Vuodesta toiseen

Vuodesta toiseen siirtyessä on mukava katsastaa aikaa taakse- ja eteenpäin. Täältä löytyy ajatelmia edellisistä vuosista. SARALLE tuli ikää vuoden lopulla jo 12,5 vuotta. Tuossa iässä alkaa jo puolivuotispäivätkin merkata. Vuoden aikana Sara on vanhentunut. Ikä on alkanut näkymään. Saran kuulo on heikentynyt. Koiratanssiajatuskin kariutui siihen, ettei koira kuullut musiikin yli käskyjä. Sillä on selkeästi toispuoleisuutta kuulossa ja suuntakuulo on kärsinyt. Toisaalta kuulon huononeminen auttoi vuoden paukkuihin, toisaalta taas ei... Sara pidettiin sisällä kyläpaikassa virallisen paukkuajan eikä se juuri huomannut pauketta. Ulkonakaan se ei ole huomannut kauempaa kuuluvia pamauksia, mutta isompien suhteen sillä on ollut selvästi vaikeuksia hahmottaa äänen tulosuuntaa, mikä näkyi hämmästyttävän koiraa.

Sara on edelleen ollut ihan hyvässä kunnossa. Se on lenkkeillyt samat lenkit kuin nuoremmatkin, mutta nyt alan jättämään sitä osalta lenkeistä pois. Se jaksaa vielä lenkit irtonaisena, mutta pidemmiltä remmilenkeiltä se saa jäädä pois. Se tykkää kulkea omaa tahtiaan, eikä se näytä nauttivan reipastempoisemmista hihnalenkeistä enää. Varmuuden vuoksi siltä tutkitaan sydämen tila parin viikon päästä ultraamalla. Kaikesta huolimatta Sara kaipaa edelleen aktivointia. Ilman sitä siitä tulee keppostelija, joka varastaa sukkia ja hanskoja. Saralla ei ole ollut enää tulostoiveita, mutta vuoden aikana Sara kisasi jokusen kisan rally-tokoa. Se sai osallistumisoikeuden SM-kisoihin ja käytiin vielä sielläkin fiilistelemässä. Lisäksi Sara kisasi rallya ASCA:n puolella saaden novicen tittelin (RNX) ja yhden hyväksytyn tuloksen seuraavasta luokasta. Jatkossa pidetään treenimielessä edelleen Sara tyytyväisenä!

RINNA kisasi vielä kesällä pk-puolella kolme koetta, kaksi kertaa hakua ja kerran jälkeä. Jäljeltä ei tullut tulosta, mutta haussa tehtiin hyvät kakkostulokset. Mun pk-treenimotivaatio vaihteli vuoden aikana. Suurin syy motivaation vaihteluun oli tulevaisuus. Rinnalle tulee keväällä jo ikää pyöreät kymmenen vuotta. Se on edelleen hyvässä fyysisessä kunnossa, mutta missä vaiheessa on aika lopettaa fyysisemmät lajit? Rinna aloitti kesällä uutena lajina vepen ja sekin on fyysisesti vaativa laji. Toistaiseksi siis mennään sillä millä mennään.

Vuoden aikana Rinna kävi seitsemässä tokokokeeseen. Tulokset oli pääosin muita kuin ykkösiä, mutta joukkoon eksyi myös kaksi ykköstulosta. Seuraava tavoite onkin saada viimeinen ykköstulos koiralle. Sen jälkeen toko vaihtuu rallyyn. Rallia ei viime vuonna juurikaan treenattu, mutta Rinna kisasi rallia ASCA:n puolella saavuttaen novicen tittelin RN ja yhden hyväksytyn tuloksen openista.

DOT yllätti positiivisesti! Sen kanssa panostettiin vuoden aikana paljolti agilityyn. Se aloitti vuoden kisaamalla ykkösissä ja vuoden viimeiset kisat kisattiinkin jo kolmosissa. ASCA:ssakin koira kisaa nyt kaikissa ylimmässä luokassa. Aiemmin jo koiralla oli hypäreiltä eliten titteli, mutta nyt sillä on se myös gamblersistä ja regularistakin on openista titteli. Agilityssä on siis mennyt paremmin kuin olisin osannut kuvitellakaan. Edelleenkin mulla on vaikea asettaa tavotteita agilityn suhteen. Se on sellainen palapeli lajina :p

Dot aloitti myös kisaamisen rallyssä. Se teki tittelit RTK1 ja 2. Nyt jätetään rally jonnekin tulevaisuuteen ja Dot keskittyy enempi tokoon. Tavoitteena on kisata vuoden aikana ainakin kerran. Viime vuonna ei kisattu ollenkaan. Noin muuten Dot kokeili vuoden aikana myös vepeä ja hakua, joista se tykkäsi kovasti. Voidaan kuitenkin olla eri mieltä, mikä lajeissa on oleellista, mutta ainakin ohjaajankin aivoilla treenit tuottaa hikeä. Dot jatkoi myös parin vuoden jälkeen nosen parissa ja sitäkin ehdottomasti jatketaan.