Nenäilyt

DOTIN hakutreeneissä tulee harvemmin kirjoitettua mitään ylös. Kun ne treenitkin on epäsäännöllisesti, niin hyvä ois olla jotain ylhäällä.

Dotilla on ollut jokunen avutonkin maalimies treeneissään. Pääasiassa on kuitenkin käytetty ääniapua. Nyt viime treeneissä kokeiltiin ekaa kertaa norjalaista sekametsää kuudella maalimiehellä. Dotilla meni vähän kuppi nurin kuunnella ääniä pääsemästä kuitenkaan äänen lähteelle. Ekalla lähetyksellä koira sitten sinkoili minne sattuu eikä osannut suunnata äänen lähteelle. Se teki isoja lenkkejä etsiessään. Seuraavilla maalimiehillä se joko irtosi liian kauas tai ei irronnut tarpeeksi. Ensi kerralla kokeillaan ehkä vaan apuparia eikä koko metsä huuda koiraa.

RINNAN treenit on olleet viime aikoina pelkkää rallyn piiperrystä. Koiran käytöksestä huomaa, milloin se ei ole saanut tarpeeksi aivoja ja kroppaa rasittavaa hommaa. Nyt Rimppa pääsikin tekemään pitkäsiä aikaa taas hakutreenin. Näitä se tarvitsesi useammin <3

Rinna on saanut nyt myös enempi kiinni nosesta. Treenattu on kotona useamman kerran per viikko ja nyt Rinna pääsi kimppatreeneihin hallille. Rinnan tyyli oli kaahata rynnistellä menemää hajun kohdetta etsiessään. Motivaatio oli hyvä. Kiire oli löytää. Toisin kuin Dot, joka hallissa palasi vanhaan ongelmaan.  Eli siihen, että koira tsekkaa ensin kaikki mahdolliset keinonurmeen tippuneet namit ja vasta sitten viitsii etsiä nosehajun. Kesällä treenattiin enempi ulkona eikä ongelmaa niin ollut, kun ei niitä ylimääräisiä namppojakaan ollut.