maanantai 1. marraskuuta 2010

Kun maailmat ei kohtaa


Ajattelin jättää treenit väliin, kun ei vaan jotenkin huvittanut. Mentiin kuitenkin. Olin siis alavireessä, Sara sitä vastoin oli korkeassa vireessä, mikä ei ole hyvä yhdistelmä... Ekassa radassa olin niin kohmeessa etten käskyttänyt keinua kunnolla ja lentävästihän se pitkästä aikaa mentiinkin... Kokeilin toisella esteellä kahtakin ohjaustapaa. Parempi oli pakkovalssaus. Se toimi hyvin, kunhan vain en aloittanut liikettäni liian aikaisin (jolloin eka rima tippui) ja pysyin rintamasuunta koiraan kohden (tiukempi kääntyminen). Kokeilin kierrättää koiraa hyppyjen välistä. Sekin toimi, mutta oli hitaampaa. Kokeilin myös mitä koira tekee, jos jätän sen aloitukseen odottamaan, menen paikoilleni ja vain seison koiraa kohden. Varmaan minuutin kesti ja koira nousi epävarmana seisomaan. Eräänlainen varastaminen sekin.



Toisella radalla haasteita sitten riittikin. Kolmannella esteellä ensin kokeiltiin suoraa ohjauslinjaa ohjaamaan koiraa takaakiertoon (puomilta lähtien jo sivuttaisetäisyyttä koiraan). En vaan ehdi. Kääntö sylkkärillä sopisi meille paremmin, mutta nyt en osannut sitäkään... Pitää joskus parempana hetkenä kokeilla. Putken jälkeinen takaakierto kaipaa treeniä myös ja ylipäätään takaakiertoon irtoaminen jo kauempaa. Nyt tuli ylimääräisiä pyörähtelyjä koiralta. Samoin keppikulma aiheutti pyörimistä. Välistävedot sentäs sujui oikein hyvin :) Kaivelin taas taskuja liian aikaisin, koiran suorittaessa vielä, joka aiheutti vikan riman putoamista. Paransin jo kuitenkin tapani.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti