Hakujuttua

Viikonlopun hakutreeneissä tehtiin ekaa kertaa rataa siten, että itse oli sokkona radalla enkä tiennyt maalimiesten sijaintia. Olo oli vähän epävarma ja myös RINNAN ohjaus oli epävarmaa. Tietää siis toistekin tätä treeniä ja paljon. En esimerkiksi osannut pitää suoran etenemisen kriteeristä kiinni vaan saatoin lähettääkin koiran sen ollessa lähdössä jo lähtoasemista vinoon. En myöskään korjannut vinoja menoja. 

Treenipaikkana oli armeijan treenialue, jossa oli paljon maakuoppia. Maasto muuten oli avaraa ja takalinjalle oli helppo nähdä. Selkeesti sellainen yhdistelmä, joka tuotti vaikeuksia koirille.

Vähän kaunisteltu kuva treenistä:

 
Ekalla lähetyksellä oikeaan koira lähti vinoon kohti maakuopassa olevaa maalimiestä. Maakuoppa oli peitetty vanerilevyllä. Kunnolla koira ei saanut siitä hajua vaan totteli, kun käskin sen luokse. Eka lähetys vasemmalle meni muuten hyvin, muttei koira vaan huomannut maakuopassa ollutta maalimiestä :p Toisella oikeaan Rin sai kunnolla hajun maalimiehestä ja kierteli kuoppaa. Se aloitti haukkua, lopetti ja tuli keskilinjalle päin, mutta kääntyikin sitten takaisin maalimiehelle ja yritti kaivaa maalimiehen ylös kuopasta. Maalimies joutui antamaan käskyavut haukkuun ennen kuin koira alkoi ilmaisemaan kunnolla. Tällaisia piiloja ei ole ollut ennen ja näköjään treenattava oisi. Vasemmalla puolelle uusintalähetyksellä koira lähti työskentelemään taaksepäin, ihmekös se kun maalimies jäi. Kutsuin koiran pois. Uudella lähetyksellä se teki kauniin tyhjän eteenpäin. Vikalla oikealle koira sai maalimiehestä hajun jännästi lähellä keskilinjaa halkovasta ojasta, joka jatkui maalimiehelle päin. 

Toisella kierroksella otettiin uusiksi vasemman etukulman maalimies. Se olikin vaikeaa. Lähetin koiraa monesti maalimiehelle eikä se reagoinut mitenkään. Jouduin lähettämään lähempää ennen kuin maalimies löytyi. Selkeesti kuopissa olevia maalimiehiä pitää treenata. Eli kyllä toistekin treenataan tuolla! Otettiin vielä ilmaisutreeni vanerin alla olevalle maalimiehelle. Se meni hyvin.

Rimpalle oisi suunnitelmissa tehdä hajunhakutreeniä näihin vaikeisiin ympäristöihin ja erilaisille piiloille ilmaisuja. Ilmaisut edelleen on helposti pätkiviä, kun koira kuulostelee mun tulemista. Näihin voisi kuurina kokeilla pysäyttää oman etenemisen haukun katkoessa ja kääntää koiralle silloin selkää. Haukulla se saa minut tulemaan luokse. Tätä on tehty aeimminkin, mutta tuloksetta. Kokeillaan nyt oisko aika tälle oikea. Mulle tarttis saada varmuutta treeniin. Mun epävarmuus tarttuu helposti ohjaajapehmeään koiraankin. Koiran lukutaitokin on puutteellinen. Jotain olen kuitenkin oppinut. Maaston luku tuntui luontevammalta!