Sairasta lomaa

Lomalla suunnattiin pohjoiseen. RINNA sterkattiin Kajaanissa Countrypoliksessa viikko sitten. Mua ahdisti ja Rinna reagoi ekaa kertaa eläinlääkärissä vahtimalla ihmisiä. Muita eläimiä ei vastaanotolla ollut. Lääkärin huoneeseen päästyä mun ahdistus helpotti ja koira antoi kiltisti tehdä esitutkimukset ja piikittää. Se nukahti myös rauhallisesti. Rinna painoi puntarissa 16,8 kg. Enemmän kuin koskaan ennen, mutta lähimpänä oikeaa painoaan. Rinna on vihdoin lähes veteraani-ikäisenä saanut painoa normaalin verran eikä ole enää liian laiha. Saapi nähdä miten leikkaus vaikuttaa Rimpan painoon. Sirua koiralla ei löytynyt, vaikka etsittiin kahdella laitteella. Aiemmin siru on toiminut moitteettomasti. Onkohan se nyt lakannut toimimasta? Se löytyy kyllä tutulta paikalta, kun tunnustelee. Tarvii tarkastaa vielä ja tarvittaessa laittaa uusi.

Leikkaus sujui hyvin. Rinnalta poistettiin sekä kohtu että munasarjat. Koira oli jo hereillä hakiessa ja lyhyen automatka jälkeen käveli jo itse sujuvasti. Laitoin sen kuitenkin häkkiin olemaan ja sinne se vielä rauhottui, vaikkei silmiään enää sulkenutkaan vaan möllötti hereillä. Pari tuntia vielä ja se kävi jo pissillä ongelmitta sekä liikkui portaissa ongelmitta. Siitä eteenpäin elämä oli taas ihan normaalia. 

Rinna sai aika hyvät dropit. Piikkinä meni pitkävaikutteista tulehduskipulääkettä ja opioidia. Kuurina tuli kolmeksi päiväksi kaprofeeni. Koira ei ole ollut lainkaan kipuileva. Se on ollut tosi reipas ja helppo potilas ekasta päivästä lähtien. Se on saanut olla ilman kauluria, sillä haava ei ole sitä kiinnostanut. Kypärän se on saanut kuitenkin aina, kun koiraa ei ole edes puolella silmällä ehtinyt vahtia. Kauluri ei ole Rinnaa haitannut, mutta Dot pelkää sitä :p Perjantaina tulee 10 päivää leikkauksesta. Tikit voi silloin poistaa ja kaulurin voi jättää Dotin iloksi kokonaan pois.

Vatsalinja.

1 vrk

2 vrk

3 vrk

4 vrk

5 vrk

6 vrk

Rinnan ollessa poissa pelistä DOT joutui hiihtämään. Se ei ollut ennen suksia nähnytkään, mutta yllättäen ei pelännyt niitä lainkaan, kuten kuvittelin. Vetoapua siitä ei odotetusti ollutkaan, pienestä sintistä, mutta haittaa siitä oli :p Se sinkoili hajun perässä minne sattuu ja vauhtia lisätessä hyökki lahkeisiin :p No harjoiteltiin lisää ja loman loppupuolella Dotikin jo meni kympin lenkin hennolla vedolla koko matkan. Ei se olekaan ihan toivoton tapaus!