisi hirveästi tippojen laitosta, mutta on alistunut kohtaloonsa. Pakolla ja lahjoen mennään, nyt ei ole mahdollisuutta koiran omaehtoisuuteen. Onneksi tippoja laitto menee kerta kerralta näppärämmin ja Ike on oppinut odottamaan herkkuja laiton jälkeen. Toivottavasti vaiva paranee eikä uusi.

Noin muuten Ike on taas kasvanut. Painoa oli nyt eläinlääkärillä reilu 14 kg ja kotimittauksella korkeutta on yli 50 cm. Kaikki hampaat on vaihtuneet ja koipi on alkanut myös välillä nousta. Ike on myös alkanut ahkeroimaan myös pieniä tihutöitä. 

Saunat

Viikonloppuna oltiin Saunajaakkojen treeneissä. Lauantaina Ike pääsi lampaille. Ike on nyt muutaman kerran käynyt lampailla niin etten ole ollut reissulla mukana ja olipa nyt kiva päästä katsomaan mitä se siellä tekee! Ike väläyttelee välillä kivoja ajatuksia, mutta onhan se vielä raakile. 

Päivän päätteeksi tokoiltiin. Päivän lammasaktiviteettien jälkeen Ike oli tosi hyvin tokoilussa mukana. Se keskittyi hyvin eikä välittänyt muista koirista lainkaan. Aina se ei ole yhtä keskittynyt, mutta nyt se oli sopivasti väsytetty. Tehtiin ihan perusjuttuja. Ensin leikkiä ja sitten leluista irrotuksia ja luopumisia. Ike malttoi vähän huonosti luopua eteen jätetystä pallosta ja pystyi vain juuri ja juuri tekemään käsikosketuksen ennen kuin sai rynnätä pallon kimppuun. Sitten jätettiin pallo kauemmaksi ja vaihdoin ruokapalkkaan. Ike osaa aika hyvin erotella jo istu-, maahan-, seisoasennot. Asennonotot on toki vielä pentumaisia. Perusasentoontulot alkaa sujua pienemmillä ja pienemmillä vihjeillä molemmin puolin. Näissä on keskitytty siihen tulovaiheeseen eli paikka elää ja harvemmin otan koiraa vielä istumaan, mutta rakapäätään pentu käyttää kivasti tullessaan. Samoin takapää toimii hyvin myös käännöksissä ja peruutus- ja sivuaskeleissa. Loppuun vähän arkipaikallaanoloa. Tämä on kotona kestänyt jo mun näkymättömiin menon, mutta toki kestoa ei juurikaan ole vielä. Kiva oli tehdä Iken kanssa treeniä vieraassa paikassa kuten keittiössä.

Sunnuntaina oli Tuulia Liuhdon agikoukutus. Dot osallistui. Saatiin tosi kivat onnistumiset treeneissä. Ike pääsi halliin katsomaan muiden menoa. Se on vähän syttynyt agilityyn ja kiljui muiden tehdessä. Tutummassa paikassa se pystyy syömään muiden tehdessä, mutta nyt vieraammassa paikassa oli vaikeampaa. 

Epämukavuutta

Helatorstaina kisattiin Dotin kanssa agia Riman kisoissa. Täll kertaa taas kisa-ahdistus alkoi jo päiviä ennen :/ Radat kuitenkin sujui oman tason mukaan eli tuloksena huonosta ohjauksesta johtuvat hyllyt. Virheestä mulla edelleen ohjaus hajoaa, mutta sain koottua itseni uudestaan. 

Vaikka sainkin koiran pidettyä hallinnassa hallissa, niin hallin ulkopuolella Dot muistutti luonteestaan. Se kävi toisen koiran kimppuun. Dot on, mikä on ja syy oli täysin minun. Sen kanssa pitäisi  pystyä olemaan jatkuvasti olemaan tilanteen edellä. Sovittiin toisen osapuolen kanssa asia, mutta kyllä harmittaa, että näin pääsi käymään :/

Rinna 12 v, Ike 5 kk

Elämä jatkuu ja Rinna täytti 12 v. Saran poismenon jälkeen olen hakenut Rinnasta vanhenemisen merkkejä ja onhan niitä. Rinna ei enää juokse pää viidentenä jalkana joka paikkaan vaan liikkuu maltillisemmin. Se ei kuitenkaan aina tarkoita kroppaystävällisempää liikkumista, vaan välillä pää vaan vie eikä kroppa enää taivu siihen mihin ennen. Rinnan kuulo on huonontunut eikä koiraa voi enää käskeä olla tekemättä typeryyksiä. Tarkkana saa siis olla ennaltaehkäisyssä. Rinnan eläkeläislajina on ollut nose. Sekin vaan meinaa olla liian hasardia koiran kiipeillessä hajujen perässä vähän vaarallisesti :p

Rinna rokotettiin kuukausi sitten. Se sai rokotusreaktiona patin pistokohtaan. Patista alkoi sitten tihkua mätää ja kudosnesteitä läpi. Iho saatiin onneksi kotihoidolla kuntoon. Rimppa voi taas hyvin.

Ikellekin tuli 5 kk täyteen. Nyt se on korkeampi kuin Dot, mutta vielä pienempi kuin Rinna. Eli vähän vajaa puolimetrinen se on. Maitohampaita on vielä muutama jäljellä. Ike on päässyt toistamiseen lampaille. En päässyt paikalle, mutta kuulemma Ike oli hyvä. Sen verran se kyttää autojakin, etten yhtään ihmettele lampaisiin syttymistä sitten viime kerran...

Kyttäilyn lisäksi ikävänä piirteenä Ikelle on tullut resurssiaggressiivisuutta niin ruoasta, leluista kuin ihmisistäkin. Ruokaa se puolustaa toisten koirien lisäksi ihmisiltä. Ruokakupilla on nyt tehty siten, että ruokaa lisätään välillä kupin lähelle,  jolloin lähestyvästä kädestä tulee hyvä asia. Hyvä asia toki on, että ruoka kiinnostaa ja pentua on helppo palkata sillä. Lelut alkaa tosin olla popimpia. Eli lelu voittaa ihan tavallinen nappulan, jos koira saa päättää.

Noin muuten Ike vaikuttaa fiksulta ja keskittymiskykyiseltä kakaralta. Ike on osallistunut ensimmäiseen tokokoulutukseensa  jossa se keskittyi hyvin tekemiseen vieraassa paikassa eikä reagoinut häiriöihin (ihmiset, ympäristö). Siinä ihmisten jutellessa se odotti jatkoa ilman erillistä käskyä eikä lähtenyt omille teilleen. Mahtia.

Sara :(

Sara Sasu Sarppa Sarpiainen, 24.6.2007 - 10.5.2022 :(

Vanhan koiran kanssa eläminen ei ole helppoa. Vähitellen enemmän ja enemmän pitää alkaa miettiä sitä viimeistä päätöstä. Päätöksen teko ei ollut helppoa. Sen tein, kun Sara oli unissaan pissannut alleen. Varasin Saralle eutanasian viikon päähän. Viimeisenä viikkona Sara sai tehdä joka päivä jotain spesiaalia. Se pääsi mm. treenaamaan, herkkuostoksille ja kyläilemään. Ajanvaraamispäivä oli itselle vaikea, mutta viikko sujui hyvin. Tappopäivää edeltävät päivät oli kamalia, Sarppa oli niin elämää täynnä :/ En kuitenkaan perunut päätöstäni. Pahinta olisi, että koira menisi hiljalleen huomaamatta niin huonoon kuntoon, että se olisi lopetettava kiireesti. Sara lopetettiin paikassa, jossa se ei aiemmin ollut ollut. Niinpä Sara käveli uteliaana sisään vailla epäluuloja. Päivä oli kaunis ja ehdittiin olla pihallakin ennen aikaa. Sarppa sai syödä nakkeja niin paljon kuin halusi ja se nukahtikin nakkia suussaan. Kuolema oli rauhallinen, Sara vain nukkui pois. Sara meni yhteistuhkaukseen. En halua toistamiseen viettää hyvästellä, yksi kerta riittää. 

Saran viimeisiä päiviä kuvina ja videoina. Ikävä on kova :(

 

Agikisoja

Viikko sitten vappuna kisattiin pitkästä aikaa agia Dotin kanssa. Kisat pidettiin kotitreenipaikassa HAU:lla. Edellisestä kisoista oli aikaa puolisen vuotta eikä odotukset olleet korkealla. Radoilla aiheutinkin turhia kieltoja joko liian myöhässä tai ajoissa olevilla ohjauksilla. Eka rata hyllytettiin, mutta toisella tehtiin kolmosista jo tulos, 15 virhepistettä :p

Tänä viikonloppuna jatkettiin kisaamista ASCA-aksaa Ojangossa. Tehtiin sekä lauantaina että sunnuntaina neljä rataa, kaksi agia ja kaksi gamblersiä. Lauantaina ei tehty yhtään tulosta. Agiradat kaatui kontakti-puomierotteluihin ja gamblersosuudet oli vaan liian vaikeita. Toisella radalla gamblerin liikkuma-alue oli kaksiosoinen. Toiseen sai siirtyä vasta koiran tehtyä tietyt esteet. 

Sunnuntaina onnistuttiin paremmin! Oltiin jopa veteraanikoirien parhaimmistoa. Ekalla gablersradalla onnistuttiin. Toinenkaan rata ei ollut vaikea, mutta lähestyin loppuosuutta liian huonoilla vauhdeilla. ASCA:n agiradoilla on käynyt ennenkin niin, että otan koiraa liikaa haltuun. Kielloista viis, niitä kun ei tunneta. Sen seurauksena eteneminen on sujuvasta kaukana.  Ekalla agiradalla tehtiin kaikesta huolimatta hyväksytty tulos.

Kaiken kaikkiaan kivaa on ollut taas kisata. Yllättäen tauon jälkeen ei edes ole pahasti jännittänyt. Jännitystä oli kivasti ilmassa, ei lainkaan liikaa. Tätä lisää.

Hoidot

Alkuviikosta Sara ja Dot kävi Petran käsittelyssä. Saran kroppa on jo vanhan koiran kroppa. Käsittelyn lisäksi se sai akupuntioneulat. Illemmalla Sara oli letkeä, mutta käsittelyä seuraavana päivänä kipeä. Sara on saanut nyt särkylääkkeitä. Dot oli jumissa tasapuolisesti edestä ja takaa. Sen ojentajat ja hauis sekä reidet oli jumissa, mutta selkä hyvä. Eteen ja taakse ohjelmaan venyttelyjä.

Sarppa 14 v 10 kk ja Sepe 12 v 8 kk, ystävät jo vuosien ajan.

Hoopers ja nose

Dot kävi parin kerran hooperstreenit Nina Frantsin koutsaamana. Edelleen outo laji mulle :p Viimeisellä kerralla tehtiin kuvan rataa. Alapuolelta ohjattuna saatiin koko rata puhtaasti läpi. Haastetta toi irtoaminen päähän asti ja kaartaa siellä jatkoon. Keskeltä ohjaten jäi viimeinen hooppi tekemättä. Putken jälkeen ilman omaa liikettä koira vaan kaarsi loogisesti tynnyrille. Esteiden nimeäminen auttaisi tähän.

 

Perjantaina Dot osallistui ekan kerran koemaisiin nosetreeneihin. Cockeriharrastajien järjestämä treenitilaisuys järjestettiin TTS:n oppilaitoksessa. Kouluttajana oli Piia Laine. Alueita oli neljä, ajoneuvot, laatikot ja kaksi sisäetsintäaluetta. Ajoneuvoina oli kaksi rekkaa. Lähetin koiran matkaan kulmasta ja koira teki heti ilmaisun. En luottanut siihen vaan jäin varmistelemaan. Dot turhautui, nuolaista, puraisi ja läppäsi löytöä vielä tassullaan. Siis kolme miinuspistettä. Kritiikkiä tuli liiasta hallinnasta. Koira osaisi toimia itsenäisemminkin, mutta ohjaaja ei :p Vikalla alueella luottoa koiraan oli tullut sen verran, että se sai mennä ihan itsenäisesti. Dot meni suoraan alueen perälle ja teki löydön. 11 sek. 

Ajoneuvot

Sisäetsintä

Laatikot

Sisäetsintä

Ike 4 kk

Ike 4 kk on painoltaan n. 9-10 kg ja korkeudeltaan lähes Dot. Se on myös menettänyt ensimmäiset pentuhampaansa! 

Kuukausipäivää vietettiin jälleen pentuetreffeillä. Paikalle pääsi yhtä pentua lukuunottamatta kaikki sekä lisäksi molemmat vanhemmat. Olipa kiva nähdä kaikkia! Pennut sai samalla myös rokotukset ja Ike pääsi ekaa kertaa näkemään lampaita. Ike huomasi ne kyllä, mutta niin se huomasi myös niiden kakat :D

Ike on päässyt kokeilemaan myös uimista, kun käytiin Doghealin uuden puolen avajaisissa. Uiminen jäi valitettavasti lyhyeen, kun Ike hyppäsi reippaasti heitetyn lelun perään ja järkyttyi eikä sen jälkeen mennyt enää veteen. Sen verran innokkaasti se uikutti reunalla toisen koiran uidessa, että uskon kyllä Iken uskaltautuvat joskus toistekin veteen.

Ike tuntee treenithallit jo niin hyvin, että haluaa rynnistellä sisälle. Niinpä olemme aloitelleet malttitreenit eri paikkoihin rynnistelyihin. Ikelle on noin muutenkin alkanut ilmaantua kyttäysmoodia. Tähän yritetään puuttua ennakoimalla tilanteita ja palkkaamalla oikeissa tilanteissa. Pennun hallitreenit on myös tähän mennessä koostuneet eniten odottelusta. Ike on siis saanut treenata häkissä sekä hihnassa kiinnitettynä rauhottumista. Taukomattotreenit on myös aloitettu, mutta sitä treenataan vasta kotona. Muuten treenit on paljolti koostuneet kropan hahmotustreeneistä, joita on tehty etu- ja takatassutargettien avulla.

Alkeisjälkitreenit aloitettiin hankikantojen aikaan. En ole ennen alkeita opettanut hangella ja selvästi sula maa on se parempi vaihtoehto alkeille :p Tykkään Iken luontaisesta tyylistä jäljestää tarkasti nenä maassa kiinni. Jälkitreeneiräpellykissä saatiin aikaiseksi pää ylhäällä ryntäilevä pentu :p Palataan asiaan sulalla maalla.

Ike 3 kk

Ike on edelleen hurmaava <3 Se on kiltti ja herttainen. Luonteeseen on nyt tullut herkkyyttä lisää. Liekö se kasvuvaihetta vai todellista luonnetta, saapi nähdä. Ike on edelleen ihan reipaskin, mutta mörköikä näkyy tekevän tuloaan.

Kuukautispäivän kunniaksi treffattiin muita pentueesta. Iken veli meni eläinlääkärille, joten riehunnan jälkeen pennut sai ekat rokotuksessa. Painoa Ikellä on nyt noin 8 kg.

Ike on opiskellut toimintoja tarjonnan kautta sekä poimittuna. Ike on oppinut istumaan ja menemään maahan. Kestoa ei vielä näissä ole. Käsikosketus on ollut toimiva jo eri ympäristöissä, joten sitä on voitu käyttää jo arkea helpottamaan. Perusasentojen opettelu on aloitettu etujalkatargetin avulla. Tosin tässä ollaan vasta siinä targetin tarjontavaiheessa.

Ike vaikuttaa verbaalisesti lahjakkaalta. Ei se toki puhua osaa, mutta nappaa sanoja ja yhdistelee asioita varsinaisesti opettamatta. Tiedostamatta Ike on opetettu menemään käskystä esimerkiksi petiinsä. Jossain vaiheessa vaan huomasin sen painuvan petiinsä aina tietystä sanasta.

Ike 3 kk on pystykorva