Ensin rata numeroituun suuntaan, sitten toisin päin.
Ekalla kerralla en pysynyt paikoillani kutsuessani koiraa mukaan toisen esteen takana. Seurauksena oli riman pudotus ja kepit koira ehti aloittaa kiireessään vasta toisesta välistä. Tähän oli yksinkertainen ratkaisu; en vain liikkunut ennen kuin koira oli hakenut ekan keppivälin. Kuudennen esteen jälkeen kokeilin ensin valssia, mutta persjättö toimi paremmin, sillä siten koiran vauhti säilyi. Seiskalla oman liikkeen tuli suunnata valmiiksi kohti jo seuraavaa estettä, jotta koira tuli mahdollisimman lyhyellä kaarrolla. Lisäksi vekki ennen seiskaa suuntasi koiraa paremmin (ei saanut tehdä liian voimakkaasti, sillä Sa ohjautui puomille tai kiersi esteen kokonaan). Puomilla treenattiin sivuetäisyyttä eli ohjaaminen tapahtui seiskan toiselta puolen. No problems, sivuetäisyys ei ole ongelma.
Toiseen suuntaan mennessä paras oli alussa sijoittua toisen esteen vasemmalle puolen. Jos otin poispäinkäännöllä, niin Sa kääntyi liian jyrkästi ja hyppäsi kontaktialueen yli. Kuudennelta seiskalle sai tehdä valssin. Ekalla kierroksella lähdin vedättämään kepeillä, juoksin vain loppuun antamatta koiralle mitään käskyä tai vinkkiä tulevasta, jolloin molemmat rimat lensi. Loppu otettiin uudestaan ja vedätys yhdessä eteenmenokäskyllä toimi. Mulla on ongelmana etten pysty tekemään yhtä aikaa sekä ohjausta että käskytystä ja kuten edellä, välillä en kumpaankaan...
Lisäksi tehtiin naksutellen kontakteja. Sekä kaukoja. Ne oli makeita :) Tosin voisi käyttää sitä vihjesanaa useammin ennen aloittamista, niin koirakin olisi mukana alusta lähtien...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti