Peltojälkileiri

Aussieyhdistys järjesti viikonloppuna peltojälkileirin Korpijärvellä. Kouluttajana toimi Asko Hämäläinen. Oli kiva leiri!

Kuvat: Jaana Mähönen

Jäljet ajettiin sekä lauantaina että sunnuntaina. Lauantain jälkeen DOT sai ensimmäisen kulmansa. Tähän asti on tehty valmistelua kulmiin eli tehty viimeistä askeleesta koiralle merkittävä. Viimeisen askeleen jälkeen olen hypännyt jäljeltä sivuun. Koiran tullessa vikaan askeleeseen se on jatkanut tarkistamista suoraan ja silloin olen koiran huomaamatta laittanut herkkuja vikaan askeleeseen. Koiran palatessa takaisin viimeiseen askeleeseen se yllättyy herkuista ja ehkä alkaa pitää askelta merkittävänä. Kulmia uskaltauduin tekemään nyt, kun koira ei ollut enää ylittänyt viimeistä askelta. Kulmastansa Doo suoriutui hyvin.

Sunnuntaina  tein jälkeen kulmat molempiin suuntiin ja nytkin Doo suoriutui niistä hyvin. Tyhjiäkin jäljillä on ollut. Nyt oli pisimmillään 10 askelta peräkkäin ja 15 askelta yhdellä välinamilla. Nämä meni ihan hyvin.

Dotille on kokeiltu nyt ruokana jäljellä liuotettua pientä nappulaa, pieneksi pilkottua Natural menua selä pieniä makkaran paloja. Ongelma ei suinkaa ole se, etteikö koiralle ruoka kelpaisi vaan se on kulinaristi! Se jää pureskelemaan pieniäkin ruokapaloja, mikä häiritsee jäljen sujuvuutta. Jatketaan kokeiluja oikeiksi jälkinameiksi.

RINNAN lauantain jälki oli kolme sivua neliöstä. Esineitä jäljellä oli kaksi sekä lopussa kissanruokapurkki. Kulmista eka oli namitettu, toinen ei. Tyhjää jäljellä oli 30 askeleeseen asti. Pahaksi onneksi olin tehnyt kulmat vaikeimpiin kohtiin pellolla, mutta koira hoiti ne siihen nähden hyvin. Namitettu kulma sujui hyvin, namittomassa koira vähän haki. Tyhjät kohdat ei koiraa haitannut. Sen sijaan Rinnaa taisi vaivata keväinen lämmin päivä. Se pysähteli jäljellä. Rinnan nenä on tiivis metsäjälkitaustasta huolimatta, mutta sen läähättäessä kuono nousee liian korkealle. Toivotaan, että koira tottuu lämpöön tänäkin vuonna. Eka esineilmaisu oli hidas, mutta muut oli nopsemmat. Rinnan pieni vinous on vielä pientä ja sitä voisin hoitaa palkkaamalla koiraa toiselta puolen.

Sunnuntain jäljellä piti olla helpompaa pohjaa, mutta se oli edellistä kuivempaa. Tällä kertaa jälki alkoi pitkällä suoralla ylittäen ojan. Jälki kääntyi terävällä namitetulla kulmalla ja ojan reunalla se kääntyi loivemmin ilman nameja. Jäljellä oli jälleen kaksi esinettä ja kissanruokaa lopussa. Tyhjiä askeljonoja oli 30 askeleeseen asti. Edellispäivästä viisastuneena laitoin tyhjät enempi alkupainotteisesti ja helpotin koiran työtä loppua kohden namittamalla lopun tiheämmin. Pituutta tällä jäljellä oli lähes puolet koejäljestä. Rinna suoriutui tästäkin jäljestä samaan tapaan kuin edellispäivänä. Se piti pieniä taukoja välillä päätä nostaen, mutta jatkoi pian taas töitä. Ojan ylitys sujui hyvin, terävä kulmakin oli hyvä. Tyhjät kohdat oli hyviä, esineilmaisut samoin.

Rinnalle voisin tehdä jo namittomia kulmia, mutta taidan tehdä jokusen nyt namien kanssa, jotta saan itse liinan päähän varmuutta enkä epävarmana häiritse koiran menoa. Ylipäätänsäkin mun pitäisi merkata jälkien kulut paremmin. Niinhän mä yritänkin, mutta helposti sitten unohdan sen ruohotupsun, minkä kohdalta jälki kääntyy yms. Siten voisin enempi luottaa koiran tekemisiin, kun tietäisin tarkalleen missä ja miten jälki menee. Molemmilla oli myöskin ongelmaa sujuvuudessa paalulta lähdössä. Nyt voisin helpottaa koiria tallaamalla ekan askeleen kiinni paalupaikkaan. Noin muuten on oikeaan suuntaan menty. Jatketaan samalla tyylillä. Tähän oli hyvä saada vahvistus.

Asko vielä leikitti koiria lauantai-iltana. DOT omituisena käytti etutassujaan ja iski tassut leluun ensimmäiseksi kaivaen sitä. Saatiin loppujen lopuksi käyttämään suutaankin ja koira kantoi ylpeänä lelun autolle. RINNA oli tuttuun tapaan raivokas. Se oli turhan paljon puolustuksella, saaliilla se saisi enempi olla. Rinna käytti kivasti koko suutaan purutyynyyn. SARAA ei olekaan leikitetty ennen näin eikä Sarppa ymmärtänytkään liinan perässä olevan lelusta mitään. Kun maalimies otti lelun käteensä, niin Sarppakin tajusi ja leikki ihan hyvin. Tämän lisäksi Sara sai vähän tokoilla. Luoksetulo heittotakapalkalla toimi kivasti. Pää maassa makuu, kaukot, seuraaminen ja jäävät sitä vastoin ei näytä vielä siltä kuin haluaisin.