Pekka Korrin jälkipäivä

Päästiin RINNAN kanssa "kuokkimaan" Tiinan Myytin-bortsuille järjestämään Pekka Korrin jälkikoulutukseen. Kiitos vain, päivä oli oikein antoisa! Nyt on selvät ohjeet sille mitä teen jäljellä: en yhtään mitään. Koira on se, joka tekee ihan kaiken työn. Jatkossa tehdään siis paljon jälkiä, joissa on vain lähtö merkattu. Jäljentekijää ei kannata ottaa mukaan jäljen ajoon, ettei vahingossakaan tule koiraa autettua. Kokeessakaan ei ole ketään koiraa auttamassa. Kaikki on koiran varassa. Jos jälki hukkuu eikä koira sitä löydä, se viedään neutraalisti jäljeltä pois. Koira kuulemma oppii näistä enemmän kuin hyvin onnistuneista jäljestyksistä. Olettaen siis, että koiran motivaatio jälkeä kohtaan on kunnossa. Se miten koira metsäjäljellä jäljestää on ihan sama, kunhan vain ne kepit löytyy. Se on se mistä ne pisteet tulee. 

Tällä kertaa Rinnalle tehtiin n. 400 metriä pitkä jälki. Koska keppien ilmaisu on nyt mitä on, niin keppejä ei jäljelle laitettu. Lopussa koiraa odotti pateepalkka. Jälki vanheni reilun tunnin. Ykkösluokkaa ajatellen jälki saa vanheta tunnista puoleentoista. Sitten ylempiin luokkiin siirryttäessä vanhenemisaika on parisen tuntia. Janalla Rinna nosti kaksi kertaa harhajäljen. Edettiin näillä melkein koko jana. Kolmannella yrityksellä koira nosti oikean jäljen. Se tarkisti takajäljen ja kääntyi itsenäisesti ennen liinan kiristymistä. Jäljestäminen oli taas vauhdikasta, muttei se kuulemma haittaa. Monet huiput jäljestää kuulemma juosten... Jäljestäminen oli nyt todella rentoa, kunhan vain roikuin liinan jatkona. Pidin vain huolen siitä, että liina ei päässyt löystymään eli koiran liikkuessa tulin mukana liinan päästä pidellen ja koiran pysähtyessä pysähdyin minäkin. Annettiin koiralle työrauha. Kaikki oli koiran vastuulla eikä Rinna minua mihinkään tarvinnutkaan vaan purkille löydetiin ja koira sai palkkansa.

Keppimotivaatio treenataan nyt kuntoon ennen kuin kepit palaa jäljelle. Voisin suurieleisesti leikkiä keppien kanssa koiran katsellessa ja sitten päästää koiran etsimään keppejä (aluksi yhtä, sitten useampaa). Palkataan koiraa kaikenlaisesta kiinnostuksesta keppejä kohtaan. Jossain vaiheessa koiralle rakentuu sitten tapa, jolla se kepit ilmaisee. Keppejä jäljelle siirrettäessä kepit voi olla isoja ja ne voi laittaa ilmaan (esim. käpyjen avulla), jotta ilma pääsee kiertämään keppien alta ja tuoden hajua lisää. Maata kannattaa myös taputtaa käsin keppien alta.

---

Kouluksen ja kahvittelun jälkeen otettiin vielä viestiä. Juoksumatkaa oli nyt joku 80 metriä ja Tiina liikkui parikymmentä metriä lisää. Nyt otin alkuun kummatkin koirat mukaan. En tiedä kuinka monta kertaa koirat juoksi. Lähetettiin koiria välillä vuoron perään, välillä taas yhtä koiraa edestakaisin. Rinnalla oli nyt vähän ongelmaa kummassakin päässä. Lähdössä se saattoi pyörähtää ympäri. Minun päässä se teki välillä ympyrää ja sitten lähtikin itse juoksemaan suoraan. Tässä päässä maasto nousi suht jyrkästi, ehkä se vaikutti? Tiinan päässä taas taisi olla vaan liian hyvät herkut syynä :p