Vuodet yks ja kaks

Vuosi on taas vaihtunut. Vuodenvaihteen paukuttelut alkoi jo perinteisesti ennen joulua, joten onni on ääniin reagoimattomat koirat. Rinna ja Dot ei välitä eikä Sara enää kuule :p Sara 14,5 v. mennä porskuttaa siis edelleen. Viime vuoden tavoite osata päästää oikeaan aikaan irti pidetään tänäkin vuonna. Saran tahti on hidastunut, mutta edelleen se hyppää sohvalle, varastelee kenkiä ja kerjää ruokaa, joten ehkä se viettää vielä elämisen arvoista elämää. 

Rinna kisasi rallia. Se korkkasi mestariluokan, teki koularin ja laittoi valiokellon käyntiin. Tarkoitus on jatkaa valiopisteiden metsästämistä, mikä tarkoittaa säännöllisiä ja suunnitelmallisia treenejä. Nosetreenejä jatkettiin. Perusteisiin saisi siinäkin lajissa vielä palata, sillä tässäkin on edetty liian nopsaan. Rinna tuntuu etenevän nopeasti lajissa kuin lajissa, mutta todellisuudessa vaikean paikan tullen koiralta loppuu varmuus työstää asia loppuun asti ja se alkaa säheltämään muuta. Helposti se vielä tarjoaa esimerkiksi esineiden päälle kiipeämistä tms. haistelun sijaan. Perusteita pitää siis vahvistaa. Lisäksi ilmaisut on tällä hektellä aivan liian rajut :p Pk-puolen treenien lukumäärän laskemiseen riittää yhden käden sormet. Eli hyvin vähän enää niitä treenattiin. Uiminen oli enemmänkin hellekesän harrastuksia ja vepeilemäänkin Rinna vielä pääsi.

Dotin pääasiallinen laji on ollut agility. Se on myös laji, joka menee mulla tunteisiin. Erityisesti viime vuonna tunteet lajia kohtaan on olleet laidasta laitaan, rakkaudesta vihaan. Se oma riittämättömyyden ja osaamattomuuden tunne on vahvana, mutta ehkäpä juuri siksi onnistumiset tuntuu niin hyviltä. Dotin kanssa kisattiin keväällä 7 hyllyä. Sitten tuli alakulo ja sen perään Dotin kuntoutus irtokoirahyökkäyksen takia. Loppu vuodesta palatiin taas kisakentille ja kisattiin 8 hyllyä lisää. Edelleenkin tuloksina siis vain niitä hylättyjä, mutta nyt ihan huipulla fiiliksellä. ASCA-puolella nostatettiin ohjaajan itsetuntoa ja tehtiin parit tittelit lisää (JS-E-OP ja RV-E). Panostetaan jatkossakin lajiin, mutten osaa konkreettisesti tavotteita asetella. Liikaa liikkuvia osia :p

Nose on noussut nyt toiseksi tärkeäksi lajiksi agin rinnalle Dotin kanssa. Laji on mulle vaan edelleen vieras, mutta ehkä voisi alkaa suunnitella kokeisiin tutustumista. Dot kävi viime vuonna yhdessä tokokokeessa, josta tuli ykköstulos ja koulari alokasluokasta. Näin saatiin kolme vuotta kestänyt projekti päätökseensä :p Jatketaan taas tokoilua, kun siltä tuntuu ja rallyakin voisi ottaa Dotin ohjelmistoon.

Epäaktiivisin koiraharrastusvuosi, mutta silti vuodesta jäi käteen pentukuume :p Ja siihenhän taitaa olla jo ratkaisu <3