perjantai 23. syyskuuta 2011

Hajatelmia


Tiistaisessa RINNAN agissa tehtiin ratoja, joissa oli putki-puomi-erottelua. Ensin paljaat numerot, sitten punaisilla neliöillä.



Ekassa radassa oli tarkoitus saada koira puomille putken sijaan. Se onnistuikin (ei tosin heti), kunhan kiinnitin huomiota omaa sijaintiini sekä liikkeeseen. Toisella radalla olikin sitten vaikeaa saada koira puomin sijasta putkeen! Rinna meni puomille kerta toisensa jälkeen. Jos yritin tukkia sijainnillani puomille pääsyn, se jopa ponnisti putken päältä puomille! Lopulta sain pennun putkeen, kun vein sen aivan putken suulle. Loppurata ei sitten enää tehtykään numeroidussa järjestyksessä, sillä pennellä oli ihan omat radat mielessään. Taispa koiraa alkaa turhauttamaan (väsyttämään) jo kaiken säätämisen jälkeen.


Lisäksi tehtiin keppejä melkein koko verkoilla. Pitkästä aikaa, mutta hyvin oli pennellä pujottelu muistissa. Vauhtia riitti, mutta se pää voisi edelleen olla alempanakin. Aatakin tehtiin. Ohijuoksut onnistui, kuten myös taakse jättäytymisetkin. Renkaan nostin tällä kertaa maksikorkeuteen. Ensin tehtiin pari kertaa rengasta matalampana ennen kuin nostin ylemmäs. Otettiin renkaalle menoa myös hypyn kautta ja suorasta putkesta. Kaikki onnistui.


---


Keskiviikkona satoi vettä. RINNAN HSKP:n tokoissa oli ensin ohjelmassa muutama suorituspiste, joissa suoritettiin tiettyjä liikkeitä hetkisen aikaa. Ensimmäisessä oli aiheena ruutu. Ehdittiin tehdä leluruutu ja sen jälkee appari heitti pallon ruutuun koiran kanssa samaan aikaan. Vauhtia oli. Sitten seuraamista ja liikkeestä maahanmenokin. Seuraamista ajatellen koirassa oli liikaa virtaa. Ehdin töiden jälkeen vain hakea koirat ja mennä kentälle. Rinnalle tämä ei todellakaan sovi. Koira äänteli ja edisti seuruussa. Ääntelyyn puutuin samanlailla kuin Sarankin kanssa. Eli pysäytin liikkeen äännähdykseen ja liikettä jatkettin, kun koira oli hiljaa. Seuruuta tehtiin myös lennosta, jolloin ääntelyä ei esiintynyt ja pääsin puuttumaan edistämiseen. Saatiin lopulta ihan kivaakin seuraamista, jossa koira ei edistänyt eikä äännellyt. Tehtiin melko pitkääkin pätkää ja se sujui.


Yhdellä pisteellä tehtiin luoksetuloa. Kokeilin pitkältä matkalta mitä tapahtuu. Koira koski muttei törmännyt. Jatketaan siis edelleen eteentulotekniikan opettamista sekä vahvistetaan oikeaa asentoa. Nyt penne tarjosi vähän vinoja asentoja (kohti namitaskua), voisi vaikka naksun kanssa suoristaa koiraa. Viimeisellä pisteellä tehtiin kaukoja. M-i-, i-m-, i-s- ja m-s-vaihdot tehtiin onnistuneesti viidestä metristä.


Paikallaanmakuu tehtiin kymmenisen koirankon voimin. Ensin makuutus, jossa häiriökoirakko pujotteli makaavien koirien väleistä. Olin varmuuden vuoksi Rinnan lähellä. Sitten parin minuutin makuu, jossa menin piiloon. Se sujui hyvin. Koira pysyi asennossaan ja piti kontaktia piiloa kohden.


Sain uudenlaisen idean palkkaamattomuuden treenaamisesta. Koiraa palkattiin menemällä piilottamaan lelua. Piilotin välillä myös lelun ensin ja sitten vaadin koiralta tekoja ennen kuin se sai lähteä etsimään lelua. Sopii hyvin Rinnalle, joka tykkää käyttää nenäänsä.


SARALLE tunnin jälkeen ensin ohjattua noutoa. Kertaalleen molemmat puolet, noudettavat kapulat oli helpotuksena lähempänä. Sujui. Sitten merkille hakua eri paikoista. Näitä on tehty lähinnä olohuonemittakaavalla, nyt käytettiin tilaa enempi. Sivusuunnista merkille haku sujui, samoin koiran ollessa merkin ja minun välissä. Vaikeinta oli hakea merkille merkin takaa. Siinä koira meni ensin merkin eteen ja peruutti siitä merkin taakse :p Kaukoja tehtiin kisamatkalta. Ensin s-i-s- ja m-s-m-vaihtoja ja sitten sarjana. Kaikki nyt onnistui liikkumatta.


Seuruussa saatiin aikaiseksi juurikin sitä mitä halusinkin eli äännähtelyä liikkeellelähtöihin. Halusin päästä nimittäin puuttumaan siihen. Höpöhöpötyksellä puutuinkin näihin. En usko, että koira ymmärtää ääntelevänsä, mutta siihen puuttuminen alentaa kierroksia sopivammiksi ja nytkin ääntelyt saatiin vähemmällä. Aiemmin yhdistin äännähtelyn siihen, että lähdin liikkeelle liian nopeasti. Se vähenikin, kun kiinnitin huomiota omaan liikkumiseen. Aiemmin myös ääntelyä esiintyi lähinnä vain askelsiitymissä. Niistä sain sen vähenemään erottamalla siirtymät eri käskyllä normaalista seuraamisesta. Tulkitsin nuo koiran epävarmuutena. Tarkennetuilla käskyillä se tiesi paremmin mitä oli tulossa ja sai varmuutta.Nykyisin yhteys ei oo ihan yhtä selvää. Nythän äännähtelyä voi esiintyä kaikissa liikkeellelähdöissä, ei enää yksistään siirtymissä. Ääntelyn syykin voi toki olla muuttunut joksikin muuksi. Nyt ennemminkin yhdistäisin ääntelyn väärään mielentilaan (liian korkeaan vireeseen). Niin ja äännähtelyähän ei koskaan tapahdu jääviä edeltävissä seuruutuksissa... Kokeilin nyt seuruuttaa koiraa täysin käskyttä ja saatiinkin pitkiä äänettömiä seuruita monine pysähdyksineen ja liikkeellelähtöineen. Jokin siis mun käskytyksessä saa koiran äännähtämään. Voisi tehdä välillä treeneissä seuraamista ilman käskyjä ja miettiä ja kokeilla muuttaa käskyjä erilaisimmiksi (ehkä lyhentää, terävöittää, pelkkä "Se" = "Seuraa" tms.?). Toki palkkaustakin pitää taas miettiä. Nyt olen taas lipsunut lelupalkkaukseen, kierroksia voisi laskea sopivammiksi namipalkkaus.


---


Torstaina ennen Saran agia otettiin molempien kanssa hyppytekniikka- ja kontaktitreeniä. SARALLE se set point leveällä okserilla. Apuhypyn ja okserin välissä 4 ft, rimat 30-40-45-45-20 cm. Nelivitosiin otin liikehäiriön mukaan. RINNALLE samaa, mutta apuhypyn ja okserin väliin 5-6 ft. Rimat oli ensin 45 cm. Näitä tehtiin kolmesti. Ekalla penne tuli huonosti alas, kun se huomasi pallon sijainnin vasta ilmassa... Toisella yrittämällä tippui okserin eka rima. Kolmas onnistui. Nostin rimat 60 senttiin. Eka yritys onnistui, toinen ei enää. Penne tuli riman ali. Laitoin toisen riman esteeksi alle, se tuli silti ali ja meni esteen vierestäkin. Laskin rimat 45 sentiin. Sen penne hyppäsi. Nostin taas 60 sentiin ja senkin penne hyppäsi. Vikaksi vielä rimat 20 senttiin. Pennun tullessa ekaa kertaa riman ali olin joutunut pariin kertaan korjaamaan koiran lähtöasentoa (nousi ilman lupia seisomaan) ja ehkä siitä tuli epävarmuutta suoritukseen. Kuuskymppinen leveä okseri on ehkä vähän vielä hui-este pennen mielestä ja siihen yhdistettynä epävarmuus saattoi saada pennun keksimään muita vaihtoehtoja hyppäämiselle.


Puomilla naksuttelin SARALLE ensin pelkkää 2on2offia. Sijoituin eri sijainteihin ja siltikin koira haki hyvin suorasti 2on2offiin. Tehtiin hetsattuna koko puomiakin. Näissäkin koira meni epäröimättä 2on2offiin. Hieman lisää vauhtia sillä saisi vaan vielä olla alasmenolla. A:ta tehtiin ensin kokonaisena. Vedin koiran alas namilla, jolloin se ei voinut jäädä hidastelemaan. Sitten vielä naksuttelin 2on2offia.


RINNALLE naksuttelin ensin myöskin pelkästään alastulon 2on2offia puomilla. Sitten otettiin puomia kokonaisena samanlailla hypyn kautta kuin tiistaisissakin treeneissä (ei hyppää ylösmenoa yli). Vauhtia pennellä oli. Taakse jäänneissä se ensin pysähtyi kaikki tassut kontaktilla. Näissä annoin uuden käskyn ja korjauksesta koira sai pelkän kehupalkan. Alkoipa penne sitten tarjoamaan oikeaakin pysähdyskohtaa. Oli ihan täydellistä :) Ohijuoksutkin onnistui. Useaan kertaa Rinna juoksi uudestaan puomille pallopalkkansa saatuaan. Se pysähtyi alastulossa 2on2offiin, pudotti pallon suustaan ja jäi odottamaan lupaa ottaa pallo taas. Hassu pentu :D Pari kertaa penne teki myös rengasta maksina. Tällä kertaa renkaana oli HAU:n uusin rengas, musta renagas ja huomaamattomampi kehys. Sujui sekin.


SARAN treeneissä oli mun suunnitteluvuoro. Yhdistelin Syysskaboissa tuomaroineen Zeljko Goran parhaita paloja ja lopputulos oli tämännäköinen:



Puomille sain koiran hyvin linjattua (jotta se ottaisi ylösmenot) laittamalla koira alkuun mahdollisimman suoraan linjaan puomin kanssa ja ottamalla koira mukaan vastakkaisella kädellä. Kutosputkeen ei ollut mikään kiire. Kunhan tämän sisäistin, niin sain koirankin sitten ilman, että koira painelee ensin suoraan. A:lle koiraa piti vähän linjata vetämällä, että se otti ylösmenot hyvin. Vaikeaa oli saada koira jarruttamaan 9./18. putken jälkeen ja hyppäämään seuraavakin este eikä kaartamaan vaan ohi siitä. Suhinajarrutus ei tässä toiminut, mutta koiran nimen hokeminen ennen putkeen menoa ja heti putkesta tultua auttoi. Lisäksi omalla rintamasuunnalla sain koiraa jarruttamaan paremmin. Vaikeinta oli kuitenkin 12. esteen takaakierto. Alkuperäissuunnitelmana oli kiilata koiran linjalle ja kierrättää koira hyppyjen välistä. Ei vaan ehtinyt! Onnistui, kun otin koiran huomion sanomalla sen nimen ja kierrättämällä se sitten keppien puolelta. Kepeille koira haki hyvin, tosin jonkin kerran se taipui vasta toiseen väliin. Joskus pitää kokeilla samalla radalla leijeröintiä keppien yli 16. putkelle sekä A:n yli 18. putkelle. Nyt en tullut yrittäneeksi.


Puomin suoritus onnistui hyvin osana rataa. Viimeisellä kierroksella se oli juurikin sitä mitä haluankin sen olevan! A-este kun ei suju yksistäänkään, niin eihän se radan osanakaan sujunut. Edelleen kontakteihin siis lisää treeniä.


---


Perjantaiaamuna metsässä tehtiin esineruutua. Ensin RINNA. Talloin alueeksi n. 5 x 30 m alueen ja laitoin sinne näyttävästi n. 20 metriin keskelle pallon. Lähetyksellä penne paineli alueen taakse. Se etsi koko alueelta, enemmän kuitenkin takaosasta. Kun se oli aikansa etsinyt kuitenkaan mitään löytämättä, kutsuin koiran pois ja kävin näyttämässä esinettä. Nyt penne meni suoraan esineelle, mutta joutui tovin paikallistamaan sitä. Palkkasin pennen heti toisella pallolla, kun se oli ottanut pari palautusaskelta pallon kanssa. Seuraavaksi laajansin aluetta 50 metriseksi asti. Laitoin edelleen kuitenkin pallon samaan kohtaan koiran näkiessä. Nyt penne meni taas suoraan esineelle ja taaskin joutui paikallistamaan esinettä ennen kuin löysi. Palkkasin kuten ekankin. Ei tainnut märkä vinkutennispallo pennen nenään haista märässä metsässä :p


SARALLE levensin aluetta n. 10 metrillä eli se oli kokoa n. 15 x 50 m. Esineeksi laitoin samaiseen kohtaan pallon eli se oli oikeassa laitatuntumassa n. 20 metrissä. Toisen pallon laitoin oikeaan takanurkkaan. Lähetykset tein vasemmasta sivulaidasta. Ekalla Sara lähti suoraan, mutta puolivälissä ruutua se alkoi haravoimaan koko aluetta puolivälin ja etulaidan väliltä, enemmän kuitenkin vasemmalla puolen. Aikansa se kesti, muttaa lähempi pallo löytyi. Palkaksi vähän pallottelua. Toisella lähetyksellä koira paineli vasempaan takanurkkaaa ja lähti tulemaan sieltä takaisin päin, kunnes lähti oikeaan takanurkkaan, josta toinen esine löytyi. Pallottelua tästäkin palkaksi. Sara on aika järjestelmällinen koira :p

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti