Yleensä (vieraampien) kouluttajien koulutuksissa olen epävarmempi. Suorittaessa mulla on korvat suunattuna koko ajan kouluttajaan ja odotan ohjeista siitä, miten pitäisi toimia. Samaa esiintyy, jos yhtän olen epävarma suoritustavasta. Unohdan suurelti koiran näissä enkä monestikaan osaa tehdä rutiineja, joita teen normaalisti treenatessa. Teen treenissä typeriä ratkaisuja. En myöskään osaa kertoa koiralle oikeasta tai väärästä, unohdan melkein kokonaan kehuakin koiraa. Nyt päätin samalla puuttua tähän oman toiminnan ongelmaani. Se oli nyt helpompaa, sillä näihin treeneihin on koiralle sekä itselle tullut jo melko hyvät rutiinit. Nämä treenit on olleet rutiinimman omaisia kuin treenit yleensä. Korjasin koiran käyttäytymistä muuttamalla omaa käyttäytymistä ihan oma-aloitteisesti enkä odottanut kouluttajaa kertomaan ensin asiasta. Toki paljon oli vielä toisin kuin treenatessa ilman ohjeistusta, mutta suunta on jo oikea. Munhan pitäisi kuitenkin koira parhaiten tuntea ja jos tiedän jo toimintatavan, joka toimii, niin miksen sitä käyttäisi ja keskittyisi koulutuksissa sellaisiin ongelmiin, joihin minulla ei ole ratkaisua. Tätä omaa hallintaa lisää.
Noin muuten treenit meni oikein hyvin. Nyt mentiin harppaus eteenpäin. Esteitä ei edelleenkään tehdä montaa (nyt tehtiin jo viittä) ennen purkkia, mutta nyt lisättiin kiihdyttävämpiä asioita mukaan. Rinna meni putkia treenissä, jotka on kiihdyttävämpiä esteistä Rinnalle. Pahimpana häiriönä lisättiin mun liikettä. Vedätin (persjätöllä) ja koira pysyi toimimaan silti oikealla taajuudella. Tästä on hyvä jatkaa. Nyt treeneissä siirrytään tälle uudelle tasolle ja tehdään työstä tässä vireessä koiralle rutiininomaisempaa. Seuraavalla koulutuskerralla katsotaan jatkoa sitten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti